Mediakunta – Lyhyt oppimäärä

JOURNALISTI
10.2.2017

Nina Erho, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Journalisti kertoo, miten työosuuskunta Mediakunta toimii ja mitä Mediakunta-avauksesta tuumataan Journalistiliiton ulkopuolella.

Media-alan, työelämän muutoksen ja itsensä työllistäjien aseman tuntijat näkevät Mediakunnassa monta mahdollisuutta.


Jari Lindström, oikeus- ja työministeri:

”Media-alalla freelancereita on enemmän kuin muilla aloilla, joten tällaiselle toiminnalle on varmasti kysyntää. Ammattiliiton perustaman osuuskunnan hyvä puoli on se, että sen jäsenten etuja pyritään ajamaan tavoittelematta voittoa osuuskunnalle itselleen.

Työosuuskunta mahdollistaa työtilaisuuksien tekemisen, jotka muutoin voisivat jäädä tekemättä. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kaikki tarjolla oleva työ voidaan tehdä.”


Pasi Pyöriä, sosiologian tutkija, Tampereen yliopisto:

”Itsensä työllistäjiä on noin 6,5 prosenttia kaikista työllisistä, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Yksi muutoksen syistä on media-alan murros.

Työosuuskunta voi tarjota vertaistukea ja mahdollisuuden säästää liiketoiminnan kustannuksissa. Se voi madaltaa työllistymisen kynnystä, kun työtä voi tehdä itsenäisenä asiantuntijana palkansaajatyyppisessä asemassa ilman yrityksen perustamisen riskejä.

Mediakunnalla liitto vastaa työelämän muutoksiin. Tietenkin ay-liike pyrkii myös säilyttämään vaikutusvaltaansa ja houkuttelemaan uusia jäseniä, mutta ei siinä ole mitään vikaa. Jos joukkovoimaa ei ole, kuka yksittäisten ansiotyötä tekevien asemaa ajaa?”


Mikko Hoikka, aikakauslehtien toimialajohtaja, Medialiitto:

”Uudet yrittäjät ovat totta kai tervetulleita alalle. Osuuskunnan tuleva rooli markkinoilla on toki vielä kokonaan avoin kysymys. Markkinat lopulta näyttävät, millaisille eri palveluille media-alan arvoketjuissa löytyy kysyntää.”


Outi Alanko-Kahiluoto, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (vihr.):

”Lainsäädäntö ei tunnista itsensä työllistäjiä riittävästi, ja esimerkiksi sosiaaliturvan varmistaminen on usein vaikeaa. Siinä osuuskunta voi olla korvaamattomaksi avuksi.

Mediakunta auttaa konkreettisesti jäseniään, jotta he voivat keskittyä paremmin työnsä sisältöön ja luottaa siihen, että tehty työ kerryttää eläkettä ja toimeentulo on ennustettavampaa. Järjestäytyessään Mediakunnan jäseniksi itsensä työllistäjät saavat näkyvyyttä ja joukkovoimaa asemansa parantamiseksi.”


Helena Lamponen, edunvalvontayksikön päällikkö, Akavan Erityisalat:

”Osuuskunta voi olla yksi hyvä järjestely tukea itsensä työllistäjiä, kuten Akavassa uusi yrittäjien ja itsensä työllistäjien edunvalvontajärjestö Entre. Osuuskunta on hyvä taustatuki esimerkiksi palkka- ja palkkioneuvotteluille edellyttäen, että jäsenkunta on riittävän laaja ja että töitä ei suuremmin kilpailuteta osuuskunnan ulkopuolella.”


Johannes Koponen, teema-alueen johtaja, Demokratia ja kyvykkyydet, ajatushautomo Demos Helsinki:

”Mediatalojen vähentäessä työsuhteita työntekijät tarvitsevat uusia työn mahdollistavia rakenteita, jollaista ammattiliitto nyt pyörittää. Suoraan digitaaliseen maailmaan syntyneenä se on ketterä.

Uuden talouden hankaluus on, että jos kaikki alkavat kilpailla suoraan toisiaan vastaan eivätkä pysty käymään dialogia esimerkiksi työn kannattavuudesta, syntyy riistomarkkina. Siksi ammattiliitto on entistä tärkeämpi.

Kun media-alan arvonluojat kerääntyvät yhteen, voi syntyä kiinnostavia ajatuksia uusista tavoista tehdä työtä. Työn ostajan näkökulmasta arvokkaita ovat palvelu-standardit, alkaen työn laskutuksesta.”

 

OIKAISU

Mediakuntaa käsittelevän Journalistin 2/2017 jutun infografiikassa oli virhe palkanmuodostusta koskevassa taulukossa. Työnantajakulut oli arvioitu noin 46 euroa liian suuriksi. Myös keskimääräiset työntekijän sosiaalivakuutusmaksut oli laskettu väärin, todellisuudessa ne ovat noin 13 euroa pienemmät. Arvioitu verotettava tulo asiakkaalta laskutetusta 1000 euron palkkiosta on siis 744,50 euroa, eikä 699 euroa. Grafiikan taulukko on vaihdettu uuteen 20.2.2017.

Journalistin toimitus



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta