Suomi mainittu

JOURNALISTI
22.12.2017

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Ulkomaisten medioiden Suomi-juttuihin pätee sama sääntö kuin Pohjois-Koreasta kertoviin äimistelyjuttuihin: voimme kertoa tästä oudosta ja kaukaisesta maasta mitä tahansa, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Silloin tällöin käy niin, että ihan merkittävät ja maineikkaat ulkomaiset lehdet kirjoittavat jotakin Suomesta. Juttujen perusteella muodostuu tyypillisesti kuva teknologisesti edistyneestä tasa-arvon mallimaasta, jossa tehdään lyhyempää päivää kuin missään muualla, mutta innovoidaan silti hiki hatussa.

Suomi on maa, jossa kaikki on paremmin, vaikka me luulimme, että se on Ruotsi.

 

Taannoin kuulin BBC:n Radio 4 -kanavalta, ettei voida osoittaa Suomen matalan lapsikuolleisuuden johtuvan siitä, että täällä vauvat nukkuvat pahvilaatikoissa. Nauratti, että asiaa on oikein tutkittu. Suomessa tuskin kukaan on kuvitellut, että itse laatikolla olisi mitään tekemistä asian kanssa.

Päivää ennen itsenäisyyspäiväämme The Guardian otsikoi, että Suomi on maailman ensimmäinen ja ainoa maa, jossa isät viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa kuin äidit. Muutamaa päivää myöhemmin saman väitteen esitti The Times. Suomessa taas on käyty jo pitkään keskustelua siitä, miten isät saataisiin käyttämään suurempi osuus vanhempainvapaista, mikä tuntuu olevan ristiriidassa uutisten kanssa. Brittitoimittajien puolustukseksi täytyy tosin todeta, että he ovat tulkinneet varsin harhaanjohtavaa OECD:n graafia.

 

Suomi-juttuihin pätee sama sääntö kuin Pohjois-Koreasta kertoviin äimistelyjuttuihin: voimme kertoa tästä oudosta ja kaukaisesta maasta mitä tahansa. Kaikki menee läpi.

Tänä vuonna maailmalla kohistiin Helsingin alle rakennettavasta maanalaisesta kaupungista, jonne me kaikki pakenemme, kun Venäjä hyökkää. Lehden linjasta riippui, miten lennokkaasti aihe oli otsikoitu. Otsikoista ei käynyt ilmi, että tunneleita on rakennettu vuosikymmenten kuluessa ja että niiden käyttämistä puolustustarkoitukseen on täällä pidetty lähinnä sivutuotteena.

Venäjän faktoja vieroksuva media saikin amerikkalaisten ja brittiläisten lehtien otsikoista mukavasti materiaalia suomalaisia mollaaviin juttuihinsa.

 

Suomi-aiheiden virheet vaihtelevat pienistä suuriin. Meitä saunomisen ystäviä harmitti, kun The New York Times väitti vuonna 2016 avatun Löylyn olevan Helsingin ”ensimmäinen todellinen julkinen sauna”. Kenties suuremman mittaluokan moka tapahtui, kun brittiläinen The Independent väitti vuonna 2015 suomalaisten koulujen luopuvan kokonaan oppiaineista. Koulutuksen kärkimaasta kertova uutinen on levinnyt englanninkielisessä lehdistössä laajalti, eikä suostu vieläkään kuolemaan.

Tviittasin aiheesta kirjoittaneelle The Washington Postin toimittajalle, ettei se nyt ihan noin mene ja linkitin opetushallituksen sivuille. Vastausta saati oikaisua ei kuulunut, mutta toinen toimittaja samasta lehdestä kirjoitti korjaavan artikkelin, jossa hän moitiskeli The Independentiä. Kertomatta jäi, että oma lehti uutisoi ihan saman jutun. (Lehti oikaisi alkuperäistä juttuaan vasta kuukausien kuluttua.)

 

Lienee vain parasta päättää, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, #Suomi100 ja torilla tavataan.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta