Suomi mainittu

JOURNALISTI
22.12.2017

Johanna Vehkoo

painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Ulkomaisten medioiden Suomi-juttuihin pätee sama sääntö kuin Pohjois-Koreasta kertoviin äimistelyjuttuihin: voimme kertoa tästä oudosta ja kaukaisesta maasta mitä tahansa, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Silloin tällöin käy niin, että ihan merkittävät ja maineikkaat ulkomaiset lehdet kirjoittavat jotakin Suomesta. Juttujen perusteella muodostuu tyypillisesti kuva teknologisesti edistyneestä tasa-arvon mallimaasta, jossa tehdään lyhyempää päivää kuin missään muualla, mutta innovoidaan silti hiki hatussa.

Suomi on maa, jossa kaikki on paremmin, vaikka me luulimme, että se on Ruotsi.

 

Taannoin kuulin BBC:n Radio 4 -kanavalta, ettei voida osoittaa Suomen matalan lapsikuolleisuuden johtuvan siitä, että täällä vauvat nukkuvat pahvilaatikoissa. Nauratti, että asiaa on oikein tutkittu. Suomessa tuskin kukaan on kuvitellut, että itse laatikolla olisi mitään tekemistä asian kanssa.

Päivää ennen itsenäisyyspäiväämme The Guardian otsikoi, että Suomi on maailman ensimmäinen ja ainoa maa, jossa isät viettävät enemmän aikaa lastensa kanssa kuin äidit. Muutamaa päivää myöhemmin saman väitteen esitti The Times. Suomessa taas on käyty jo pitkään keskustelua siitä, miten isät saataisiin käyttämään suurempi osuus vanhempainvapaista, mikä tuntuu olevan ristiriidassa uutisten kanssa. Brittitoimittajien puolustukseksi täytyy tosin todeta, että he ovat tulkinneet varsin harhaanjohtavaa OECD:n graafia.

 

Suomi-juttuihin pätee sama sääntö kuin Pohjois-Koreasta kertoviin äimistelyjuttuihin: voimme kertoa tästä oudosta ja kaukaisesta maasta mitä tahansa. Kaikki menee läpi.

Tänä vuonna maailmalla kohistiin Helsingin alle rakennettavasta maanalaisesta kaupungista, jonne me kaikki pakenemme, kun Venäjä hyökkää. Lehden linjasta riippui, miten lennokkaasti aihe oli otsikoitu. Otsikoista ei käynyt ilmi, että tunneleita on rakennettu vuosikymmenten kuluessa ja että niiden käyttämistä puolustustarkoitukseen on täällä pidetty lähinnä sivutuotteena.

Venäjän faktoja vieroksuva media saikin amerikkalaisten ja brittiläisten lehtien otsikoista mukavasti materiaalia suomalaisia mollaaviin juttuihinsa.

 

Suomi-aiheiden virheet vaihtelevat pienistä suuriin. Meitä saunomisen ystäviä harmitti, kun The New York Times väitti vuonna 2016 avatun Löylyn olevan Helsingin ”ensimmäinen todellinen julkinen sauna”. Kenties suuremman mittaluokan moka tapahtui, kun brittiläinen The Independent väitti vuonna 2015 suomalaisten koulujen luopuvan kokonaan oppiaineista. Koulutuksen kärkimaasta kertova uutinen on levinnyt englanninkielisessä lehdistössä laajalti, eikä suostu vieläkään kuolemaan.

Tviittasin aiheesta kirjoittaneelle The Washington Postin toimittajalle, ettei se nyt ihan noin mene ja linkitin opetushallituksen sivuille. Vastausta saati oikaisua ei kuulunut, mutta toinen toimittaja samasta lehdestä kirjoitti korjaavan artikkelin, jossa hän moitiskeli The Independentiä. Kertomatta jäi, että oma lehti uutisoi ihan saman jutun. (Lehti oikaisi alkuperäistä juttuaan vasta kuukausien kuluttua.)

 

Lienee vain parasta päättää, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, #Suomi100 ja torilla tavataan.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta