Neuvotellen. ”Syksyn tes-neuvottelut osoittivat, että työnantaja haluaa sopimiseen sijaan määrätä työehdoista”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoi Journalistiliiton syysvaltuustossa Helsingissä.

”Tavoitteena oli määrätä, ei sopia”

JOURNALISTI
22.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Liisa Takala, kuva

Paine pidentää työaikaa tulee vielä vastaan, Hanne Aho sanoo. Sopu elokuva- ja tv-tuotantojen työehdoista löytyi vasta valtakunnansovittelijalta.

Työajan pidennykset ja paikallisen sopimisen painottaminen ovat vastassa työehtoneuvotteluissa myös jatkossa, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi.

Hän sanoo syksyn pääosin jo päättyneen tes-kierroksen olleen onnistunut. Palkkoihin saatiin paikallisten erien sijaan myös selkeitä yleiskorotuksia ja lomaleikkaukset torjuttiin.

Toivomisen varaa kuitenkin jäi: kilpailukykysopimuksen lisätyötunnit jäivät voimaan vielä kahdeksi vuodeksi, eikä esimerkiksi koulutusasioissa juuri edetty.

”Meidän puoleltamme on selvää, että kiky on tilapäinen ratkaisu”, Aho korostaa.

”Työelämän kehittämisen kannalta tämä oli nollakierros. Se on työnantajalle työlästä ja vaikeaa. On helpompi miettiä rahaa, plussia ja miinuksia.”

Palkankorotusten taso vastaa yleistä linjaa halki sopimusalojen. Ahon mielestä alan talousvaikeudet huomioon ottaen tulos on hyvä. Esimerkiksi kustannustoimittajilla matalimpia palkkoja saatiin korotettua suhteessa eniten.

 

Työnantajaleiri lähti neuvotteluihin kaikilla aloilla yhtenevin tavoittein – siitä huolimatta, että kattojärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto on nimellisesti vetäytynyt työmarkkinapelistä. Paine pidentää työaikaa oli kova.

”Neuvottelukierros näytti sen, ettei työnantajan tavoite ole sopia, vaan määrätä”, Aho toteaa.

Hän moittii työnantajajärjestöjen menettäneen kosketuksensa työpaikkojen todellisuuteen.

”Toimitusten arjessa esimerkiksi tiedetään, että ihmiset tarvitsevat lomansa.”

Aho korostaa, että joillakin työpaikoilla paikallinen sopiminen onnistuu hyvin. Mutta hyviä neuvottelusuhteita se vaatii.

”Meillä on liian paljon yrityksiä, joissa henkilöstön edustajille ei anneta tietoja tai aikaa, eikä asioista haluta sopia”, Aho sanoo.

 

Journalistiliitto on käynyt tänä syksynä neuvotteluja kaikilla eli yhdeksällä sopimusalallaan. Tiukin vääntö oli elokuva- ja tv-tuotannoissa. Niille tes-ratkaisu löytyi vasta valtakunnansovittelijan toimistolta. Palkankorotukset jäivät hieman alle yleisen linjan, mutta muun muassa pitkiin työpäiviin saatiin rajausta.

Kesken ovat vielä neuvottelut av-kääntäjien työehtosopimuksesta, joka päättyy joulukuun lopussa.

Lisätietoa uusista työehtosopimuksista: journalistiliitto.fi



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta