Kivinen tie. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen vähentää väkeä ja ulkoistaa Ylen tuotantoa nopeammin kuin Satosen Yle-työryhmä edellyttää.

Ylen Kivinen: Syntyy erilaisia työn muotoja

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Haapalainen, teksti
Lehtikuva/Heikki Saukkomaa, kuva

Toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että ”väkivaltaiset” irtisanomiset ovat Ylelle määrätyn talouskuurin sanelema pakko.

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että Ylen yt-kierrokset tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa. Viime viikolla saatiin päätökseen Ylen Tuotanto ja Design -osaston yt-neuvottelut, joiden seurauksena talosta irtisanotaan 63 työntekijää.

Perjantaina 3. helmikuuta Yle ilmoitti yt-neuvotteluista Julkaisut- ja Tuotannot -yksikössä.

Yt-kierre on Kivisen mukaan seurausta sekä Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisestä että Arto Satosen (kok.) työryhmän mietinnössä määrätystä ulkoisten ostojen määrän lisäämisestä.

Kivinen ynnää Journalistille, että Ylen kustannuksista noin puolet ovat ”panostuksia henkilöstöön”.

”Henkilöstövaikutuksia on siksi nyt mahdoton ohittaa. Olisimme halunneet uudistaa Yleä verkkaisemmin ja vakaammin kohti osto-organisaatiota, kuten maailmalla on muuallakin tehty, ilman väkivaltaisia leikkauksia.”

Yt-ilmoituksia on luvassa jatkossakin, Kivinen vihjaa.

”Oikeudenmukaisuuden ja tehostamisen nimissä on katsottava, että jokaisessa yksikössä tehdään oikeita asioita. Kaikki isot alueet on perattava läpi.”

 

Ylen pääluottamusmies Jyrki Saarikoski moitti jo loppuvuodesta Journalistissa työnantajaansa siitä, että Yle leikkaa enemmän kuin siltä edellytetään. Ulkoisia ostoja tulee lisätä noin 30 – 35 prosenttia, mutta vasta vuoteen 2022 mennessä.

”Valitettavasti tuo pelkoni toteutuu”, Saarikoski sanoo nyt.

”Me luottamusmiehet edellytimme, että vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen mahdollisuudet selvitetään päättyneissä neuvotteluissa mahdollisimman pitkältä ajalta. 35 työpaikkaa säästyi näin, mutta sitä tietä olisi voinut kulkea pitemmällekin.”

Kivisen mukaan leikkaukset oli saatava liikkeelle heti.

”Matkalla vuoteen 2022 hallintoneuvosto tulee tarkkailemaan joka vuosi, miten hyvin ollaan menossa tavoitteita kohti.”

 

Satosen työryhmä piti muistiossaan tärkeänä, että Yle toimii ohjelmatilauksissaan vastuullisesti.

Muistiotekstin mukaan Ylen tulee kilpailuttaessaan tuotantoja valvoa, että niissä noudatetaan lakiin ja työehtosopimuksiin kirjattuja reiluja pelisääntöjä. Ylen tulee valvoa, että palkat ovat työehtosopimuksen mukaisia.

 

Pitääkö Yle siis huolen, että palkat maksetaan tessin mukaan?

”Ei verovaroilla toimiva yhtiö voi teettää työtä muuten kuin asettamalla standardin erittäin korkealle, mitä tulee läpinäkyvyyteen, tasapuolisuuteen ja jopa alueellisiin näkökohtiin. Se on itsestään selvää”, Lauri Kivinen sanoo.

Kivinen kuitenkin linjaa, että vastuu palkkojen määräytymisestä ”on työllistävässä yhtiössä”.

 

Maksetaanko palkat Ylen tilaamissa tuotannoissa tessin mukaan?

”On vaikea noukkia yksittäistä kriteeriä, kuten työsopimusrakenne, jolla erilaiset kumppanit toimivat. Pitää katsoa kokonaisuutta. Meillä on suuri joukko kriteerejä, joita hankinnassa noudatetaan. Emme esimerkiksi halua hankintojen keskittyvän liian harvoihin yhtiöihin. Syntyy alihankintaketjuja, syntyy freelancereita, syntyy keikkatyöntekijöitä, erilaisia työn muotoja. Mielellään näkisimme, että tuotannot mahdollisuuksien mukaan tehdään kotimaassa.”

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että Satosen työryhmän erityisenä tavoitteena oli tukea alan toimintaedellytyksiä Suomessa.

”Ylen tulee sekä tukea tuotantoyhtiökentän kasvua Suomessa että huolehtia siitä, että tuotantoyhtiöissä noudatetaan työehtosopimuksia. Tämä on parlamentaari-sesti päätetty tavoite siitä, miten näitä verovaroja tulee Suomessa käyttää. Ylen tulee valvoa sitä, että palkat ovat työehtosopimuksen mukaisia, mutta myös lopettaa ostot määräajaksi, mikäli näin ei ole.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta