Sensurointia vai normaali käytäntö?

Journalistin ohjeet 17 ja 18

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JOURNALISTI
22.12.2017

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Haastateltavalla on oikeus tarkistaa sitaattinsa, mutta voiko haastateltava vaikuttaa siihen, mitkä sitaatit valitaan juttuun?

Professori ja HUS:n kipuklinikan ylilääkäri Eija Kalso oli lokakuussa Ylen Akuutti-ohjelmassa haastateltavana lääkekannabiksen käytöstä.

”Minut oli kutsuttu edustamaan kriittistä näkökulmaa. Aiemmasta kokemuksesta viisastuneena sanoin suostuvani vain, jos saan nähdä, mitkä osat haastattelustani käytetään ohjelmassa. Näin sovittiin. Lupausta ei pidetty, näin ohjelman ja omat osuuteni vasta tv:stä”, hän kirjoitti Lääkärilehdessä.

Kalso koki tulleensa sensuroiduksi, koska oli painottanut haastattelussaan kannabiksen pitkäaikaiseen käyttöön liittyviä ongelmia, mutta näitä kommentteja ei ollut otettu ohjelmaan. Hänen mielestään ohjelma ajoi muiden haastateltavien suulla kannabiksen käyttöä lääkkeenä.

 

Hyvä/paha lääkekannabis -ohjelman toimittaja Risto Kuusisto on eri mieltä. Hän sanoi Lääkärilehdelle, ettei ohjelmalla ollut agendaa, vaan tavoitteena oli herättää keskustelua ja ohjata ihmiset lukemaan kriittisesti aiheesta lisää.

Kalson toiveesta nähdä ohjelmaan päätyvät osuudet etukäteen Kuusisto sanoi, että sellainen on hyvin poikkeuksellista eikä ollut aikataulusyistä mahdollista. Ylen asiaohjelmien päällikkö Ilkka Lehtinen kirjoitti Lääkärilehdessä, että Kalson haastattelusta käytettiin otteita tv- ja radio-ohjelmissa tavalliseen tapaan.

”Otteiden valinta on toimituksen, ei haastateltavan oikeus ja osa toimituksen journalistista itsenäisyyttä ohjelmaa tehtäessä.”

 

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo, että Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tarkastaa tulevansa siteeratuksi oikein, jos hän pyytää sitä etukäteen. Oikeus voi koskea myös televisiota ja radiota etenkin, jos sitaatteja yhdistetään muuhun materiaaliin tai asetetaan vastaukseksi eri kysymykseen kuin haastattelussa.

Sitä haastateltava ei kuitenkaan voi valita, mitkä sitaatit juttuun tai ohjelmaan otetaan, vaan journalistisen päätösvallan pitää pysyä toimituksessa.

”Samaan aikaan toimittajien pitää tehdä työnsä niin hyvin, että he oikeasti ymmärtävät, mistä haastateltaviensa kanssa puhuvat.”

 

Journalistin ohjeissa puhutaan suostumisesta haastateltavan tarkastamispyyntöön, ”jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa”. Grundströmin mielestä mahdollisten tai mahdottomien aikataulujen määrittelyä yksinkertaisempaa on, että journalisti on aina haastateltavalle mahdollisimman avoin suunnitelmistaan ja tämän oikeuksista. Jos tarkastaminen ei onnistu, sekin pitäisi ilmaista.

”Reilu peli haastateltavien kanssa on osa journalismin uskottavuutta.”

Asiantuntijatiedon ja ”keskustelua herättävien” näkökulmien esittämisen samoissa jutuissa tai ohjelmissa ei Grundströmin mielestä tarvitse olla ongelmallista.

”Sananvapauteen kuuluu oikeus esittää eri näkökulmia, mutta jos asiasta on olemassa ’tieteellinen konsensus’, se on hyvä tuoda esiin.”

 

Professori Eija Kalso sanoi Akuutin tapauksen jälkeen Lääkärilehdelle lähtevänsä jatkossa mukaan vain suoriin lähetyksiin. Alkaako journalistinen tinkimättömyys toimia itseään vastaan, jos sen seurauksena voidaan menettää professoritason haastateltavia?

Elina Grundströmin mielestä toimittajien ja asiantuntijoiden välinen jännite kannattaisi nähdä ennemmin hedelmällisenä. Asiantuntijat saavat toimittajilta tieteen popularisointiin apua, ja toimittajat pystyvät kertomaan yleisölle enemmän tietoja asiantuntijoiden avulla.

”Se vaatii molemmilta omassa ammattiroolissaan pysymistä mutta myös toisen ammattitaidon ja asiantuntemuksen tunnistamista.”

Journalistin ohjeet 17 ja 18

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta