Neuvotellen. ”Syksyn tes-neuvottelut osoittivat, että työnantaja haluaa sopimiseen sijaan määrätä työehdoista”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoi Journalistiliiton syysvaltuustossa Helsingissä.

”Tavoitteena oli määrätä, ei sopia”

JOURNALISTI
22.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Liisa Takala, kuva

Paine pidentää työaikaa tulee vielä vastaan, Hanne Aho sanoo. Sopu elokuva- ja tv-tuotantojen työehdoista löytyi vasta valtakunnansovittelijalta.

Työajan pidennykset ja paikallisen sopimisen painottaminen ovat vastassa työehtoneuvotteluissa myös jatkossa, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho arvioi.

Hän sanoo syksyn pääosin jo päättyneen tes-kierroksen olleen onnistunut. Palkkoihin saatiin paikallisten erien sijaan myös selkeitä yleiskorotuksia ja lomaleikkaukset torjuttiin.

Toivomisen varaa kuitenkin jäi: kilpailukykysopimuksen lisätyötunnit jäivät voimaan vielä kahdeksi vuodeksi, eikä esimerkiksi koulutusasioissa juuri edetty.

”Meidän puoleltamme on selvää, että kiky on tilapäinen ratkaisu”, Aho korostaa.

”Työelämän kehittämisen kannalta tämä oli nollakierros. Se on työnantajalle työlästä ja vaikeaa. On helpompi miettiä rahaa, plussia ja miinuksia.”

Palkankorotusten taso vastaa yleistä linjaa halki sopimusalojen. Ahon mielestä alan talousvaikeudet huomioon ottaen tulos on hyvä. Esimerkiksi kustannustoimittajilla matalimpia palkkoja saatiin korotettua suhteessa eniten.

 

Työnantajaleiri lähti neuvotteluihin kaikilla aloilla yhtenevin tavoittein – siitä huolimatta, että kattojärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto on nimellisesti vetäytynyt työmarkkinapelistä. Paine pidentää työaikaa oli kova.

”Neuvottelukierros näytti sen, ettei työnantajan tavoite ole sopia, vaan määrätä”, Aho toteaa.

Hän moittii työnantajajärjestöjen menettäneen kosketuksensa työpaikkojen todellisuuteen.

”Toimitusten arjessa esimerkiksi tiedetään, että ihmiset tarvitsevat lomansa.”

Aho korostaa, että joillakin työpaikoilla paikallinen sopiminen onnistuu hyvin. Mutta hyviä neuvottelusuhteita se vaatii.

”Meillä on liian paljon yrityksiä, joissa henkilöstön edustajille ei anneta tietoja tai aikaa, eikä asioista haluta sopia”, Aho sanoo.

 

Journalistiliitto on käynyt tänä syksynä neuvotteluja kaikilla eli yhdeksällä sopimusalallaan. Tiukin vääntö oli elokuva- ja tv-tuotannoissa. Niille tes-ratkaisu löytyi vasta valtakunnansovittelijan toimistolta. Palkankorotukset jäivät hieman alle yleisen linjan, mutta muun muassa pitkiin työpäiviin saatiin rajausta.

Kesken ovat vielä neuvottelut av-kääntäjien työehtosopimuksesta, joka päättyy joulukuun lopussa.

Lisätietoa uusista työehtosopimuksista: journalistiliitto.fi



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta