Det som definierar

JOURNALISTI
10.2.2017

Dan Lolax
dan.lolax@aumedia.fi
Skribenten är samhällsreporter på ÅU. Skriver Nyhetsbloggen.

Ordet ”agenda” används ofta i negativ bemärkelse om medier, men agendadriven journalistik är inget skumt så länge den är ett resultat av det uppdrag som nyhetsredaktionen lovat utföra, skriver Dan Lolax.

Den som jobbar på en nyhetsredaktion vet att förmågan att välja bort är viktig.

I bland är prioriteringarna påtvingade. Nyhetschefen eller journalisten måste välja mellan två olika spår när båda, i den bästa av världar, kunde resultera i nyheter.

Å andra sidan: Journalister jobbar inte i den bästa av världar. En önskan om att kunna göra allt kan vara ett tecken på avsaknaden av en journalistisk linje.

I bland är avvägningar onödiga. Vissa frågor höjer sig över massan av allt det som pockar på redaktionens uppmärksamhet.

Sådana frågor behövs. De skär genom bruset och definierar mediehusen.

 

Jourfrågan i Vasa är ett exempel. HSS Medias tidningar, och främst Vasabladet, rapporterade utförligt om det politiska spelet bakom degraderingen av cent-ralsjukhusets jour och visade fingertoppskänsla för frågans samlande kraft.

På min egen redaktion har kommunikationsminister Anne Berners (c) förslag om ett försök med avgiftsbelagd förbindelsebåttrafik i den åboländska skärgården haft en liknande roll.

Den yttre skärgården och dess fast bosatta befolkning är ett sorts lackmustest för statens förmåga och vilja att behandla alla jämlikt oavsett var de bor.

Skärgårdstrafiken och den omfattande jouren är tydliga och avgränsade frågor. Visst, åsikterna i sakfrågorna kan variera och diskussionerna har betydelse också utanför Åbolands respektive Österbottens gränser.

Men de sammanfaller också med tidningarnas identitet: HSS-tidningarna är det svenska Österbottens fyrbåk; Åbo Underrättelser är Åbolands.

Frågorna ovan är nödvändiga påminnelser om detta. Inte bara för redaktionerna utan förhoppningsvis också för tidningarnas läsare.

 

Men det här implicerar inte att nyhetsredaktioner ska sitta och vänta på att något som stärker deras identitet ”händer”.

I de nämnda fallen agerade ingen av tidningarna passivt. Ingen nöjde sig med att invänta ministeriernas nästa drag utan gick vidare, krävde svar och kartlade konsekvenser.

Ordet ”agenda” används ofta i negativ bemärkelse om medier, men agendadriven journalistik är inget skumt så länge den är ett resultat av det uppdrag som nyhetsredaktionen lovat utföra.

Debaclet som brukar kallas för Ylegate får illustrera. Ylechefen Atte Jääsekeläinens beslut att lägga locket på alla uppföljningar om statsminister Juha Sipiläs (c) roll i Terrafameaffären framstår som ett missat tillfället att ge Yles redaktion för grävande journalistik en stark identitet. I stället undergrävde ledningen redaktionen och fick den att framstå som svag och påverkningsbar.

Någon vill kanske inflika att i dessa tider av ”alternativa fakta”, när massmedier tenderar att dra det kortare strået i kampen mot vilseledande populism, så är en mindre konfrontativ journalistisk linje effektivare och att föredra framför den agendadrivna.

Till det vill jag säga: Då journalisterna Salla Vuorikoski och Jussi Eronen, som sa upp sig på grund av Jääskeläinens agerande, anställdes av Suomen Kuvalehti – som brejkade storyn om Yles mörkläggning – ledde det till hundra nya prenumerationer på en dag.

Snacka om att stärka den redaktionella identiteten!



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta