Sensurointia vai normaali käytäntö?

Haastateltavalla on oikeus tarkistaa sitaattinsa, mutta voiko haastateltava vaikuttaa siihen, mitkä sitaatit valitaan juttuun?

Journalistin ohjeet 17 ja 18

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.

JOURNALISTI
22.12.2017

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Professori ja HUS:n kipuklinikan ylilääkäri Eija Kalso oli lokakuussa Ylen Akuutti-ohjelmassa haastateltavana lääkekannabiksen käytöstä.

”Minut oli kutsuttu edustamaan kriittistä näkökulmaa. Aiemmasta kokemuksesta viisastuneena sanoin suostuvani vain, jos saan nähdä, mitkä osat haastattelustani käytetään ohjelmassa. Näin sovittiin. Lupausta ei pidetty, näin ohjelman ja omat osuuteni vasta tv:stä”, hän kirjoitti Lääkärilehdessä.

Kalso koki tulleensa sensuroiduksi, koska oli painottanut haastattelussaan kannabiksen pitkäaikaiseen käyttöön liittyviä ongelmia, mutta näitä kommentteja ei ollut otettu ohjelmaan. Hänen mielestään ohjelma ajoi muiden haastateltavien suulla kannabiksen käyttöä lääkkeenä.

 

Hyvä/paha lääkekannabis -ohjelman toimittaja Risto Kuusisto on eri mieltä. Hän sanoi Lääkärilehdelle, ettei ohjelmalla ollut agendaa, vaan tavoitteena oli herättää keskustelua ja ohjata ihmiset lukemaan kriittisesti aiheesta lisää.

Kalson toiveesta nähdä ohjelmaan päätyvät osuudet etukäteen Kuusisto sanoi, että sellainen on hyvin poikkeuksellista eikä ollut aikataulusyistä mahdollista. Ylen asiaohjelmien päällikkö Ilkka Lehtinen kirjoitti Lääkärilehdessä, että Kalson haastattelusta käytettiin otteita tv- ja radio-ohjelmissa tavalliseen tapaan.

”Otteiden valinta on toimituksen, ei haastateltavan oikeus ja osa toimituksen journalistista itsenäisyyttä ohjelmaa tehtäessä.”

 

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo, että Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus tarkastaa tulevansa siteeratuksi oikein, jos hän pyytää sitä etukäteen. Oikeus voi koskea myös televisiota ja radiota etenkin, jos sitaatteja yhdistetään muuhun materiaaliin tai asetetaan vastaukseksi eri kysymykseen kuin haastattelussa.

Sitä haastateltava ei kuitenkaan voi valita, mitkä sitaatit juttuun tai ohjelmaan otetaan, vaan journalistisen päätösvallan pitää pysyä toimituksessa.

”Samaan aikaan toimittajien pitää tehdä työnsä niin hyvin, että he oikeasti ymmärtävät, mistä haastateltaviensa kanssa puhuvat.”

 

Journalistin ohjeissa puhutaan suostumisesta haastateltavan tarkastamispyyntöön, ”jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa”. Grundströmin mielestä mahdollisten tai mahdottomien aikataulujen määrittelyä yksinkertaisempaa on, että journalisti on aina haastateltavalle mahdollisimman avoin suunnitelmistaan ja tämän oikeuksista. Jos tarkastaminen ei onnistu, sekin pitäisi ilmaista.

”Reilu peli haastateltavien kanssa on osa journalismin uskottavuutta.”

Asiantuntijatiedon ja ”keskustelua herättävien” näkökulmien esittämisen samoissa jutuissa tai ohjelmissa ei Grundströmin mielestä tarvitse olla ongelmallista.

”Sananvapauteen kuuluu oikeus esittää eri näkökulmia, mutta jos asiasta on olemassa ’tieteellinen konsensus’, se on hyvä tuoda esiin.”

 

Professori Eija Kalso sanoi Akuutin tapauksen jälkeen Lääkärilehdelle lähtevänsä jatkossa mukaan vain suoriin lähetyksiin. Alkaako journalistinen tinkimättömyys toimia itseään vastaan, jos sen seurauksena voidaan menettää professoritason haastateltavia?

Elina Grundströmin mielestä toimittajien ja asiantuntijoiden välinen jännite kannattaisi nähdä ennemmin hedelmällisenä. Asiantuntijat saavat toimittajilta tieteen popularisointiin apua, ja toimittajat pystyvät kertomaan yleisölle enemmän tietoja asiantuntijoiden avulla.

”Se vaatii molemmilta omassa ammattiroolissaan pysymistä mutta myös toisen ammattitaidon ja asiantuntemuksen tunnistamista.”

Journalistin ohjeet 17 ja 18

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 18: Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on syytä suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta