Oppikirjat pitävät myynnin plussalla

Sähkökirjojen myynti on edelleen kasvussa. Oppikirjat kannattelevat kokonaismyyntiä.

Piristystä. Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho toivoo kirjallisuusalalle uutta kirjailmiötä, joka lisäisi alan kokonaismyyntiä.

Kirjamyynnin jakautuminen

Oppi- ja tietokirjojen osuus painettujen ja sähköisten kirjojen kokonaismyynnistä on yli 70 prosenttia.

Kaunokirjallisuuden osuus on noin 13 prosenttia, lasten- ja nuortenkirjojen 11 prosenttia.

Vuonna 2016 kirjallisuuden arvonlisäveroton nettomyynti oli 239,5 miljoonaa euroa.

JOURNALISTI
22.12.2017

Manu Marttinen, teksti
Sakari Piippo, kuva

Kirjamyynnin loiva nousu jatkuu myös tänä vuonna. Tarkat myyntiluvut varmistuvat alkuvuodesta, mutta Kustannusyhdistyksen johtajan Sakari Laihon arvion mukaan syksyn hyvä tarjonta ja erityisesti oppikirjojen myynti lisäävät myyntiä viime vuoteen verrattuna.

”Oppikirjojen myynti on ollut hetkellinen piristysruiske. Ensi vuonna tätä ruisketta ei enää ole käytössä”, Laiho muistuttaa.

Laiho viittaa vuonna 2014 sovit­tuun uuteen opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti koulujen oppimateriaaleja uudistettiin.

Vuonna 2016 kirjoja myytiin noin 240 miljoonan euron arvosta. Kokonaismyynti on ollut loivassa laskussa viime vuodet. Vuodesta 2012 kirjallisuuden myynti on vähentynyt noin kymmenen prosenttia ja ilman oppikirjojen vaikusta myynnin lasku olisi jatkunut tänäkin vuonna.

 

Sähköisten kirjojen myynnin kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Tämäkin selittyy pääosin opetussuunnitelman uudistuksella, koska valtio on halunnut lisätä digioppikirjojen käyttöä.

Viime vuonna sähköisten julkaisujen myynti nousi noin 24 miljoo­naan, noin 10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Vielä vuonna 2012 osuus oli noin kuusi prosenttia
kokonaismyynnistä. Laihon mukaan sähkökirjojen myynnin osuus on nousussa.

Laiho arvioi, että myös kauno- ja tietokirjojen puolella sähkökirjat eri muodoissaan yleistyvät, jos kaikki EU-maat pääsevät sopuun digi-arvonlisäveron laskemista kymmeneen prosenttiin. Neuvottelut ovat jumissa Tsekin ja Ranskan välisten neuvotteluiden takia, eikä niiden etenemisestä ole varmuutta.

”Toki tämä meidän markkina on edelleen paperivetoinen, mutta siihen odotamme sitä suurinta taikaiskua eli EU:n alv-päätöstä.”

 

Kirjakauppaa on tänä vuonna värit­tänyt Suomi 100 -teema, jonka nimissä on julkaistu paljon Suomen historiaa ja merkkihenkilöitä käsitteleviä teoksia. Akateemisen Kirjakaupan Helsingin kirjatalon myyntipäällikkö Aki Järvinen  sanoo, että juhlavuosi on näkynyt erityisesti nimikkeiden määrässä, mutta ei niinkään myynnissä.

”Sota on vuodesta toiseen yksi vahvimpia kirja-aiheita. Ei tämä vuosi mitenkään poikkeuksellinen ole”, Järvinen sanoo.

Suomalaisen Kirjakaupan kaupallisen johtajan Reetta-Liisa Pikkolan mukaan kaunokirjallisuus on tänä vuonna käynyt hyvin kaupaksi. Myyntikärjessä ovat esimerkiksi Kjell Westön Rikinkeltainen taivas, Dan Brownin Alku, Jo Nesbøn Jano ja Enni Mustosen Ruokarouvan tytär.

Muista hyvin myyneistä Pikkola mainitsee Susanna Reinbothin ja Minna Passin Keisari Aarnio -kirjan. Elämäkerroista hän nostaa esiin
Jere Karalahden, Alex Stubbin, Tellervo Koiviston, Lenita Airiston ja Pentti Linkolan elämä­kerrat.

Pikkola huomauttaa, että sotia käsittelevä kirjallisuus saa mediassa paljon palstatilaa, mikä ei kuitenkaan näy myynnissä.

”Varsinaisia myyntitykkejä siitä joukosta ei vielä toistaiseksi ole löytynyt, jos ihan myyntimme kärkeä tarkastelee”, Pikkola sanoo.

Vuoden myydyin kirja tulee olemaan Mauri Kunnaksen Koira­mäen Suomen historia, jota oli joulukuun puoliväliin mennessä myyty kirjakaupoissa yli 130 000 kappaletta.

”Se tulee lyömään myös monet edellisten vuosien kirjojen myyntiennätykset. Toinen todella menes­tyksekäs kirja on ollut Jenni Haukion koostama Katso pohjoista taivasta”, Pikkola sanoo.

 

Kustannusyhdistyksen Sakari Laiho arvioi, että ensi vuonna ala ”jatkaa taistelua ihmisen vapaa-ajasta”, kuten tähänkin asti. Ala toivoo piristysruisketta arvonlisäveron laskusta, mutta tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää saada uudet sukupolvet nuorina kirjallisuuden pariin.

”Jos olisin diktaattori, lisäisin äitiyspakkaukseen hyvän iltasatukirjan.”

Kirjamyynnin jakautuminen

Oppi- ja tietokirjojen osuus painettujen ja sähköisten kirjojen kokonaismyynnistä on yli 70 prosenttia.

Kaunokirjallisuuden osuus on noin 13 prosenttia, lasten- ja nuortenkirjojen 11 prosenttia.

Vuonna 2016 kirjallisuuden arvonlisäveroton nettomyynti oli 239,5 miljoonaa euroa.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta