Oppikirjat pitävät myynnin plussalla

Sähkökirjojen myynti on edelleen kasvussa. Oppikirjat kannattelevat kokonaismyyntiä.

Piristystä. Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho toivoo kirjallisuusalalle uutta kirjailmiötä, joka lisäisi alan kokonaismyyntiä.

JOURNALISTI
22.12.2017

Manu Marttinen, teksti
Sakari Piippo, kuva

Kirjamyynnin loiva nousu jatkuu myös tänä vuonna. Tarkat myyntiluvut varmistuvat alkuvuodesta, mutta Kustannusyhdistyksen johtajan Sakari Laihon arvion mukaan syksyn hyvä tarjonta ja erityisesti oppikirjojen myynti lisäävät myyntiä viime vuoteen verrattuna.

”Oppikirjojen myynti on ollut hetkellinen piristysruiske. Ensi vuonna tätä ruisketta ei enää ole käytössä”, Laiho muistuttaa.

Laiho viittaa vuonna 2014 sovit­tuun uuteen opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti koulujen oppimateriaaleja uudistettiin.

Vuonna 2016 kirjoja myytiin noin 240 miljoonan euron arvosta. Kokonaismyynti on ollut loivassa laskussa viime vuodet. Vuodesta 2012 kirjallisuuden myynti on vähentynyt noin kymmenen prosenttia ja ilman oppikirjojen vaikusta myynnin lasku olisi jatkunut tänäkin vuonna.

 

Sähköisten kirjojen myynnin kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Tämäkin selittyy pääosin opetussuunnitelman uudistuksella, koska valtio on halunnut lisätä digioppikirjojen käyttöä.

Viime vuonna sähköisten julkaisujen myynti nousi noin 24 miljoo­naan, noin 10 prosenttiin kokonaismyynnistä. Vielä vuonna 2012 osuus oli noin kuusi prosenttia
kokonaismyynnistä. Laihon mukaan sähkökirjojen myynnin osuus on nousussa.

Laiho arvioi, että myös kauno- ja tietokirjojen puolella sähkökirjat eri muodoissaan yleistyvät, jos kaikki EU-maat pääsevät sopuun digi-arvonlisäveron laskemista kymmeneen prosenttiin. Neuvottelut ovat jumissa Tsekin ja Ranskan välisten neuvotteluiden takia, eikä niiden etenemisestä ole varmuutta.

”Toki tämä meidän markkina on edelleen paperivetoinen, mutta siihen odotamme sitä suurinta taikaiskua eli EU:n alv-päätöstä.”

 

Kirjakauppaa on tänä vuonna värit­tänyt Suomi 100 -teema, jonka nimissä on julkaistu paljon Suomen historiaa ja merkkihenkilöitä käsitteleviä teoksia. Akateemisen Kirjakaupan Helsingin kirjatalon myyntipäällikkö Aki Järvinen  sanoo, että juhlavuosi on näkynyt erityisesti nimikkeiden määrässä, mutta ei niinkään myynnissä.

”Sota on vuodesta toiseen yksi vahvimpia kirja-aiheita. Ei tämä vuosi mitenkään poikkeuksellinen ole”, Järvinen sanoo.

Suomalaisen Kirjakaupan kaupallisen johtajan Reetta-Liisa Pikkolan mukaan kaunokirjallisuus on tänä vuonna käynyt hyvin kaupaksi. Myyntikärjessä ovat esimerkiksi Kjell Westön Rikinkeltainen taivas, Dan Brownin Alku, Jo Nesbøn Jano ja Enni Mustosen Ruokarouvan tytär.

Muista hyvin myyneistä Pikkola mainitsee Susanna Reinbothin ja Minna Passin Keisari Aarnio -kirjan. Elämäkerroista hän nostaa esiin
Jere Karalahden, Alex Stubbin, Tellervo Koiviston, Lenita Airiston ja Pentti Linkolan elämä­kerrat.

Pikkola huomauttaa, että sotia käsittelevä kirjallisuus saa mediassa paljon palstatilaa, mikä ei kuitenkaan näy myynnissä.

”Varsinaisia myyntitykkejä siitä joukosta ei vielä toistaiseksi ole löytynyt, jos ihan myyntimme kärkeä tarkastelee”, Pikkola sanoo.

Vuoden myydyin kirja tulee olemaan Mauri Kunnaksen Koira­mäen Suomen historia, jota oli joulukuun puoliväliin mennessä myyty kirjakaupoissa yli 130 000 kappaletta.

”Se tulee lyömään myös monet edellisten vuosien kirjojen myyntiennätykset. Toinen todella menes­tyksekäs kirja on ollut Jenni Haukion koostama Katso pohjoista taivasta”, Pikkola sanoo.

 

Kustannusyhdistyksen Sakari Laiho arvioi, että ensi vuonna ala ”jatkaa taistelua ihmisen vapaa-ajasta”, kuten tähänkin asti. Ala toivoo piristysruisketta arvonlisäveron laskusta, mutta tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää saada uudet sukupolvet nuorina kirjallisuuden pariin.

”Jos olisin diktaattori, lisäisin äitiyspakkaukseen hyvän iltasatukirjan.”

Kirjamyynnin jakautuminen

Oppi- ja tietokirjojen osuus painettujen ja sähköisten kirjojen kokonaismyynnistä on yli 70 prosenttia.

Kaunokirjallisuuden osuus on noin 13 prosenttia, lasten- ja nuortenkirjojen 11 prosenttia.

Vuonna 2016 kirjallisuuden arvonlisäveroton nettomyynti oli 239,5 miljoonaa euroa.

Kirjamyynnin jakautuminen

Oppi- ja tietokirjojen osuus painettujen ja sähköisten kirjojen kokonaismyynnistä on yli 70 prosenttia.

Kaunokirjallisuuden osuus on noin 13 prosenttia, lasten- ja nuortenkirjojen 11 prosenttia.

Vuonna 2016 kirjallisuuden arvonlisäveroton nettomyynti oli 239,5 miljoonaa euroa.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta