Kivinen tie. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen vähentää väkeä ja ulkoistaa Ylen tuotantoa nopeammin kuin Satosen Yle-työryhmä edellyttää.

Ylen Kivinen: Syntyy erilaisia työn muotoja

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Haapalainen, teksti
Lehtikuva/Heikki Saukkomaa, kuva

Toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että ”väkivaltaiset” irtisanomiset ovat Ylelle määrätyn talouskuurin sanelema pakko.

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että Ylen yt-kierrokset tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa. Viime viikolla saatiin päätökseen Ylen Tuotanto ja Design -osaston yt-neuvottelut, joiden seurauksena talosta irtisanotaan 63 työntekijää.

Perjantaina 3. helmikuuta Yle ilmoitti yt-neuvotteluista Julkaisut- ja Tuotannot -yksikössä.

Yt-kierre on Kivisen mukaan seurausta sekä Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisestä että Arto Satosen (kok.) työryhmän mietinnössä määrätystä ulkoisten ostojen määrän lisäämisestä.

Kivinen ynnää Journalistille, että Ylen kustannuksista noin puolet ovat ”panostuksia henkilöstöön”.

”Henkilöstövaikutuksia on siksi nyt mahdoton ohittaa. Olisimme halunneet uudistaa Yleä verkkaisemmin ja vakaammin kohti osto-organisaatiota, kuten maailmalla on muuallakin tehty, ilman väkivaltaisia leikkauksia.”

Yt-ilmoituksia on luvassa jatkossakin, Kivinen vihjaa.

”Oikeudenmukaisuuden ja tehostamisen nimissä on katsottava, että jokaisessa yksikössä tehdään oikeita asioita. Kaikki isot alueet on perattava läpi.”

 

Ylen pääluottamusmies Jyrki Saarikoski moitti jo loppuvuodesta Journalistissa työnantajaansa siitä, että Yle leikkaa enemmän kuin siltä edellytetään. Ulkoisia ostoja tulee lisätä noin 30 – 35 prosenttia, mutta vasta vuoteen 2022 mennessä.

”Valitettavasti tuo pelkoni toteutuu”, Saarikoski sanoo nyt.

”Me luottamusmiehet edellytimme, että vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen mahdollisuudet selvitetään päättyneissä neuvotteluissa mahdollisimman pitkältä ajalta. 35 työpaikkaa säästyi näin, mutta sitä tietä olisi voinut kulkea pitemmällekin.”

Kivisen mukaan leikkaukset oli saatava liikkeelle heti.

”Matkalla vuoteen 2022 hallintoneuvosto tulee tarkkailemaan joka vuosi, miten hyvin ollaan menossa tavoitteita kohti.”

 

Satosen työryhmä piti muistiossaan tärkeänä, että Yle toimii ohjelmatilauksissaan vastuullisesti.

Muistiotekstin mukaan Ylen tulee kilpailuttaessaan tuotantoja valvoa, että niissä noudatetaan lakiin ja työehtosopimuksiin kirjattuja reiluja pelisääntöjä. Ylen tulee valvoa, että palkat ovat työehtosopimuksen mukaisia.

 

Pitääkö Yle siis huolen, että palkat maksetaan tessin mukaan?

”Ei verovaroilla toimiva yhtiö voi teettää työtä muuten kuin asettamalla standardin erittäin korkealle, mitä tulee läpinäkyvyyteen, tasapuolisuuteen ja jopa alueellisiin näkökohtiin. Se on itsestään selvää”, Lauri Kivinen sanoo.

Kivinen kuitenkin linjaa, että vastuu palkkojen määräytymisestä ”on työllistävässä yhtiössä”.

 

Maksetaanko palkat Ylen tilaamissa tuotannoissa tessin mukaan?

”On vaikea noukkia yksittäistä kriteeriä, kuten työsopimusrakenne, jolla erilaiset kumppanit toimivat. Pitää katsoa kokonaisuutta. Meillä on suuri joukko kriteerejä, joita hankinnassa noudatetaan. Emme esimerkiksi halua hankintojen keskittyvän liian harvoihin yhtiöihin. Syntyy alihankintaketjuja, syntyy freelancereita, syntyy keikkatyöntekijöitä, erilaisia työn muotoja. Mielellään näkisimme, että tuotannot mahdollisuuksien mukaan tehdään kotimaassa.”

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että Satosen työryhmän erityisenä tavoitteena oli tukea alan toimintaedellytyksiä Suomessa.

”Ylen tulee sekä tukea tuotantoyhtiökentän kasvua Suomessa että huolehtia siitä, että tuotantoyhtiöissä noudatetaan työehtosopimuksia. Tämä on parlamentaari-sesti päätetty tavoite siitä, miten näitä verovaroja tulee Suomessa käyttää. Ylen tulee valvoa sitä, että palkat ovat työehtosopimuksen mukaisia, mutta myös lopettaa ostot määräajaksi, mikäli näin ei ole.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta