Mediakunta – Lyhyt oppimäärä

JOURNALISTI
10.2.2017

Nina Erho, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Journalisti kertoo, miten työosuuskunta Mediakunta toimii ja mitä Mediakunta-avauksesta tuumataan Journalistiliiton ulkopuolella.

Media-alan, työelämän muutoksen ja itsensä työllistäjien aseman tuntijat näkevät Mediakunnassa monta mahdollisuutta.


Jari Lindström, oikeus- ja työministeri:

”Media-alalla freelancereita on enemmän kuin muilla aloilla, joten tällaiselle toiminnalle on varmasti kysyntää. Ammattiliiton perustaman osuuskunnan hyvä puoli on se, että sen jäsenten etuja pyritään ajamaan tavoittelematta voittoa osuuskunnalle itselleen.

Työosuuskunta mahdollistaa työtilaisuuksien tekemisen, jotka muutoin voisivat jäädä tekemättä. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kaikki tarjolla oleva työ voidaan tehdä.”


Pasi Pyöriä, sosiologian tutkija, Tampereen yliopisto:

”Itsensä työllistäjiä on noin 6,5 prosenttia kaikista työllisistä, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Yksi muutoksen syistä on media-alan murros.

Työosuuskunta voi tarjota vertaistukea ja mahdollisuuden säästää liiketoiminnan kustannuksissa. Se voi madaltaa työllistymisen kynnystä, kun työtä voi tehdä itsenäisenä asiantuntijana palkansaajatyyppisessä asemassa ilman yrityksen perustamisen riskejä.

Mediakunnalla liitto vastaa työelämän muutoksiin. Tietenkin ay-liike pyrkii myös säilyttämään vaikutusvaltaansa ja houkuttelemaan uusia jäseniä, mutta ei siinä ole mitään vikaa. Jos joukkovoimaa ei ole, kuka yksittäisten ansiotyötä tekevien asemaa ajaa?”


Mikko Hoikka, aikakauslehtien toimialajohtaja, Medialiitto:

”Uudet yrittäjät ovat totta kai tervetulleita alalle. Osuuskunnan tuleva rooli markkinoilla on toki vielä kokonaan avoin kysymys. Markkinat lopulta näyttävät, millaisille eri palveluille media-alan arvoketjuissa löytyy kysyntää.”


Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (vihr.):

”Lainsäädäntö ei tunnista itsensä työllistäjiä riittävästi, ja esimerkiksi sosiaaliturvan varmistaminen on usein vaikeaa. Siinä osuuskunta voi olla korvaamattomaksi avuksi.

Mediakunta auttaa konkreettisesti jäseniään, jotta he voivat keskittyä paremmin työnsä sisältöön ja luottaa siihen, että tehty työ kerryttää eläkettä ja toimeentulo on ennustettavampaa. Järjestäytyessään Mediakunnan jäseniksi itsensä työllistäjät saavat näkyvyyttä ja joukkovoimaa asemansa parantamiseksi.”


Helena Lamponen, edunvalvontayksikön päällikkö, Akavan Erityisalat:

”Osuuskunta voi olla yksi hyvä järjestely tukea itsensä työllistäjiä, kuten Akavassa uusi yrittäjien ja itsensä työllistäjien edunvalvontajärjestö Entre. Osuuskunta on hyvä taustatuki esimerkiksi palkka- ja palkkioneuvotteluille edellyttäen, että jäsenkunta on riittävän laaja ja että töitä ei suuremmin kilpailuteta osuuskunnan ulkopuolella.”


Johannes Koponen, teema-alueen johtaja, Demokratia ja kyvykkyydet, ajatushautomo Demos Helsinki:

”Mediatalojen vähentäessä työsuhteita työntekijät tarvitsevat uusia työn mahdollistavia rakenteita, jollaista ammattiliitto nyt pyörittää. Suoraan digitaaliseen maailmaan syntyneenä se on ketterä.

Uuden talouden hankaluus on, että jos kaikki alkavat kilpailla suoraan toisiaan vastaan eivätkä pysty käymään dialogia esimerkiksi työn kannattavuudesta, syntyy riistomarkkina. Siksi ammattiliitto on entistä tärkeämpi.

Kun media-alan arvonluojat kerääntyvät yhteen, voi syntyä kiinnostavia ajatuksia uusista tavoista tehdä työtä. Työn ostajan näkökulmasta arvokkaita ovat palvelu-standardit, alkaen työn laskutuksesta.”

 

OIKAISU

Mediakuntaa käsittelevän Journalistin 2/2017 jutun infografiikassa oli virhe palkanmuodostusta koskevassa taulukossa. Työnantajakulut oli arvioitu noin 46 euroa liian suuriksi. Myös keskimääräiset työntekijän sosiaalivakuutusmaksut oli laskettu väärin, todellisuudessa ne ovat noin 13 euroa pienemmät. Arvioitu verotettava tulo asiakkaalta laskutetusta 1000 euron palkkiosta on siis 744,50 euroa, eikä 699 euroa. Grafiikan taulukko on vaihdettu uuteen 20.2.2017.

Journalistin toimitus



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta