Neuvotellen. ”Syksyn tes-neuvottelut osoittivat, että työnantaja haluaa sopimiseen sijaan määrätä työehdoista”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoi Journalistiliiton syysvaltuustossa Helsingissä.

”Tavoitteena oli määrätä, ei sopia”

JOURNALISTI
22.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Liisa Takala, kuva

Paine pidentää työaikaa tulee vielä vastaan, Hanne Aho sanoo. Sopu elokuva- ja tv-tuotantojen työehdoista löytyi vasta valtakunnansovittelijalta.

Työajan pidennykset ja paikallisen sopimisen painottaminen ovat vastassa työehtoneuvotteluissa myös jatkossa, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi.

Hän sanoo syksyn pääosin jo päättyneen tes-kierroksen olleen onnistunut. Palkkoihin saatiin paikallisten erien sijaan myös selkeitä yleiskorotuksia ja lomaleikkaukset torjuttiin.

Toivomisen varaa kuitenkin jäi: kilpailukykysopimuksen lisätyötunnit jäivät voimaan vielä kahdeksi vuodeksi, eikä esimerkiksi koulutusasioissa juuri edetty.

”Meidän puoleltamme on selvää, että kiky on tilapäinen ratkaisu”, Aho korostaa.

”Työelämän kehittämisen kannalta tämä oli nollakierros. Se on työnantajalle työlästä ja vaikeaa. On helpompi miettiä rahaa, plussia ja miinuksia.”

Palkankorotusten taso vastaa yleistä linjaa halki sopimusalojen. Ahon mielestä alan talousvaikeudet huomioon ottaen tulos on hyvä. Esimerkiksi kustannustoimittajilla matalimpia palkkoja saatiin korotettua suhteessa eniten.

 

Työnantajaleiri lähti neuvotteluihin kaikilla aloilla yhtenevin tavoittein – siitä huolimatta, että kattojärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto on nimellisesti vetäytynyt työmarkkinapelistä. Paine pidentää työaikaa oli kova.

”Neuvottelukierros näytti sen, ettei työnantajan tavoite ole sopia, vaan määrätä”, Aho toteaa.

Hän moittii työnantajajärjestöjen menettäneen kosketuksensa työpaikkojen todellisuuteen.

”Toimitusten arjessa esimerkiksi tiedetään, että ihmiset tarvitsevat lomansa.”

Aho korostaa, että joillakin työpaikoilla paikallinen sopiminen onnistuu hyvin. Mutta hyviä neuvottelusuhteita se vaatii.

”Meillä on liian paljon yrityksiä, joissa henkilöstön edustajille ei anneta tietoja tai aikaa, eikä asioista haluta sopia”, Aho sanoo.

 

Journalistiliitto on käynyt tänä syksynä neuvotteluja kaikilla eli yhdeksällä sopimusalallaan. Tiukin vääntö oli elokuva- ja tv-tuotannoissa. Niille tes-ratkaisu löytyi vasta valtakunnansovittelijan toimistolta. Palkankorotukset jäivät hieman alle yleisen linjan, mutta muun muassa pitkiin työpäiviin saatiin rajausta.

Kesken ovat vielä neuvottelut av-kääntäjien työehtosopimuksesta, joka päättyy joulukuun lopussa.

Lisätietoa uusista työehtosopimuksista: journalistiliitto.fi



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta