Takasivu

JOURNALISTI
10.2.2017

Journalistin toimitus, teksti
Jari Peltonen, pilapiirros

Provokatiivisia huomioita.

Täyttä asiaa asian vierestä

Julkishallinnon kapulakielinen ja vaikeasti avautuva tiedotustapa on ollut kansalaisten riesana vähintään yhtä kauan kuin vallasväki on vaivautunut alaimaisilleen touhuistaan jotain kertomaan.

Kiteytetysti ongelma on siinä, että valtion viestintätiimit (VaVisTin) koittavat usein jostain mystisestä syystä piilottaa oleellisen asian kaikenlaisen vaihtoehtoisen tauhkan sekaan.

Lajin epävirallisen Suomen ennätyksen taisi tehdä tammikuussa liikenne- ja viestintäministeriö, joka kätki tiedon liikenneverkkoselvityksen keskeytyksestä pitkän tiedotteen viimeiseen kappaleeseen.

Otsikkokaan ei vihjannut mitään dramaattisestä käänteestä: ”Ministeri Berner: Väylien rahoituksen uudistustarve on ratkaistava.”

Varsinaista uutista edelsi lähes 4 000 merkkiä muun muassa tällaisia lauseita: Toimiva liikenneverkko on kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden verisuonisto. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjattu liikenteen päästövähennystavoite on kunnianhimoinen. Maakuntauudistuksen valmistelussa on tärkeää pian päättää, miten valtion ja maakuntien työnjako ja vastuut jaetaan liikenteen osalta.

Manu Marttinen

 

Lapsikortti esiin

Lähes täydellisen kritiikittömässä julkisuudessa vuosikymmenet paistatellut ex-jääkiekkoilija Teemu Selänne joutui tammikuussa kotikutoisen parodiavideon pilkan kohteeksi.

YouTube-videolla hassuteltiin lähes absurdilta kuulostavalla ajatuksella, että Selänteellä ei menisikään fantastisesti.

Se oli niin kova väite, että Selännekin joutui turvautumaan julkisuuden hallinnan tehokkaimpaan, mutta halpamaisimpaan aseeseen: lapsikorttiin.

Korttia on vilauttanut kovan paikan tullen moni muukin julkkis, viimeksi pääministeri Juha Sipilä Yle-gaten roihutessa kuumimmillaan.

Selänne sanoi Ylen haastettelussa, että ”jos lapsi alkaa itkeä tuollaisen nähtyään, sitä alkaa miettiä, että mihin pitäisi vetää raja.”

Rajan voi vetää vaikka siihen, että sanoo vaan tomerasti, jos ei pidä kritiikistä. Lasten taakse meneminen on jotenkin vaivaannuttavaa.

Manu Marttinen

 

Neljäs kerta toden sanoo

Talouslehti Forbesin Suomen-version pyrkimys nousta Suomen johtavaksi talousmediaksi on alkanut vähän takkuisesti. Siis sillä samalla tapaa ”vähän” kuin Länsimetro on ”vähän” myöhässä.

Lehden ilmestyminen on lykkääntynyt jo kolmasti. Ensin se piti lanseerata vuonna 2014, mutta mainosmarkkinat sakkasivat ja kustantaja jänisti. Sitten tavoiteltiin viime joulukuuta. Aikataulu oli epärealistinen.

Tammikuussa lehden koko Suomen-toimitus irtisanoutui. Latvialaiskustantaja oli toimittajilta kysymättä suunnitellut heille journalismin etiikan kanssa sotivia tehtäviä. Riita liittyi kustantajan mukaan sisältömarkkinointiin.

Lehden ilmestyminen lykkääntyy jälleen, maaliskuun loppuun. Asiasta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

Nyt Forbes Suomeen etsitään toimittajia, ”jotka ovat valmiita kirjoittamaan suomalaisten yrittäjien menestystarinoista”. Latvialaisten kustantajien menestystarinoista Suomessa on vähemmän kirjoitettavaa.

Luottamusta herättää se, että Forbes Suomi kertoi liittyvänsä JSN:n jäseneksi. Takasivu lähettää piilomainonnasta muutenkin usein motkottavalle neuvostolle jaxuhalin. Luvassa voi olla ”vähän” lisää hommia.

Marja Honkonen



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta