Sensurointia vai normaali käytäntö?

Journalistin ohjeet 17 ja 18

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JOURNALISTI
22.12.2017

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Haastateltavalla on oikeus tarkistaa sitaattinsa, mutta voiko haastateltava vaikuttaa siihen, mitkä sitaatit valitaan juttuun?

Professori ja HUS:n kipuklinikan ylilääkäri Eija Kalso oli lokakuussa Ylen Akuutti-ohjelmassa haastateltavana lääkekannabiksen käytöstä.

”Minut oli kutsuttu edustamaan kriittistä näkökulmaa. Aiemmasta kokemuksesta viisastuneena sanoin suostuvani vain, jos saan nähdä, mitkä osat haastattelustani käytetään ohjelmassa. Näin sovittiin. Lupausta ei pidetty, näin ohjelman ja omat osuuteni vasta tv:stä”, hän kirjoitti Lääkärilehdessä.

Kalso koki tulleensa sensuroiduksi, koska oli painottanut haastattelussaan kannabiksen pitkäaikaiseen käyttöön liittyviä ongelmia, mutta näitä kommentteja ei ollut otettu ohjelmaan. Hänen mielestään ohjelma ajoi muiden haastateltavien suulla kannabiksen käyttöä lääkkeenä.

 

Hyvä/paha lääkekannabis -ohjelman toimittaja Risto Kuusisto on eri mieltä. Hän sanoi Lääkärilehdelle, ettei ohjelmalla ollut agendaa, vaan tavoitteena oli herättää keskustelua ja ohjata ihmiset lukemaan kriittisesti aiheesta lisää.

Kalson toiveesta nähdä ohjelmaan päätyvät osuudet etukäteen Kuusisto sanoi, että sellainen on hyvin poikkeuksellista eikä ollut aikataulusyistä mahdollista. Ylen asiaohjelmien päällikkö Ilkka Lehtinen kirjoitti Lääkärilehdessä, että Kalson haastattelusta käytettiin otteita tv- ja radio-ohjelmissa tavalliseen tapaan.

”Otteiden valinta on toimituksen, ei haastateltavan oikeus ja osa toimituksen journalistista itsenäisyyttä ohjelmaa tehtäessä.”

 

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo, että Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tarkastaa tulevansa siteeratuksi oikein, jos hän pyytää sitä etukäteen. Oikeus voi koskea myös televisiota ja radiota etenkin, jos sitaatteja yhdistetään muuhun materiaaliin tai asetetaan vastaukseksi eri kysymykseen kuin haastattelussa.

Sitä haastateltava ei kuitenkaan voi valita, mitkä sitaatit juttuun tai ohjelmaan otetaan, vaan journalistisen päätösvallan pitää pysyä toimituksessa.

”Samaan aikaan toimittajien pitää tehdä työnsä niin hyvin, että he oikeasti ymmärtävät, mistä haastateltaviensa kanssa puhuvat.”

 

Journalistin ohjeissa puhutaan suostumisesta haastateltavan tarkastamispyyntöön, ”jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa”. Grundströmin mielestä mahdollisten tai mahdottomien aikataulujen määrittelyä yksinkertaisempaa on, että journalisti on aina haastateltavalle mahdollisimman avoin suunnitelmistaan ja tämän oikeuksista. Jos tarkastaminen ei onnistu, sekin pitäisi ilmaista.

”Reilu peli haastateltavien kanssa on osa journalismin uskottavuutta.”

Asiantuntijatiedon ja ”keskustelua herättävien” näkökulmien esittämisen samoissa jutuissa tai ohjelmissa ei Grundströmin mielestä tarvitse olla ongelmallista.

”Sananvapauteen kuuluu oikeus esittää eri näkökulmia, mutta jos asiasta on olemassa ’tieteellinen konsensus’, se on hyvä tuoda esiin.”

 

Professori Eija Kalso sanoi Akuutin tapauksen jälkeen Lääkärilehdelle lähtevänsä jatkossa mukaan vain suoriin lähetyksiin. Alkaako journalistinen tinkimättömyys toimia itseään vastaan, jos sen seurauksena voidaan menettää professoritason haastateltavia?

Elina Grundströmin mielestä toimittajien ja asiantuntijoiden välinen jännite kannattaisi nähdä ennemmin hedelmällisenä. Asiantuntijat saavat toimittajilta tieteen popularisointiin apua, ja toimittajat pystyvät kertomaan yleisölle enemmän tietoja asiantuntijoiden avulla.

”Se vaatii molemmilta omassa ammattiroolissaan pysymistä mutta myös toisen ammattitaidon ja asiantuntemuksen tunnistamista.”

Journalistin ohjeet 17 ja 18

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta