Tieto kulkemaan. Maija Koski kirjaa toimituksen projektit väliseinälle kaikkien nähtäville. Kun uuden tekeminen välillä tuntuu tarpomiselta lumihangessa, hän palaa muistiinpanoihinsa toimituksen kokeiluista ja innovaatioista. ”Kun niitä katsoo taaksepäin, huomaa eteenpäin menemisen ja sen, mitä kaikkea tässä on tehtykään.”

Tietoisesti digitiellä

Maija Koski, 41

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja helmikuusta 2017.

Työskennellyt aiemmin Me Naisissa ja Ilta-Sanomissa.

Valtiotieteiden maisteri. Opiskeli 2013–2014 HS Säätiön stipendiaattina UC Berkeleyn Graduate School of Journalismissa.

Kirjoittanut lasten ja aikuisten keittokirjat Apukokin keittokirja ja Apukokki maailmalla (Moreeni, 2010 ja S&S, 2014).

JOURNALISTI
22.12.2017

Nina Erho, teksti
Susa Junnola, kuva

Digissä pikavoittoja on helppo saada, mutta samalla on mietittävä pidemmälle, sanoo Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski.

”Kun lähdin vuonna 2013 stipendiaatiksi Berkeleyhin, olin tehnyt vain printtiä. Kaliforniassa päätin opetella kaikkea, mitä en vielä osannut: valokuvaamaan, videokuvaamaan, datajournalismia ja koodaamaan”, sanoo Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski.

”Kun palasin, Me Naisissa oli ruvettu tekemään verkkoa, ja sain vastuulleni sen kehittämisen. Mietin, miten yhdistää nopea reagointi ja hitaampi, vahvaan aikakauslehtiosaamiseen pohjaava kerronta. Digissä pikavoittoja on helppo saada, mutta samalla on mietittävä pidemmälle eli brändiä ja sitä, mitä lukija siltä pohjimmiltaan haluaa.

Me Naisissa digi oli pääasiassa toimituksen käsissä, mikä oli sekä helppoa että haavoittuvaista. Vauvassa iloni ja murheeni on, että keskustelupalsta on niin valtava. Yritämme ruokkia hyvää ja hauskaa siellä nostamalla parhaita paloja esiin.

Toisaalta perfektionismista on ollut pakko luopua, koska miltei miljoonan viikkokäyttäjän jokaista liikettä ei voi reaaliaikaisesti hallita. Haaste on myös vanha maine: Vauva.fi oli aikoinaan lähinnä keskustelupalsta, nyt se on journalistinen sivusto ja myös Meidän Perheen koti.

Vauvan ja Meidän Perheen kohderyhmien tulevaisuus on digissä. Digitekemistä ohjaamaan olemme toimituksessa laatineet mission, johon kuuluvat uusimman, luotettavan asiantuntijatiedon tarjoaminen, hyvä yhteisöllisyys ja ratkaisukeskeisyys. Kun päämäärä on selvä, sitä eivät häslää houkutukset saada aikaan pöhinää vain pöhinän vuoksi.

Ääntämme rikastamaan olemme koonneet perhebloggaajien yhteisön, mutta mitään ’itsestään syntyvää sisältöä’ se ei ole, vaan toimituksen on oltava aktiivinen sparraaja.

Itseäni on työelämässä joskus turhauttanut se, että vastuuta on ollut paljon mutta valtaa ja tietoa vähän. Siksi kirjaan koko ajan toimituksen väliseinälle lapuilla, mitä projekteja itselläni ja muilla on menossa, ja käsittelemme niitä viikoittain yhdessä. Haluan innostaa niin, että jokainen saa ideoida, osallistua ja kokeilla. Olisi karmeaa, jos päätoimittajan pitäisi itse tietää parhaiten jokainen asia.”

Maija Koski, 41

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja helmikuusta 2017.

Työskennellyt aiemmin Me Naisissa ja Ilta-Sanomissa.

Valtiotieteiden maisteri. Opiskeli 2013–2014 HS Säätiön stipendiaattina UC Berkeleyn Graduate School of Journalismissa.

Kirjoittanut lasten ja aikuisten keittokirjat Apukokin keittokirja ja Apukokki maailmalla (Moreeni, 2010 ja S&S, 2014).

Tuomas Marjamäen valinta

Avun toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki valitsi esiteltäväksi Vauva- ja Meidän Perhe -lehtien päätoimittajan Maija Kosken työn lehtien digikanavien kehittäjänä:

”Maija Koski teki minuun vaikutuksen jo ensimmäisessä iltavuorossani Ilta-Sanomissa kesällä 2001. Aukeaman kokoinen juttu valmistui juuri ennen deadlinea, mutta Maija taittoi sen viileän rauhallisesti ja lähetti painoon minuutin etuajassa.

Sittemmin Maija on tehnyt upean uran Ilta-Sanomissa ja kehittäessään printtilehden ohessa digitaalisia kanavia Me Naisissa. Nämä taidot ovatkin tarpeen nykyisessä työssä kahden lehden päätoimittajana, kun pestiin kuuluu myös supersuosittu Vauva-lehden keskustelupalsta.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta