Det som definierar

JOURNALISTI
10.2.2017

Dan Lolax
dan.lolax@aumedia.fi
Skribenten är samhällsreporter på ÅU. Skriver Nyhetsbloggen.

Ordet ”agenda” används ofta i negativ bemärkelse om medier, men agendadriven journalistik är inget skumt så länge den är ett resultat av det uppdrag som nyhetsredaktionen lovat utföra, skriver Dan Lolax.

Den som jobbar på en nyhetsredaktion vet att förmågan att välja bort är viktig.

I bland är prioriteringarna påtvingade. Nyhetschefen eller journalisten måste välja mellan två olika spår när båda, i den bästa av världar, kunde resultera i nyheter.

Å andra sidan: Journalister jobbar inte i den bästa av världar. En önskan om att kunna göra allt kan vara ett tecken på avsaknaden av en journalistisk linje.

I bland är avvägningar onödiga. Vissa frågor höjer sig över massan av allt det som pockar på redaktionens uppmärksamhet.

Sådana frågor behövs. De skär genom bruset och definierar mediehusen.

 

Jourfrågan i Vasa är ett exempel. HSS Medias tidningar, och främst Vasabladet, rapporterade utförligt om det politiska spelet bakom degraderingen av cent-ralsjukhusets jour och visade fingertoppskänsla för frågans samlande kraft.

På min egen redaktion har kommunikationsminister Anne Berners (c) förslag om ett försök med avgiftsbelagd förbindelsebåttrafik i den åboländska skärgården haft en liknande roll.

Den yttre skärgården och dess fast bosatta befolkning är ett sorts lackmustest för statens förmåga och vilja att behandla alla jämlikt oavsett var de bor.

Skärgårdstrafiken och den omfattande jouren är tydliga och avgränsade frågor. Visst, åsikterna i sakfrågorna kan variera och diskussionerna har betydelse också utanför Åbolands respektive Österbottens gränser.

Men de sammanfaller också med tidningarnas identitet: HSS-tidningarna är det svenska Österbottens fyrbåk; Åbo Underrättelser är Åbolands.

Frågorna ovan är nödvändiga påminnelser om detta. Inte bara för redaktionerna utan förhoppningsvis också för tidningarnas läsare.

 

Men det här implicerar inte att nyhetsredaktioner ska sitta och vänta på att något som stärker deras identitet ”händer”.

I de nämnda fallen agerade ingen av tidningarna passivt. Ingen nöjde sig med att invänta ministeriernas nästa drag utan gick vidare, krävde svar och kartlade konsekvenser.

Ordet ”agenda” används ofta i negativ bemärkelse om medier, men agendadriven journalistik är inget skumt så länge den är ett resultat av det uppdrag som nyhetsredaktionen lovat utföra.

Debaclet som brukar kallas för Ylegate får illustrera. Ylechefen Atte Jääsekeläinens beslut att lägga locket på alla uppföljningar om statsminister Juha Sipiläs (c) roll i Terrafameaffären framstår som ett missat tillfället att ge Yles redaktion för grävande journalistik en stark identitet. I stället undergrävde ledningen redaktionen och fick den att framstå som svag och påverkningsbar.

Någon vill kanske inflika att i dessa tider av ”alternativa fakta”, när massmedier tenderar att dra det kortare strået i kampen mot vilseledande populism, så är en mindre konfrontativ journalistisk linje effektivare och att föredra framför den agendadrivna.

Till det vill jag säga: Då journalisterna Salla Vuorikoski och Jussi Eronen, som sa upp sig på grund av Jääskeläinens agerande, anställdes av Suomen Kuvalehti – som brejkade storyn om Yles mörkläggning – ledde det till hundra nya prenumerationer på en dag.

Snacka om att stärka den redaktionella identiteten!



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta