Pelipaikoilla. Tämän kuvan ottanut STT-Lehtikuvan kuvajournalisti Martti Kainulainen kuvasi itsenäisyyspäivän mielenosoituksen kahinoita lähietäisyydeltä. Pressiliivi takasi sujuvan yhteistyön viranomaisten kanssa.

Mielenosoitukseen liiveissä vai ilman?

JOURNALISTI
10.2.2017

Marja Honkonen, teksti
Martti Kainulainen, Lehtikuva, kuva

Konkarikuvaajalle pressiliivi on mielenosoituksissa vakiovaruste. Journalistiliitto ja poliisi suunnittelevat yhteisiä koulutuksia pelisäännöistä.

”Haluan paikalla olevien tietävän, minkä takia olen siellä: ottamassa kuvia, joita julkaistaan”, sanoo STT-Lehtikuvan konkarikuvaaja Martti Kainulainen.

Kainulainen seurasi viime itsenäisyyspäivän mielenosoituksia Helsingissä kamera kaulassa ja pressiliivi päällä. Liivit ovat hänelle vakiovaruste, aina autossa mukana. Niitä tarvitaan myös jalkapallo-otteluissa ja onnettomuuspaikoilla.

Kainulainen pitää pressiliivien käyttöä tärkeänä. Sekavassakin tilanteessa poliisin täytyy voida nopeasti todeta, kuka on paikalla työtehtävissä.

”Ei siinä ole aikaa kaivaa kukkarosta kuvatonta pressikorttia luotto- ja bonuskorttien seasta”, Kainulainen sanoo.

Poliisin toiminta herätti itsenäisyyspäivänä närää, kun osaa toimittajista ei päästetty poliisin rajaamalle alueelle Kaisaniemessä. Syynä oli näkyvien tunnusten puute: kaikki eivät tienneet pressiliivivaatimuksesta.

Esimerkiksi Aamulehden toimittaja Tuomas Rimpiläinen poistettiin poliisin ja mielenosoittajien väliseltä alueelta.

Kieltoa Rimpiläiselle ei tilanteessa perusteltu. Hän pitää sitä ylimitoitettuna rauhalliseen tilanteeseen nähden.

”Kaulassani roikkuneen pressikortin olisi pitänyt riittää.”

Myös MTV Uutisten rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Hannula oli liikkeellä ilman pressiliivejä, mutta sai liikkua kulkueiden välillä vapaasti siihen saakka, kun niitä alettiin purkaa. Hänellä oli mukanaan kameramies ja mikrofoni firman tunnuksilla.

Pressiliiveihin Hannula suhtautuu varauksella. Mediaan aggressiivisesti suhtautuvassa joukossa toimittajalle voi olla hyvä, ettei häntä heti tunnisteta.

 

Toimittaja saa liikkua tunnistamattomana mielenosoittajien joukossa. Poikkeuksena ovat poliisin eristämät alueet, joihin päästetään vain harkiten, Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen muistuttaa.

Journalistiliitto ja poliisin viestintäväki tapasivat tammikuussa ja sopivat, että pelisäännöistä tiedotetaan jatkossa paremmin. Tarkoitus on myös järjestää koulutusta.

Maaliskuussa Poliisiammattikorkeakoulu järjestää Poliisitoimintaa toimittajille -kurssin.

Poliisin viestinnän kannalta erityinen ongelma ovat nopeasti leviävät huhut. Väärää tietoa levitetään jopa tahallaan.

”Nykyään joudumme tiedottamaan aika paljon myös siitä, mitä ei ole tapahtunut”, Luotonen sanoo.

Lisätiedot Poliisitoimintaa toimittajille -kurssista: jussi.hakaniemi@poliisi.fi. Hakuaika päättyy 15. helmikuuta.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta