Oppikirjat pitävät myynnin plussalla

Sähkökirjojen myynti on edelleen kasvussa. Oppikirjat kannattelevat kokonaismyyntiä.

Piristystä. Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho toivoo kirjallisuusalalle uutta kirjailmiötä, joka lisäisi alan kokonaismyyntiä.

Kirjamyynnin jakautuminen

Oppi- ja tietokirjojen osuus painettujen ja sähköisten kirjojen kokonaismyynnistä on yli 70 prosenttia.

Kaunokirjallisuuden osuus on noin 13 prosenttia, lasten- ja nuortenkirjojen 11 prosenttia.

Vuonna 2016 kirjallisuuden arvonlisäveroton nettomyynti oli 239,5 miljoonaa euroa.

JOURNALISTI
22.12.2017

Manu Marttinen, teksti
Sakari Piippo, kuva

Kirjamyynnin loiva nousu jatkuu myös tänä vuonna. Tarkat myyntiluvut varmistuvat alkuvuodesta, mutta Kustannusyhdistyksen johtajan Sakari Laihon arvion mukaan syksyn hyvä tarjonta ja erityisesti oppikirjojen myynti lisäävät myyntiä viime vuoteen verrattuna.

”Oppikirjojen myynti on ollut hetkellinen piristysruiske. Ensi vuonna tätä ruisketta ei enää ole käytössä”, Laiho muistuttaa.

Laiho viittaa vuonna 2014 sovit­tuun uuteen opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti koulujen oppimateriaaleja uudistettiin.

Vuonna 2016 kirjoja myytiin noin 240 miljoonan euron arvosta. Kokonaismyynti on ollut loivassa laskussa viime vuodet. Vuodesta 2012 kirjallisuuden myynti on vähentynyt noin kymmenen prosenttia ja ilman oppikirjojen vaikusta myynnin lasku olisi jatkunut tänäkin vuonna.

 

Sähköisten kirjojen myynnin kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Tämäkin selittyy pääosin opetussuunnitelman uudistuksella, koska valtio on halunnut lisätä digioppikirjojen käyttöä.

Viime vuonna sähköisten julkaisujen myynti nousi noin 24 miljoo­naan, noin 10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Vielä vuonna 2012 osuus oli noin kuusi prosenttia
kokonaismyynnistä. Laihon mukaan sähkökirjojen myynnin osuus on nousussa.

Laiho arvioi, että myös kauno- ja tietokirjojen puolella sähkökirjat eri muodoissaan yleistyvät, jos kaikki EU-maat pääsevät sopuun digi-arvonlisäveron laskemista kymmeneen prosenttiin. Neuvottelut ovat jumissa Tsekin ja Ranskan välisten neuvotteluiden takia, eikä niiden etenemisestä ole varmuutta.

”Toki tämä meidän markkina on edelleen paperivetoinen, mutta siihen odotamme sitä suurinta taikaiskua eli EU:n alv-päätöstä.”

 

Kirjakauppaa on tänä vuonna värit­tänyt Suomi 100 -teema, jonka nimissä on julkaistu paljon Suomen historiaa ja merkkihenkilöitä käsitteleviä teoksia. Akateemisen Kirjakaupan Helsingin kirjatalon myyntipäällikkö Aki Järvinen  sanoo, että juhlavuosi on näkynyt erityisesti nimikkeiden määrässä, mutta ei niinkään myynnissä.

”Sota on vuodesta toiseen yksi vahvimpia kirja-aiheita. Ei tämä vuosi mitenkään poikkeuksellinen ole”, Järvinen sanoo.

Suomalaisen Kirjakaupan kaupallisen johtajan Reetta-Liisa Pikkolan mukaan kaunokirjallisuus on tänä vuonna käynyt hyvin kaupaksi. Myyntikärjessä ovat esimerkiksi Kjell Westön Rikinkeltainen taivas, Dan Brownin Alku, Jo Nesbøn Jano ja Enni Mustosen Ruokarouvan tytär.

Muista hyvin myyneistä Pikkola mainitsee Susanna Reinbothin ja Minna Passin Keisari Aarnio -kirjan. Elämäkerroista hän nostaa esiin
Jere Karalahden, Alex Stubbin, Tellervo Koiviston, Lenita Airiston ja Pentti Linkolan elämä­kerrat.

Pikkola huomauttaa, että sotia käsittelevä kirjallisuus saa mediassa paljon palstatilaa, mikä ei kuitenkaan näy myynnissä.

”Varsinaisia myyntitykkejä siitä joukosta ei vielä toistaiseksi ole löytynyt, jos ihan myyntimme kärkeä tarkastelee”, Pikkola sanoo.

Vuoden myydyin kirja tulee olemaan Mauri Kunnaksen Koira­mäen Suomen historia, jota oli joulukuun puoliväliin mennessä myyty kirjakaupoissa yli 130 000 kappaletta.

”Se tulee lyömään myös monet edellisten vuosien kirjojen myyntiennätykset. Toinen todella menes­tyksekäs kirja on ollut Jenni Haukion koostama Katso pohjoista taivasta”, Pikkola sanoo.

 

Kustannusyhdistyksen Sakari Laiho arvioi, että ensi vuonna ala ”jatkaa taistelua ihmisen vapaa-ajasta”, kuten tähänkin asti. Ala toivoo piristysruisketta arvonlisäveron laskusta, mutta tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää saada uudet sukupolvet nuorina kirjallisuuden pariin.

”Jos olisin diktaattori, lisäisin äitiyspakkaukseen hyvän iltasatukirjan.”

Kirjamyynnin jakautuminen

Oppi- ja tietokirjojen osuus painettujen ja sähköisten kirjojen kokonaismyynnistä on yli 70 prosenttia.

Kaunokirjallisuuden osuus on noin 13 prosenttia, lasten- ja nuortenkirjojen 11 prosenttia.

Vuonna 2016 kirjallisuuden arvonlisäveroton nettomyynti oli 239,5 miljoonaa euroa.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta