Kivinen tie. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen vähentää väkeä ja ulkoistaa Ylen tuotantoa nopeammin kuin Satosen Yle-työryhmä edellyttää.

Ylen Kivinen: Syntyy erilaisia työn muotoja

JOURNALISTI
10.2.2017

Manu Haapalainen, teksti
Lehtikuva/Heikki Saukkomaa, kuva

Toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että ”väkivaltaiset” irtisanomiset ovat Ylelle määrätyn talouskuurin sanelema pakko.

Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo, että Ylen yt-kierrokset tulevat jatkumaan vielä jonkin aikaa. Viime viikolla saatiin päätökseen Ylen Tuotanto ja Design -osaston yt-neuvottelut, joiden seurauksena talosta irtisanotaan 63 työntekijää.

Perjantaina 3. helmikuuta Yle ilmoitti yt-neuvotteluista Julkaisut- ja Tuotannot -yksikössä.

Yt-kierre on Kivisen mukaan seurausta sekä Yle-veron indeksikorotuksen jäädyttämisestä että Arto Satosen (kok.) työryhmän mietinnössä määrätystä ulkoisten ostojen määrän lisäämisestä.

Kivinen ynnää Journalistille, että Ylen kustannuksista noin puolet ovat ”panostuksia henkilöstöön”.

”Henkilöstövaikutuksia on siksi nyt mahdoton ohittaa. Olisimme halunneet uudistaa Yleä verkkaisemmin ja vakaammin kohti osto-organisaatiota, kuten maailmalla on muuallakin tehty, ilman väkivaltaisia leikkauksia.”

Yt-ilmoituksia on luvassa jatkossakin, Kivinen vihjaa.

”Oikeudenmukaisuuden ja tehostamisen nimissä on katsottava, että jokaisessa yksikössä tehdään oikeita asioita. Kaikki isot alueet on perattava läpi.”

 

Ylen pääluottamusmies Jyrki Saarikoski moitti jo loppuvuodesta Journalistissa työnantajaansa siitä, että Yle leikkaa enemmän kuin siltä edellytetään. Ulkoisia ostoja tulee lisätä noin 30 – 35 prosenttia, mutta vasta vuoteen 2022 mennessä.

”Valitettavasti tuo pelkoni toteutuu”, Saarikoski sanoo nyt.

”Me luottamusmiehet edellytimme, että vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen mahdollisuudet selvitetään päättyneissä neuvotteluissa mahdollisimman pitkältä ajalta. 35 työpaikkaa säästyi näin, mutta sitä tietä olisi voinut kulkea pitemmällekin.”

Kivisen mukaan leikkaukset oli saatava liikkeelle heti.

”Matkalla vuoteen 2022 hallintoneuvosto tulee tarkkailemaan joka vuosi, miten hyvin ollaan menossa tavoitteita kohti.”

 

Satosen työryhmä piti muistiossaan tärkeänä, että Yle toimii ohjelmatilauksissaan vastuullisesti.

Muistiotekstin mukaan Ylen tulee kilpailuttaessaan tuotantoja valvoa, että niissä noudatetaan lakiin ja työehtosopimuksiin kirjattuja reiluja pelisääntöjä. Ylen tulee valvoa, että palkat ovat työehtosopimuksen mukaisia.

 

Pitääkö Yle siis huolen, että palkat maksetaan tessin mukaan?

”Ei verovaroilla toimiva yhtiö voi teettää työtä muuten kuin asettamalla standardin erittäin korkealle, mitä tulee läpinäkyvyyteen, tasapuolisuuteen ja jopa alueellisiin näkökohtiin. Se on itsestään selvää”, Lauri Kivinen sanoo.

Kivinen kuitenkin linjaa, että vastuu palkkojen määräytymisestä ”on työllistävässä yhtiössä”.

 

Maksetaanko palkat Ylen tilaamissa tuotannoissa tessin mukaan?

”On vaikea noukkia yksittäistä kriteeriä, kuten työsopimusrakenne, jolla erilaiset kumppanit toimivat. Pitää katsoa kokonaisuutta. Meillä on suuri joukko kriteerejä, joita hankinnassa noudatetaan. Emme esimerkiksi halua hankintojen keskittyvän liian harvoihin yhtiöihin. Syntyy alihankintaketjuja, syntyy freelancereita, syntyy keikkatyöntekijöitä, erilaisia työn muotoja. Mielellään näkisimme, että tuotannot mahdollisuuksien mukaan tehdään kotimaassa.”

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että Satosen työryhmän erityisenä tavoitteena oli tukea alan toimintaedellytyksiä Suomessa.

”Ylen tulee sekä tukea tuotantoyhtiökentän kasvua Suomessa että huolehtia siitä, että tuotantoyhtiöissä noudatetaan työehtosopimuksia. Tämä on parlamentaari-sesti päätetty tavoite siitä, miten näitä verovaroja tulee Suomessa käyttää. Ylen tulee valvoa sitä, että palkat ovat työehtosopimuksen mukaisia, mutta myös lopettaa ostot määräajaksi, mikäli näin ei ole.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta