Asiallinen ammattivalittaja

Joonas Pekkanen

39-vuotias kansalaisaktivisti, Avoimen ministeriön perustaja ja toiminnanjohtaja.

Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja oikeustieteiden ylioppilas.

Transparency Internationalin Suomen-osaston hallituksen jäsen.

Kehittää Helsingin kaupungin palveluksessa sähköisiä kuulemis- ja palautekanavia ja Helsinki-kännykkäsovellusta.

JOURNALISTI
10.2.2017

Marja Honkonen, teksti
Kai Sinervo, kuva

Avoimuusaktivisti Joonas Pekkanen perustaisi Suomeen avoimen tiedon valtuutetun viran.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on juhlava nippu paperia. Sitä Joonas Pekkanen esittelee mielellään.

Kun eduskunnan kansliatoimikunta vuonna 2014 eväsi Pekkasen pyynnön saada Avoimen ministeriön käyttöön eduskunnan vierailijatiedot viikon ajalta saman vuoden helmikuusta, hän pyysi asiaan KHO:n kannan.

Kahta vuotta myöhemmin tuli linjaus: kansliatoimikunnan päätös on kumottava. Nyt Avoin ministeriö toivoo saavansa käsiteltäväkseen tiedot niin, että etenkin elinkeinoelämän vaikuttajien ja lobbausjärjestöjen vierailut voitaisiin julkistaa.

Tavoitteena on alkaa kerätä tietoja viikottain ja julkaista ne avoimena datana, siis luoda epävirallinen, suuntaa-antava lobbarirekisteri. Sitä voisivat käyttää myös journalistit ja muut järjestöt.

”Avoimuuskysymykset näyttävät entistä tärkeämmiltä, kun näkee millaisia suhmurointeja on jatkuvasti”, Pekkanen sanoo.

 

Pekkanen on taustaltaan it-alan startup-yrittäjä. Kansalaisaktivisti hänestä tuli kansalaisaloitelain myötä.

Pekkanen oli perustamassa Avointa ministeriötä, vapaaehtoisorganisaatiota, joka tarjoaa alustan aloitteiden muokkaamiselle yhdessä. Se myös loi mahdollisuuden allekirjoittaa aloitteita sähköisesti jo ennen kuin valtion palvelu oli käytössä. Eduskunnan vierailijatiedot alkoivat kiinnostaa Pekkasta Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteen myötä.

Nyt Pekkanen on mukana vähän kaikessa, mikä liittyy kansalaisten omaehtoiseen toimintaan. Vapaa-aika kuluu muun muassa vegaanisen grillikioskin, Lapinlahden sairaalan tilojen vuokraamisen ja yhteisöviljelyn parissa.

Kovin tarkasti Pekkanen ei yksilöi, mikä häntä ajaa. Avoimuuden puolustaminen on hänelle tärkeää – arvokysymys.

 

Mikä sitten olisi Pekkasen resepti avoimuuden parantamiseen?

Tietosuojavaltuutetun vastinparina hän näkisi mieluusti avoimen tiedon valtuutetun. Yhdessä nämä voisivat ratkoa kiperimpiä ristiriitoja yksityisyyden suojan ja kansalaisten oikeuden tietää välillä.

Avoimen tiedon valtuutettu voisi linjata hyviä käytäntöjä ja varmistaa sen, ettei tietoja piilotella vain siksi, ettei niitä ole erikseen käsketty julkistaa.

Myös medioiden kannattaisi Pekkasen mielestä tehdä enemmän yhteistyötä avoimuutta ajavien kansalaisjärjestöjen kanssa.

Itse hän aikoo jatkaa aktivistina. Kun aktiivisena kansalaisena havaitsee jotain ajankohtaista, on pistettävä menemään tietopyyntö, kantelu, valitus tai ”mitä milloinkin arsenaalista löytyy”, Pekkanen luettelee.

”Tähän mennessä pyyntöni ovat olleet kohteliaita. En tiedä, tuleeko sitä kyyniseksi tai vihaiseksi jossain vaiheessa”, hän pohtii.

”Tavoite on pysyä asialinjalla jatkossakin”, Pekkanen sanoo.

Joonas Pekkanen

39-vuotias kansalaisaktivisti, Avoimen ministeriön perustaja ja toiminnanjohtaja.

Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja oikeustieteiden ylioppilas.

Transparency Internationalin Suomen-osaston hallituksen jäsen.

Kehittää Helsingin kaupungin palveluksessa sähköisiä kuulemis- ja palautekanavia ja Helsinki-kännykkäsovellusta.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta