Linjaaja. Aija Pirinen päätoimittaa kahta kaupunkilehteä Kuopiossa. Ensi vuonna hän aloittaa myös Julkisen sanan neuvoston varajäsenenä.

Rohkeampi ja asiallisempi samassa paketissa

JOURNALISTI
22.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Pentti Vänskä, kuva

Kuopiolainen toimitus tekee kahta kaupunkilehteä, jotka kävivät ennen tiukkaa kisaa. Erilaiset linjat toimivat edelleen, päätoimittaja Aija Pirinen kertoo.

Entiset kilpailijat, täysin erilaiset lehdet ja niiden takana samat toimittajat. Yhtälö kuulostaa mutkikkaalta, mutta Kuopion Kaupunkilehden ja Viikkosavon toimitus on saanut ynnättyä sen menestyksellä.

Kahden kuopiolaisen ilmaisjakelulehden kisa oli ennen niin kova, että Kaupunkilehden slogankin oli ”Se rohkeampi”.

Ja on edelleen: viime vuodenvaihteessa lehdet profiloitiin uusiksi. Idea syntyi Yhdysvaltain presidentinvaaleista ja kansalaisten kahtiajaosta, lehtien päätoimittaja Aija Pirinen kertoo.

Kaupunkilehdestä tuli Trumpin lehti ja Viikkosavosta Clintonin. Se ei tarkoita sisältöjä tai arvoja, vaan ilmaisutyyliä”, hän sanoo.

Viikkosavo tarjoaa keskiviikkona asiallisemmin tietoa, hyötyä ja menovinkkejä. Kaupunkilehti taas lupaa perjantaiksi tarinoita ja tunnetta, räväkästi.

 

Lehtien toimitukset yhdistettiin vuonna 2014. Lukijakunnat ovat edelleen erilaiset, mutta levikkialue sama, ja etenkin Kaupunkilehden jutuista tulee paljon palautetta – kiittävää ja kritisoivaa.

Pirinen uskoo lukijoiden ymmärtävän, että itse kunkin suosikki- ja inhokkilehden takana ovat samat tekijät.

Muutos sisarlehdiksi ei silti ollut helppo toimituksellekaan. Näkemykset lehdenteosta törmäsivät.

”Kilpailutilanteessa taistelimme uutisista ja lehdissä oli omat tapansa tehdä sisältöä. Muutos oli haastava, mutta jälkeenpäin ajatellen järkevä juttu”, Pirinen kertoo.

Syksyllä molemmat lehdet olivat Kansallisessa Mediatutkimuksessa eniten printtilukijoiden määrää kasvattaneiden kaupunkilehtien joukossa. Marraskuussa Kaupunkilehti palkittiin vuoden parhaana kaupunkilehtenä.

”Kyllä meitä jännitti, kärsiikö jompi kumpi lehti, saati molemmat, kun niissä ei olekaan enää kaikkea.”

Yhteistoimitukseen kuuluu Pirisen lisäksi kaksi toimittajaa ja yksi vakifreelancer.

Kaikki kirjoittavat molempiin lehtiin, eikä tilanne tunnu toimittajista skitsofreeniselta.

”Juttuaiheesta tietää kyllä heti, kumpaan se menee”, Pirinen vakuuttaa.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta