Liitot pitävät kiinni journalismista

PAM suunnittelee nykymuotoisten lehtiensä lakkauttamista. Journalistin haastattelemissa liitoissa journalismia pidetään edelleen arvossaan. SAK:n perinteikäs Palkkatyöläinen siirtyi loppuvuodesta verkkoon.

Linjalla. Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa puolustaa lehtensä itsenäisyyttä ja journalistista linjaa. Työnantaja suunnittelee paperilehden alasajoa.

PAM ry:n lehdet

Pam-lehti on Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti. Lehden painos on noin 200 000 ja se ilmestyy 15 kertaa vuodessa

PAMPlus on liiton aktiivien lehti, jonka saavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, ammattiosastojen aktiivit sekä hallinnon jäsenet.

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

Palvelualojen ammattiliitossa suunnitellaan viestintäuudistusta, jonka osana nykyisenlaisista Pam- ja PAMPlus- lehdistä luovuttaisiin.

PAMissa parhaillaan käytävissä yt-neuvotteluissa pyritään muuttamaan työnkuvia niin, että toimitus vastaisi laajemmin liiton viestinnästä, ei voittopuolisesti tai lainkaan journalismista.

PAMin viestinnän painopiste siirtyisi nettiin. Painettu lehti koostuisi enimmäkseen verkossa jo julkaistusta materiaalista.

Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa korostaa, että lehden toimitus ei vastusta viestinnän uudistamista.

”Meidän jäsenkuntamme ansaitsee journalisminsa. Lisäksi rajanvedon on oltava selvä. Lukijan tai katsojan on tiedettävä, mikä on journalismia ja mikä jotain muuta”, Saaritsa sanoo.

 

PAMin viestintäjohtaja Timo Piiroinen kertoo Journalistille, että suunnitelmat PAMin viestinnän tulevasta linjasta ovat edelleen kesken ja niistä keskustellaan yhä. Hän vahvistaa, että liiton johdon suunnitelmissa viestinnän uudistamiseksi ei ole mainittu journalismia.

Piiroinen sanoi Journalisti.fi:n uutisessa 24. tammikuuta pitävänsä etujärjestöjen tekemää journalismia lähtökohtaisesti ongelmallisena.

”Journalistin ohjeet on kirjoitettu mediatalojen näkökulmasta. Riippumattoman journalismin ja etujärjestötoiminnan välillä on pakostakin ristiriita.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström huomauttaa, että JSN:n jäseninä on satoja järjestölehtiä. Hän pitää Piiroisen tulkintaa on vääränä.

”Järjestölehti voi noudattaa Journalistin ohjeita hyvin, kunhan päätoimittajalla on itsenäinen asema suhteessa kustantajaan.”

Ammattiliittojen lehdet ovat tärkeä osa suomalaisen journalismin monimuotoisuutta, Grundström sanoo.

”On sääli, jos liitot jatkossa julkaisevat vain tiedotusta ja mai-nontaa.”

 

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin Intiim-lehden päätoimittaja Tuomo Lilja sanoo saaneensa tehdä lehteä vapaasti.

Parhaillaan on käynnissä kolmen SAK:laisen teollisuusliiton (Metalli, TEAM, Puu) fuusioprosessi. Liittojen fuusio tarkoittaa myös Intiimin, Metalliliiton Ahjon ja Puuliiton Särmän yhdistymistä.

”Teemme jatkossakin nimenomaan journalismia”, Lilja sanoo.

”Varmasti viestinnässä mennään verkko edellä, mutta uudessa liitossa halutaan säilyttää vahva lehti.”

Gradussaan SAK:laisen ay-liikkeen viestintää tutkinut Lilja kutsuu journalismin säilymistä jopa ammattiyhdistysten kohtalonkysymykseksi. Lilja pitää PAMin Piiroisen näkemystä ”ongelmallisena ja pahaenteisenä”.

”Ammattiliitto on hölmöläinen, jos se luopuu journalismista. On mahdoton ajatus, että tiedotteet ja markkinointi korvaisivat avoimen, ennakoivan ja kriittisen keskustelun. Jos näpelöi journalismia tulee samalla näpelöineeksi jäsendemokratiaa, joka on pitkällä aikavälillä ay-liikkeen elinehto. Lehti on säännöllinen side jäsenistön ja liiton välillä.”

Opettaja-lehden päätoimittaja ja lehteä kustantavan Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n viestintäjohtaja Marja Puustinen kertoo, että OAJ:lle lehti on osa liiton viestintää.

”Olemme ’opettajapuolueen’ ääni. Siinä mielessä journalismimme ei ole riippumatonta. Sisältöjen luominen on silti toimituksen asia.”

Painetun Opettajan tulevaisuus on tällä hetkellä turvattu.

”Syksyn lukijatutkimuksessa alle kolmikymppiset jäsenet arvostivat printtilehteä erityisen paljon.”

Puustinen ei ole kokenut journalistin ohjeiden noudattamisessa ristiriitaa.

”Asiasisältöjä toki mietimme jatkuvasti yhteistyössä liiton asiantuntijoiden kanssa.”

SAK:n vuodesta 1929 ilmestynyt Palkkatyöläinen koki muutoksen viime marraskuussa. Silloin ilmestyi lehden viimeinen painettu numero. Lehteä julkaistaan uutena nettiversiona samoilla journalistisilla perusteilla kuin aiemminkin, sanoo SAK:n viestintäpäällikkö Jaana Pohja.

”Tavoittelemme lehdelle netin ja syksyllä uudistuvan uutiskirjeen kautta laajempaa kohderyhmää, ennen kaikkea yhteiskunnallisia vaikuttajia.”

Taustalla on muun muassa keskusjärjestön roolin muuttuminen.

”Kun EK on kirjoittanut itsensä ulos tupopöydistä, SAK:nkin rooli muuttuu osin kohti vaikuttajaorganisaatiota.”

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho toteaa, että Journalisti toimii itsenäisemmin kuin useammat muut järjestölehdet.

”Tietenkin lehden pitää kertoa liiton asioista, olematta ristiriidassa liiton linjan kanssa. Mutta miten? Siinä juuri on lehden itsemääräämisoikeus.”

Aho sanoo, ettei ole aivan samoilla linjoilla PAMin Piiroisen kanssa.

”En sanoisi, että järjestölehti on lähtökohtaisesti ristiriidassa Journalistin ohjeiden kanssa. Kustantajahan kaikissa muissakin lehdissä päättää, millaista lehteä julkaistaan.”

PAM ry:n lehdet

Pam-lehti on Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti. Lehden painos on noin 200 000 ja se ilmestyy 15 kertaa vuodessa

PAMPlus on liiton aktiivien lehti, jonka saavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, ammattiosastojen aktiivit sekä hallinnon jäsenet.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta