Linjalla. Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa puolustaa lehtensä itsenäisyyttä ja journalistista linjaa. Työnantaja suunnittelee paperilehden alasajoa.

Liitot pitävät kiinni journalismista

PAM ry:n lehdet

Pam-lehti on Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti. Lehden painos on noin 200 000 ja se ilmestyy 15 kertaa vuodessa

PAMPlus on liiton aktiivien lehti, jonka saavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, ammattiosastojen aktiivit sekä hallinnon jäsenet.

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

PAM suunnittelee nykymuotoisten lehtiensä lakkauttamista. Journalistin haastattelemissa liitoissa journalismia pidetään edelleen arvossaan. SAK:n perinteikäs Palkkatyöläinen siirtyi loppuvuodesta verkkoon.

Palvelualojen ammattiliitossa suunnitellaan viestintäuudistusta, jonka osana nykyisenlaisista Pam- ja PAMPlus- lehdistä luovuttaisiin.

PAMissa parhaillaan käytävissä yt-neuvotteluissa pyritään muuttamaan työnkuvia niin, että toimitus vastaisi laajemmin liiton viestinnästä, ei voittopuolisesti tai lainkaan journalismista.

PAMin viestinnän painopiste siirtyisi nettiin. Painettu lehti koostuisi enimmäkseen verkossa jo julkaistusta materiaalista.

Pam-lehden vt. päätoimittaja Sini Saaritsa korostaa, että lehden toimitus ei vastusta viestinnän uudistamista.

”Meidän jäsenkuntamme ansaitsee journalisminsa. Lisäksi rajanvedon on oltava selvä. Lukijan tai katsojan on tiedettävä, mikä on journalismia ja mikä jotain muuta”, Saaritsa sanoo.

 

PAMin viestintäjohtaja Timo Piiroinen kertoo Journalistille, että suunnitelmat PAMin viestinnän tulevasta linjasta ovat edelleen kesken ja niistä keskustellaan yhä. Hän vahvistaa, että liiton johdon suunnitelmissa viestinnän uudistamiseksi ei ole mainittu journalismia.

Piiroinen sanoi Journalisti.fi:n uutisessa 24. tammikuuta pitävänsä etujärjestöjen tekemää journalismia lähtökohtaisesti ongelmallisena.

”Journalistin ohjeet on kirjoitettu mediatalojen näkökulmasta. Riippumattoman journalismin ja etujärjestötoiminnan välillä on pakostakin ristiriita.”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström huomauttaa, että JSN:n jäseninä on satoja järjestölehtiä. Hän pitää Piiroisen tulkintaa on vääränä.

”Järjestölehti voi noudattaa Journalistin ohjeita hyvin, kunhan päätoimittajalla on itsenäinen asema suhteessa kustantajaan.”

Ammattiliittojen lehdet ovat tärkeä osa suomalaisen journalismin monimuotoisuutta, Grundström sanoo.

”On sääli, jos liitot jatkossa julkaisevat vain tiedotusta ja mai-nontaa.”

 

Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin Intiim-lehden päätoimittaja Tuomo Lilja sanoo saaneensa tehdä lehteä vapaasti.

Parhaillaan on käynnissä kolmen SAK:laisen teollisuusliiton (Metalli, TEAM, Puu) fuusioprosessi. Liittojen fuusio tarkoittaa myös Intiimin, Metalliliiton Ahjon ja Puuliiton Särmän yhdistymistä.

”Teemme jatkossakin nimenomaan journalismia”, Lilja sanoo.

”Varmasti viestinnässä mennään verkko edellä, mutta uudessa liitossa halutaan säilyttää vahva lehti.”

Gradussaan SAK:laisen ay-liikkeen viestintää tutkinut Lilja kutsuu journalismin säilymistä jopa ammattiyhdistysten kohtalonkysymykseksi. Lilja pitää PAMin Piiroisen näkemystä ”ongelmallisena ja pahaenteisenä”.

”Ammattiliitto on hölmöläinen, jos se luopuu journalismista. On mahdoton ajatus, että tiedotteet ja markkinointi korvaisivat avoimen, ennakoivan ja kriittisen keskustelun. Jos näpelöi journalismia tulee samalla näpelöineeksi jäsendemokratiaa, joka on pitkällä aikavälillä ay-liikkeen elinehto. Lehti on säännöllinen side jäsenistön ja liiton välillä.”

Opettaja-lehden päätoimittaja ja lehteä kustantavan Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n viestintäjohtaja Marja Puustinen kertoo, että OAJ:lle lehti on osa liiton viestintää.

”Olemme ’opettajapuolueen’ ääni. Siinä mielessä journalismimme ei ole riippumatonta. Sisältöjen luominen on silti toimituksen asia.”

Painetun Opettajan tulevaisuus on tällä hetkellä turvattu.

”Syksyn lukijatutkimuksessa alle kolmikymppiset jäsenet arvostivat printtilehteä erityisen paljon.”

Puustinen ei ole kokenut journalistin ohjeiden noudattamisessa ristiriitaa.

”Asiasisältöjä toki mietimme jatkuvasti yhteistyössä liiton asiantuntijoiden kanssa.”

SAK:n vuodesta 1929 ilmestynyt Palkkatyöläinen koki muutoksen viime marraskuussa. Silloin ilmestyi lehden viimeinen painettu numero. Lehteä julkaistaan uutena nettiversiona samoilla journalistisilla perusteilla kuin aiemminkin, sanoo SAK:n viestintäpäällikkö Jaana Pohja.

”Tavoittelemme lehdelle netin ja syksyllä uudistuvan uutiskirjeen kautta laajempaa kohderyhmää, ennen kaikkea yhteiskunnallisia vaikuttajia.”

Taustalla on muun muassa keskusjärjestön roolin muuttuminen.

”Kun EK on kirjoittanut itsensä ulos tupopöydistä, SAK:nkin rooli muuttuu osin kohti vaikuttajaorganisaatiota.”

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho toteaa, että Journalisti toimii itsenäisemmin kuin useammat muut järjestölehdet.

”Tietenkin lehden pitää kertoa liiton asioista, olematta ristiriidassa liiton linjan kanssa. Mutta miten? Siinä juuri on lehden itsemääräämisoikeus.”

Aho sanoo, ettei ole aivan samoilla linjoilla PAMin Piiroisen kanssa.

”En sanoisi, että järjestölehti on lähtökohtaisesti ristiriidassa Journalistin ohjeiden kanssa. Kustantajahan kaikissa muissakin lehdissä päättää, millaista lehteä julkaistaan.”

PAM ry:n lehdet

Pam-lehti on Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti. Lehden painos on noin 200 000 ja se ilmestyy 15 kertaa vuodessa

PAMPlus on liiton aktiivien lehti, jonka saavat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, ammattiosastojen aktiivit sekä hallinnon jäsenet.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta