Kiertolaiset. Lokakuun lopussa Ismo Lehtonen ja Tanja Mikkola olivat Japanin Alpeilla Shibu Onsenin kaupungissa. Työpisteensä he muodostivat hostellihuoneen perinteisen japanilaisen jalkoja lämmittävän pöydän ääreen.

Potkut maailmalle

Ismo Lehtonen ja Tanja Mikkola

Journalistiliiton luottamustoimissa tutustuneet Ismo Lehtonen ja Tanja Mikkola ovat seurustelleet kymmenen vuotta ja olleet kihloissa viisi vuotta. Nykyisin he myös työskentelevät yhdessä.

Lehtonen, 50, oli toimittajana Allerin tv-toimituksessa 2000 – 2017. Hän on humanististen tieteiden kandidaatti pääaineenaan kulttuurihistoria.

Mikkola, 43, on työskennellyt valokuvaajana vuodesta 1994. Valokuvaajan ammattitutkinnon lisäksi Mikkola on opiskellut ulkomaankauppaa.

JOURNALISTI
22.12.2017

Janne Salomaa, teksti
Tanja Mikkola, kuva

Kun toimittaja Ismo Lehtonen kuuli potkuistaan Marokossa, hän päätti kuvaajapuolisonsa Tanja Mikkolan kanssa olla palaamatta Suomeen.

Työskenneltyään yli 16 vuotta Allerin tv-toimituksessa Ismo Lehtonen jäi viime vuoden lokakuussa vuorotteluvapaalle. Hänen oli tarkoitus ottaa puoli vuotta rennosti ja reissata valokuvaajapuolisonsa Tanja Mikkolan kanssa ympäri maailmaa.

Helmikuussa Uudessa-Seelannissa tuli kuitenkin käänne: Lehtosen työnantaja käynnisti yt-neuvottelut, ja pariskunta alkoi miettiä suunnitelmiaan uudelleen.

Maaliskuun lopulla Fesissä Marokossa toimittaja luki Messengeristä, että hänet oli irtisanottu. Siinä vaiheessa pariskunnalla oli jo suunnitelma B: he eivät palaisi Suomeen asumaan, vaan elättäisivät itsensä työskentelemällä yhdessä eri puolilla maailmaa.

”Vaikka irtisanominen oli shokki, aloimme heti miettiä työideoita, ja ensimmäinen alustava yhteistyötarjous potentiaaliselta asiakkaalta tuli jo parin tunnin kuluttua”, Lehtonen kertoo.

Marokon jälkeen parin tie on vienyt Andaluciaan Espanjaan, Serbiaan ja viimeiseksi Siperian halki Japaniin, jossa he ovat tammikuuhun asti. Suomessa he ovat piipahtaneet myymässä tavaroitaan.

 

Mikkolalle reissuelämä on tuttua. Valtaosan tuloistaan hän on saanut ulkomaankeikoista jo yli kymmenen vuoden ajan.

Pääasiassa Mikkola, ja nyt myös Lehtonen, tekevät työelämäjournalismia yritys-, ammatti- ja järjestölehtiin. Matkajuttujakin pari tekee, mutta niihin ei kannata keskittyä, koska tarjontaa on paljon ja palkkiot pieniä.

Kohteet Mikkola ja Lehtonen valitsevat omien mieltymystensä mukaan, mutta huomioivat myös sen, mistä juttuja saa kaupaksi.

”Yrittäjänä periaatteenani on ollut, että nukun hyvin, jos tiedän, että minulla on riittävästi tuloja ainakin seuraavat kolme kuukautta”, Mikkola sanoo.

Jutuista sopiminen vähintään kolme kuukautta etukäteen auttaa myös haastateltavien etsimisessä ja kuvausjärjestelyissä. Esimerkiksi tehtaisiin pääsy vaatii usein pitkää sähköpostien vaihtoa.

Yleensä matkatyössä kaikkeen menee enemmän aikaa kuin kotimaassa. Huono verkkoyhteyskin saattaa pidentää työpäivää parilla tunnilla. Asioita helpottaa, jos asettuu pidemmäksi ajaksi samaan kaupunkiin.

”Kesällä asuimme pari kuukautta Serbian pääkaupungissa Belgradissa. Siinä ehti solahtaa jo paikalliseen elämään ja saada ystäviä. Usein kävi niin, että haastateltava tunsi seuraavaan juttuun sopivan haastateltavan”, Lehtonen kertoo.

 

Mikkola on laskenut 89 maan kokemuksella, että ulkomailla elämiseen ja liikkumiseen kuluu keskimäärin noin 700 euroa kuussa henkeä kohden.

”Kulut riippuvat kuitenkin paljon maasta. Joskus edulliset majapaikat ovat kiven alla ja majoituksiin meneekin rahaa selvästi yli budjetin. Silloin on säästettävä jostain. Venäjän läpi matkatessamme nukuimme kolmasosan kuukauden öistä junissa”, Mikkola kertoo.

Välillä tällainen elämäntapa on kuluttavaa.

”Uteliaalle mielelle on hienoa oppia jatkuvasti uutta, mutta on myös raskasta aloittaa joka päivä lähes tyhjästä”, Mikkola sanoo.

Silti pysyvä reissuelämä puolison kanssa on kuvaajasta vähemmän stressaavaa kuin aiempi tilanne, jossa hän sai jännittää, ehtiikö työmatkoilta ajoissa kotiin lauantaisaunaan.

Lehtonenkin vakuuttaa, ettei reissutyöhön ryhtyminen kaduta:

”Tanjan pitkä kokemus tuo luottamusta siihen, ettei tässä kuolla nälkään tai tauteihin.”

Japanin jälkeen kaksikko suuntaa Balille ja sieltä Uuteen-Seelantiin. Sen jälkeen tulevaisuus on avoin. Töiden ehdoilla mikä tahansa kohde on mahdollinen, paluu Suomeenkin.

”Olen teini-ikäisestä lähtien halunnut elää niin, että voin muuttaa vaikka maailman toiselle puolelle heti huomenna. Nyt olen siinä tilanteessa”, Mikkola sanoo.

Ismo Lehtonen ja Tanja Mikkola

Journalistiliiton luottamustoimissa tutustuneet Ismo Lehtonen ja Tanja Mikkola ovat seurustelleet kymmenen vuotta ja olleet kihloissa viisi vuotta. Nykyisin he myös työskentelevät yhdessä.

Lehtonen, 50, oli toimittajana Allerin tv-toimituksessa 2000 – 2017. Hän on humanististen tieteiden kandidaatti pääaineenaan kulttuurihistoria.

Mikkola, 43, on työskennellyt valokuvaajana vuodesta 1994. Valokuvaajan ammattitutkinnon lisäksi Mikkola on opiskellut ulkomaankauppaa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta