Tietoisesti digitiellä

Digissä pikavoittoja on helppo saada, mutta samalla on mietittävä pidemmälle, sanoo Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski.

Tieto kulkemaan. Maija Koski kirjaa toimituksen projektit väliseinälle kaikkien nähtäville. Kun uuden tekeminen välillä tuntuu tarpomiselta lumihangessa, hän palaa muistiinpanoihinsa toimituksen kokeiluista ja innovaatioista. ”Kun niitä katsoo taaksepäin, huomaa eteenpäin menemisen ja sen, mitä kaikkea tässä on tehtykään.”

JOURNALISTI
22.12.2017

Nina Erho, teksti
Susa Junnola, kuva

”Kun lähdin vuonna 2013 stipendiaatiksi Berkeleyhin, olin tehnyt vain printtiä. Kaliforniassa päätin opetella kaikkea, mitä en vielä osannut: valokuvaamaan, videokuvaamaan, datajournalismia ja koodaamaan”, sanoo Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski.

”Kun palasin, Me Naisissa oli ruvettu tekemään verkkoa, ja sain vastuulleni sen kehittämisen. Mietin, miten yhdistää nopea reagointi ja hitaampi, vahvaan aikakauslehtiosaamiseen pohjaava kerronta. Digissä pikavoittoja on helppo saada, mutta samalla on mietittävä pidemmälle eli brändiä ja sitä, mitä lukija siltä pohjimmiltaan haluaa.

Me Naisissa digi oli pääasiassa toimituksen käsissä, mikä oli sekä helppoa että haavoittuvaista. Vauvassa iloni ja murheeni on, että keskustelupalsta on niin valtava. Yritämme ruokkia hyvää ja hauskaa siellä nostamalla parhaita paloja esiin.

Toisaalta perfektionismista on ollut pakko luopua, koska miltei miljoonan viikkokäyttäjän jokaista liikettä ei voi reaaliaikaisesti hallita. Haaste on myös vanha maine: Vauva.fi oli aikoinaan lähinnä keskustelupalsta, nyt se on journalistinen sivusto ja myös Meidän Perheen koti.

Vauvan ja Meidän Perheen kohderyhmien tulevaisuus on digissä. Digitekemistä ohjaamaan olemme toimituksessa laatineet mission, johon kuuluvat uusimman, luotettavan asiantuntijatiedon tarjoaminen, hyvä yhteisöllisyys ja ratkaisukeskeisyys. Kun päämäärä on selvä, sitä eivät häslää houkutukset saada aikaan pöhinää vain pöhinän vuoksi.

Ääntämme rikastamaan olemme koonneet perhebloggaajien yhteisön, mutta mitään ’itsestään syntyvää sisältöä’ se ei ole, vaan toimituksen on oltava aktiivinen sparraaja.

Itseäni on työelämässä joskus turhauttanut se, että vastuuta on ollut paljon mutta valtaa ja tietoa vähän. Siksi kirjaan koko ajan toimituksen väliseinälle lapuilla, mitä projekteja itselläni ja muilla on menossa, ja käsittelemme niitä viikoittain yhdessä. Haluan innostaa niin, että jokainen saa ideoida, osallistua ja kokeilla. Olisi karmeaa, jos päätoimittajan pitäisi itse tietää parhaiten jokainen asia.”

Maija Koski, 41

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja helmikuusta 2017.

Työskennellyt aiemmin Me Naisissa ja Ilta-Sanomissa.

Valtiotieteiden maisteri. Opiskeli 2013–2014 HS Säätiön stipendiaattina UC Berkeleyn Graduate School of Journalismissa.

Kirjoittanut lasten ja aikuisten keittokirjat Apukokin keittokirja ja Apukokki maailmalla (Moreeni, 2010 ja S&S, 2014).

Tuomas Marjamäen valinta

Avun toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki valitsi esiteltäväksi Vauva- ja Meidän Perhe -lehtien päätoimittajan Maija Kosken työn lehtien digikanavien kehittäjänä:

”Maija Koski teki minuun vaikutuksen jo ensimmäisessä iltavuorossani Ilta-Sanomissa kesällä 2001. Aukeaman kokoinen juttu valmistui juuri ennen deadlinea, mutta Maija taittoi sen viileän rauhallisesti ja lähetti painoon minuutin etuajassa.

Sittemmin Maija on tehnyt upean uran Ilta-Sanomissa ja kehittäessään printtilehden ohessa digitaalisia kanavia Me Naisissa. Nämä taidot ovatkin tarpeen nykyisessä työssä kahden lehden päätoimittajana, kun pestiin kuuluu myös supersuosittu Vauva-lehden keskustelupalsta.”

Maija Koski, 41

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja helmikuusta 2017.

Työskennellyt aiemmin Me Naisissa ja Ilta-Sanomissa.

Valtiotieteiden maisteri. Opiskeli 2013–2014 HS Säätiön stipendiaattina UC Berkeleyn Graduate School of Journalismissa.

Kirjoittanut lasten ja aikuisten keittokirjat Apukokin keittokirja ja Apukokki maailmalla (Moreeni, 2010 ja S&S, 2014).



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta