Salaisuuksien äärellä

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
22.12.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Helsingin Sanomat kertoi 16. joulukuuta Tikkakoskella toimivan Viestikoekeskuksen toiminnasta ja sotilastiedustelusta. Päällisin puolin eli julki kirjoitetuilta osiltaan juttukokonaisuus ei paljasta järisyttäviä skandaaleja. Jotain tuollaista tiedustelun ja turvallisuusuhkiin liittyvän varautumisen voi kuvitella sisältävän.

Skandaalin aihe on se, että jutun lähteinä olleet asiakirjat ovat salaisia. Ne ovat vuotaneet julki paikasta, jonka pitäisi olla aukoton, suorastaan pomminvarma.

Hesarin jutussa ei kovin selkeästi kerrottu, miksi se julkaistiin. Salaiseksi leimattujen tiedustelutietojen merkitys jäi epäselväksi. Kaikkein tärkein hukkui salaisuuksien kuiskutteluun. Kokonaisuudella oli määrä havainnollistaa valmisteilla olevan tiedustelulainsäädännön ulottuvuuksia.

Tapaus on ainutlaatuinen. Presidentti ärähti, keskusrikospoliisi ryhtyi tutkimaan asiaa, toimittajan kotiin tehtiin kotietsintä, tekoa on paheksuttu, sitä on puolusteltu... Mitä vielä tuleekaan julki?

Selvää on se, että eduskuntaan tulossa olevan tiedustelulakipaketin kriittinen tarkastelu on jäänyt muun hälyn jalkoihin. Lainsäädännöllä on tarkoitus lisätä viranomaisten mahdollisuuksia tehdä siviili- ja sotilastiedustelua muun muassa tietoliikennettä seulomalla.

Tiedustelulait koskevat kansalaisten perusoikeuksia ja vaikuttavat esimerkiksi journalistien mahdollisuuksiin tehdä työtään. Nyt syntyneen kohun vaikutuksia pitää tarkastella viileästi, kun lakeja viimeistellään. Moni on jo ehtinyt vaatia niihin muutoksia.

Journalistien työn kannalta olennaista on, että tiedonhankintaa ei vaikeuteta. Tärkeää on myös se, että arkaluontoisten asioiden tutkintaan liittyvää lähdesuojaa ei heikennetä. Päinvastoin sitä pitäisi selkeyttää ja laajentaa, jotta media voisi entistä paremmin hoitaa tehtäväänsä kansalaisten tiedonsaannin turvaajana.

Sotilastiedustelukaan ei voi olla sellainen saareke, joka automaattisesti rajattaisiin journalistien tiedonhankinnan ulkopuolelle.

Hesarin käyttämät salaiset tiedot ovat ajalta, jolloin lähes kaikki tiedusteluasiakirjat leimattiin varmuuden vuoksi salaisiksi. Tiettävästi käytännöt ovat jo muuttuneet, ja syytä olisi entisestään täsmentää sitä, mikä oikeasti on perustellusti salaista.

Myös journalistien on hyvä pohtia: mihin vetää raja, kun käsissä on salaista tietoa?

Tuki on pienten elinehto

Kulttuuri- ja mielipidelehtien tukea ei saa heikentää. Journalistiliiton valtuusto vaati 15. joulukuuta hyväksymässään kannanotossa, että opetus- ja kulttuuriministeriön kaavailemaa kirjastojen ostotuen leikkausta ei saa toteuttaa.

Rahallisesti kyseessä on pieni summa, mutta periaatteellisesti asia on iso. Tuen lakkautus on uusi ilmentymä siitä sumeilemattomuudesta, jolla maan viime hallitukset ovat kohdelleet rakennemuutoksen kourissa kamppailevaa mediaa. Lehtitilausten arvonlisäverollepano kuritti kovakouraisesti perinteistä mediaa. Nyt ovat vuorossa alan pienimmät.

Tuki on elinehto lukuisille pienlehdille, jotka ovat tärkeä osa tiedonvälityksen monimuotoisuutta. Pienlehdet palvelevat yleisöjä, joiden tiedontarpeita suuret kaupalliset mediat eivät tyydytä. Niiden merkitystä ei mitata levikillä, ne vahvistavat demokratiaa ja rikastavat kulttuuria.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta