Ihan ihmisille yleensä

Pauli Kallio, 56

Sarjakuvakäsikirjoittaja ja -kustantaja, DJ

Lehtisarjakuvia: Kramppeja & nyrjähdyksiä, Ornette Birks Makkonen, FC Palloseura, Lyhenevä kesä

Sarjakuvakirjoja: Noin seitsemän taidetta, Maalaispunkin päiväkirja, Ottopoikia ja työläistyttöjä, M. A. Castrén ja Siperian kielioppi.

Suuri Kurpitsa -kustantamon johdossa vuodesta 1981.

JOURNALISTI
10.2.2017

Nina Erho, teksti
Pauli Kallio, Christer Nuutinen ja Suomen Kuvalehti, kuvat

Pauli Kallio löytää Kramppeja & Nyrjähdyksiä -sarjakuvan käsikirjoitusten aiheita omasta elämästään ja lähiympäristöstä.

”Aiheet ja teemat tulevat omasta elämästäni ja lähiympäristöstä, tiedotusvälineistä ja uutisista, toisinaan puhtaasti mielikuvituksesta. Ennen oli enemmän suoraa elämäkerrallisuutta, nykyään harvemmin ja peitellymmin”, sanoo Kramppeja & Nyrjähdyksiä -sarjakuvaa Suomen Kuvalehteen käsikirjoittava Pauli Kallio.

”Käsikirjoituksen tekemiseen menee suunnilleen päivä. Kirjaan ideoita muistikirjaan, mutta toisinaan on pakko ottaa käsittelyyn joku päivänpolttava aihe, jota maailmalta tuputetaan. Jos sarjassa on pitkään nysväilty kotona, saatan tietoisesti miettiä jotain toiminnallisempaa.

Teen piirtäjä Christer Nuutiselle käsikirjoituksesta tekstiversion ja kynällä version, jossa on ruutu- ja rivijako. Kirjoitan dialogin pilkuntarkasti sekä tietoa siitä, missä ollaan, mitä tapahtuu, miltä mikäkin näyttää. Työnjakomme on tarkka. Piirtäjä luo tunnelman, joka tekee Krampeista Krampit.

Kun saan määrättyä itseni työpöydän ääreen ja keksin tarinalle alun tai lopun, homma alkaa edetä. Alussa saattaa tuntua, ettei tästä mitään tule. Käytännössä kuitenkin tiedän, että tarina tulee aina – jos ei tänään, niin huomenna. Joskus mietin, kiinnostaako joku pikkujuttu ketään muuta, mutta sitten päätän luottaa siihen, etten minä nyt niin poikkeustapaus ole.

Sarjan alkuaikoina hahmot olivat nuoria aikuisia, nykyään meininki on keski-ikäisempää. Joskus toivon, että tietäisin enemmän yliopistotyöstä, jota Tanja tekee. Toisaalta työ ei ole sarjassa suuressa roolissa, Riston soittohommia lukuun ottamatta.

Kun Krampit on ollut tauolla, elämästäni on selvästi puuttunut jotain tärkeää. Sarja kertoo hahmoistaan, mutta on myös itselleni tapa jäsentää maailmaa. Toivon, että saan tehdä sitä niin kauan kuin henki pihisee ja ajatus kulkee.

Suomen Kuvalehdestä en ole koskaan saanut toruja. Se on sovittu, että sarjakuvassa ei kiroilla, joten keksin tarpeen mukaan omia manauksia. Jos Kramppeja tehtäisiin vielä rocklehteen, varmaan se näkyisi painotuksissa. Silti en tietoisesti mieti, kuka sarjaa lukee, vaan teen sitä ihan ihmisille yleensä.”

Pauli Kallio, 56

Sarjakuvakäsikirjoittaja ja -kustantaja, DJ

Lehtisarjakuvia: Kramppeja & nyrjähdyksiä, Ornette Birks Makkonen, FC Palloseura, Lyhenevä kesä

Sarjakuvakirjoja: Noin seitsemän taidetta, Maalaispunkin päiväkirja, Ottopoikia ja työläistyttöjä, M. A. Castrén ja Siperian kielioppi.

Suuri Kurpitsa -kustantamon johdossa vuodesta 1981.

Susanna Vainiolan valinta

Ylen musiikkitoimittaja Susanna Vainiola valitsi esiteltäväksi Pauli Kallion käsikirjoitustyön Kramppeja & Nyrjähdyksiä -sarjakuvassa.

”Olen fanittanut Kramppeja & Nyrjähdyksiä 1990-luvulta. Kun se alkoi jälleen ilmestyä Suomen Kuvalehdessä 2008, kiljuin riemusta. Lehti kertoo laajasti maailman tapahtumista, mutta koskettavampaa on sukeltaa niihin yksittäisten ihmiselämien kautta.

Hahmojen kanssa on voinut kasvaa, vanheta ja myötäelää asioita. Kallio ei viljele tyhjiä kliseitä vaan kunnioittaa lukijansa älyä. Päähenkilöille saa lempeästi nauraa, usein myös heidän kanssaan.

Sarjan piirtäjistä minulle tunnistettavin on Christer Nuutinen. Hänen kynänsä tuo hahmoihin sopivasti sarjakuvamaista sympaattisuutta.”



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta