Linjalla. Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa puolustaa lehtensä itsenäisyyttä ja journalistista linjaa. Työnantaja suunnittelee paperilehden alasajoa.

Liitot pitävät kiinni journalismista

PAM ry:n lehdet

Pam-lehti on Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti. Lehden painos on noin 200 000 ja se ilmestyy 15 kertaa vuodessa

PAMPlus on liiton aktiivien lehti, jonka saavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, ammattiosastojen aktiivit sekä hallinnon jäsenet.

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

PAM suunnittelee nykymuotoisten lehtiensä lakkauttamista. Journalistin haastattelemissa liitoissa journalismia pidetään edelleen arvossaan. SAK:n perinteikäs Palkkatyöläinen siirtyi loppuvuodesta verkkoon.

Palvelualojen ammattiliitossa suunnitellaan viestintäuudistusta, jonka osana nykyisenlaisista Pam- ja PAMPlus- lehdistä luovuttaisiin.

PAMissa parhaillaan käytävissä yt-neuvotteluissa pyritään muuttamaan työnkuvia niin, että toimitus vastaisi laajemmin liiton viestinnästä, ei voittopuolisesti tai lainkaan journalismista.

PAMin viestinnän painopiste siirtyisi nettiin. Painettu lehti koostuisi enimmäkseen verkossa jo julkaistusta materiaalista.

Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa korostaa, että lehden toimitus ei vastusta viestinnän uudistamista.

”Meidän jäsenkuntamme ansaitsee journalisminsa. Lisäksi rajanvedon on oltava selvä. Lukijan tai katsojan on tiedettävä, mikä on journalismia ja mikä jotain muuta”, Saaritsa sanoo.

 

PAMin viestintäjohtaja Timo Piiroinen kertoo Journalistille, että suunnitelmat PAMin viestinnän tulevasta linjasta ovat edelleen kesken ja niistä keskustellaan yhä. Hän vahvistaa, että liiton johdon suunnitelmissa viestinnän uudistamiseksi ei ole mainittu journalismia.

Piiroinen sanoi Journalisti.fi:n uutisessa 24. tammikuuta pitävänsä etujärjestöjen tekemää journalismia lähtökohtaisesti ongelmallisena.

”Journalistin ohjeet on kirjoitettu mediatalojen näkökulmasta. Riippumattoman journalismin ja etujärjestötoiminnan välillä on pakostakin ristiriita.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström huomauttaa, että JSN:n jäseninä on satoja järjestölehtiä. Hän pitää Piiroisen tulkintaa on vääränä.

”Järjestölehti voi noudattaa Journalistin ohjeita hyvin, kunhan päätoimittajalla on itsenäinen asema suhteessa kustantajaan.”

Ammattiliittojen lehdet ovat tärkeä osa suomalaisen journalismin monimuotoisuutta, Grundström sanoo.

”On sääli, jos liitot jatkossa julkaisevat vain tiedotusta ja mai-nontaa.”

 

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin Intiim-lehden päätoimittaja Tuomo Lilja sanoo saaneensa tehdä lehteä vapaasti.

Parhaillaan on käynnissä kolmen SAK:laisen teollisuusliiton (Metalli, TEAM, Puu) fuusioprosessi. Liittojen fuusio tarkoittaa myös Intiimin, Metalliliiton Ahjon ja Puuliiton Särmän yhdistymistä.

”Teemme jatkossakin nimenomaan journalismia”, Lilja sanoo.

”Varmasti viestinnässä mennään verkko edellä, mutta uudessa liitossa halutaan säilyttää vahva lehti.”

Gradussaan SAK:laisen ay-liikkeen viestintää tutkinut Lilja kutsuu journalismin säilymistä jopa ammattiyhdistysten kohtalonkysymykseksi. Lilja pitää PAMin Piiroisen näkemystä ”ongelmallisena ja pahaenteisenä”.

”Ammattiliitto on hölmöläinen, jos se luopuu journalismista. On mahdoton ajatus, että tiedotteet ja markkinointi korvaisivat avoimen, ennakoivan ja kriittisen keskustelun. Jos näpelöi journalismia tulee samalla näpelöineeksi jäsendemokratiaa, joka on pitkällä aikavälillä ay-liikkeen elinehto. Lehti on säännöllinen side jäsenistön ja liiton välillä.”

Opettaja-lehden päätoimittaja ja lehteä kustantavan Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n viestintäjohtaja Marja Puustinen kertoo, että OAJ:lle lehti on osa liiton viestintää.

”Olemme ’opettajapuolueen’ ääni. Siinä mielessä journalismimme ei ole riippumatonta. Sisältöjen luominen on silti toimituksen asia.”

Painetun Opettajan tulevaisuus on tällä hetkellä turvattu.

”Syksyn lukijatutkimuksessa alle kolmikymppiset jäsenet arvostivat printtilehteä erityisen paljon.”

Puustinen ei ole kokenut journalistin ohjeiden noudattamisessa ristiriitaa.

”Asiasisältöjä toki mietimme jatkuvasti yhteistyössä liiton asiantuntijoiden kanssa.”

SAK:n vuodesta 1929 ilmestynyt Palkkatyöläinen koki muutoksen viime marraskuussa. Silloin ilmestyi lehden viimeinen painettu numero. Lehteä julkaistaan uutena nettiversiona samoilla journalistisilla perusteilla kuin aiemminkin, sanoo SAK:n viestintäpäällikkö Jaana Pohja.

”Tavoittelemme lehdelle netin ja syksyllä uudistuvan uutiskirjeen kautta laajempaa kohderyhmää, ennen kaikkea yhteiskunnallisia vaikuttajia.”

Taustalla on muun muassa keskusjärjestön roolin muuttuminen.

”Kun EK on kirjoittanut itsensä ulos tupopöydistä, SAK:nkin rooli muuttuu osin kohti vaikuttajaorganisaatiota.”

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho toteaa, että Journalisti toimii itsenäisemmin kuin useammat muut järjestölehdet.

”Tietenkin lehden pitää kertoa liiton asioista, olematta ristiriidassa liiton linjan kanssa. Mutta miten? Siinä juuri on lehden itsemääräämisoikeus.”

Aho sanoo, ettei ole aivan samoilla linjoilla PAMin Piiroisen kanssa.

”En sanoisi, että järjestölehti on lähtökohtaisesti ristiriidassa Journalistin ohjeiden kanssa. Kustantajahan kaikissa muissakin lehdissä päättää, millaista lehteä julkaistaan.”

PAM ry:n lehdet

Pam-lehti on Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti. Lehden painos on noin 200 000 ja se ilmestyy 15 kertaa vuodessa

PAMPlus on liiton aktiivien lehti, jonka saavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, ammattiosastojen aktiivit sekä hallinnon jäsenet.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta