Linjalla. Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa puolustaa lehtensä itsenäisyyttä ja journalistista linjaa. Työnantaja suunnittelee paperilehden alasajoa.

Liitot pitävät kiinni journalismista

PAM ry:n lehdet

Pam-lehti on Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti. Lehden painos on noin 200 000 ja se ilmestyy 15 kertaa vuodessa

PAMPlus on liiton aktiivien lehti, jonka saavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, ammattiosastojen aktiivit sekä hallinnon jäsenet.

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

PAM suunnittelee nykymuotoisten lehtiensä lakkauttamista. Journalistin haastattelemissa liitoissa journalismia pidetään edelleen arvossaan. SAK:n perinteikäs Palkkatyöläinen siirtyi loppuvuodesta verkkoon.

Palvelualojen ammattiliitossa suunnitellaan viestintäuudistusta, jonka osana nykyisenlaisista Pam- ja PAMPlus- lehdistä luovuttaisiin.

PAMissa parhaillaan käytävissä yt-neuvotteluissa pyritään muuttamaan työnkuvia niin, että toimitus vastaisi laajemmin liiton viestinnästä, ei voittopuolisesti tai lainkaan journalismista.

PAMin viestinnän painopiste siirtyisi nettiin. Painettu lehti koostuisi enimmäkseen verkossa jo julkaistusta materiaalista.

Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa korostaa, että lehden toimitus ei vastusta viestinnän uudistamista.

”Meidän jäsenkuntamme ansaitsee journalisminsa. Lisäksi rajanvedon on oltava selvä. Lukijan tai katsojan on tiedettävä, mikä on journalismia ja mikä jotain muuta”, Saaritsa sanoo.

 

PAMin viestintäjohtaja Timo Piiroinen kertoo Journalistille, että suunnitelmat PAMin viestinnän tulevasta linjasta ovat edelleen kesken ja niistä keskustellaan yhä. Hän vahvistaa, että liiton johdon suunnitelmissa viestinnän uudistamiseksi ei ole mainittu journalismia.

Piiroinen sanoi Journalisti.fi:n uutisessa 24. tammikuuta pitävänsä etujärjestöjen tekemää journalismia lähtökohtaisesti ongelmallisena.

”Journalistin ohjeet on kirjoitettu mediatalojen näkökulmasta. Riippumattoman journalismin ja etujärjestötoiminnan välillä on pakostakin ristiriita.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström huomauttaa, että JSN:n jäseninä on satoja järjestölehtiä. Hän pitää Piiroisen tulkintaa on vääränä.

”Järjestölehti voi noudattaa Journalistin ohjeita hyvin, kunhan päätoimittajalla on itsenäinen asema suhteessa kustantajaan.”

Ammattiliittojen lehdet ovat tärkeä osa suomalaisen journalismin monimuotoisuutta, Grundström sanoo.

”On sääli, jos liitot jatkossa julkaisevat vain tiedotusta ja mai-nontaa.”

 

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin Intiim-lehden päätoimittaja Tuomo Lilja sanoo saaneensa tehdä lehteä vapaasti.

Parhaillaan on käynnissä kolmen SAK:laisen teollisuusliiton (Metalli, TEAM, Puu) fuusioprosessi. Liittojen fuusio tarkoittaa myös Intiimin, Metalliliiton Ahjon ja Puuliiton Särmän yhdistymistä.

”Teemme jatkossakin nimenomaan journalismia”, Lilja sanoo.

”Varmasti viestinnässä mennään verkko edellä, mutta uudessa liitossa halutaan säilyttää vahva lehti.”

Gradussaan SAK:laisen ay-liikkeen viestintää tutkinut Lilja kutsuu journalismin säilymistä jopa ammattiyhdistysten kohtalonkysymykseksi. Lilja pitää PAMin Piiroisen näkemystä ”ongelmallisena ja pahaenteisenä”.

”Ammattiliitto on hölmöläinen, jos se luopuu journalismista. On mahdoton ajatus, että tiedotteet ja markkinointi korvaisivat avoimen, ennakoivan ja kriittisen keskustelun. Jos näpelöi journalismia tulee samalla näpelöineeksi jäsendemokratiaa, joka on pitkällä aikavälillä ay-liikkeen elinehto. Lehti on säännöllinen side jäsenistön ja liiton välillä.”

Opettaja-lehden päätoimittaja ja lehteä kustantavan Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n viestintäjohtaja Marja Puustinen kertoo, että OAJ:lle lehti on osa liiton viestintää.

”Olemme ’opettajapuolueen’ ääni. Siinä mielessä journalismimme ei ole riippumatonta. Sisältöjen luominen on silti toimituksen asia.”

Painetun Opettajan tulevaisuus on tällä hetkellä turvattu.

”Syksyn lukijatutkimuksessa alle kolmikymppiset jäsenet arvostivat printtilehteä erityisen paljon.”

Puustinen ei ole kokenut journalistin ohjeiden noudattamisessa ristiriitaa.

”Asiasisältöjä toki mietimme jatkuvasti yhteistyössä liiton asiantuntijoiden kanssa.”

SAK:n vuodesta 1929 ilmestynyt Palkkatyöläinen koki muutoksen viime marraskuussa. Silloin ilmestyi lehden viimeinen painettu numero. Lehteä julkaistaan uutena nettiversiona samoilla journalistisilla perusteilla kuin aiemminkin, sanoo SAK:n viestintäpäällikkö Jaana Pohja.

”Tavoittelemme lehdelle netin ja syksyllä uudistuvan uutiskirjeen kautta laajempaa kohderyhmää, ennen kaikkea yhteiskunnallisia vaikuttajia.”

Taustalla on muun muassa keskusjärjestön roolin muuttuminen.

”Kun EK on kirjoittanut itsensä ulos tupopöydistä, SAK:nkin rooli muuttuu osin kohti vaikuttajaorganisaatiota.”

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho toteaa, että Journalisti toimii itsenäisemmin kuin useammat muut järjestölehdet.

”Tietenkin lehden pitää kertoa liiton asioista, olematta ristiriidassa liiton linjan kanssa. Mutta miten? Siinä juuri on lehden itsemääräämisoikeus.”

Aho sanoo, ettei ole aivan samoilla linjoilla PAMin Piiroisen kanssa.

”En sanoisi, että järjestölehti on lähtökohtaisesti ristiriidassa Journalistin ohjeiden kanssa. Kustantajahan kaikissa muissakin lehdissä päättää, millaista lehteä julkaistaan.”

PAM ry:n lehdet

Pam-lehti on Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti. Lehden painos on noin 200 000 ja se ilmestyy 15 kertaa vuodessa

PAMPlus on liiton aktiivien lehti, jonka saavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, ammattiosastojen aktiivit sekä hallinnon jäsenet.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta