Mitä media saa julkaista?

Professori Päivi Korpisaaren mukaan HS:n artikkeli nosti esiin kysymyksen journalistien vastuusta.

Kenen vastuu? Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että Helsingin Sanomien kohua nostanut artikkeli nosti esiin vastuukysymyksen: Mikä on journalistin vastuu paljastaessaan salassa pidettäviä asiakirjoja?

Kotietsintä

Yleisellä kotietsinnällä tarkoitetaan kotirauhan suojaamassa paikassa toimitettavaa etsintää.

Erityisellä kotietsinnällä tarkoitetaan etsintää sellaisessa tilassa, jossa on syytä olettaa olevan muun muassa lähdesuojan piiriin kuuluvaa tietoa.

Erityisestä kotietsinnästä päättää syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin.

Lähde: Pakkokeinolaki (Finlex)

JOURNALISTI
22.12.2017

Manu Marttinen, teksti
Laura Oja, kuva

Helsingin Sanomien 16. joulukuuta julkaisema artikkeli Suomen salaisin paikka nostatti poikkeuksellisen voimakkaita reaktioita sosiaalisessa mediassa ja yhteiskunnassa muutenkin.

Moni keskusteluun osallistunut kysyi, voiko tiedotusväline julkaista viranomaisen salaiseksi määrittelemää materiaalia.

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ei ota kantaa HS:n julkaisupäätökseen, mutta sanoo, että tapaus nostaa esiin kysymyksen journalistien vastuusta ja harkinnasta.

”Journalistit ajattelevat usein voivansa julkaista salassa pidettäviä tietoja vapaasti ja vastuu on vain tiedon vuotajalla. Aihe nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä on journalistin vastuu paljastaessaan salassa pidettäviä asiakirjoja. Toimittajien keskuudessa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan rikokseen syyllistyy vain vuotaja – ei toimittaja”, Korpisaari sanoo.

Hän muistuttaa Korkeimman oikeuden päätöksestä, jolla Ylen toimittajia tuomittiin sakkorangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin salassa pidettävien tietojen paljastamisesta vuonna 2009.

Ylen MOT-ohjelmassa Lääkärit tuomareina vuonna 2004 käsiteltiin seksuaalista hyväksikäyttöä. Ohjelmassa paljastuivat rikoksen uhrit ja heitä koskevia tietoja, vaikka tuomio oli määrätty salaiseksi.

Yksityiselämää koskevaa tiedon levittämistä koskevaan tuomioon sisältyi myös yllytys ja avunanto salassapitorikokseen.

 

Keskusrikospoliisi tutkii HS:n tapausta epäiltyinä turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Turvallisuussalaisuuden paljastamisen osalta epäily koskee Helsingin Sanomia ja epäily virkasalaisuuden rikkomisesta mahdollista salaisen tiedon vuotajaa tai vuotajia.

”Laissa ei ole säädetty toimittajalle mitään erityisvapauksia, mutta perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattu sananvapaus tuo harkintaan oman aspektinsa. Toisaalta valtion turvallisuus on hyväksytty sananvapauden rajoitusperuste”, Korpisaari muistuttaa.

 

Keskusrikospoliisi suoritti sunnuntai-iltana 17. joulukuuta tapaukseen liittyvän kotietsinnän. Helsingin Sanomien mukaan poliisi epäili, että asuinrakennuksen kellarissa oli sunnuntai-iltapäivänä ”pyritty ilmeisesti tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa”.

Jutun toinen kirjoittaja Laura Halminen perusteli tietokoneensa tuhoamista lähdesuojan mahdollisimman hyvällä toteutumisella.

Korpisaari ei ota kantaa poliisin kotietsinnän lainmukaisuuteen, mutta toteaa yleisellä tasolla, että journalistin kotiin tai toimitukseen kohdistuva kotietsintä on Suomen oloissa poikkeuksellinen.

”Epäiltyinä toimittajilla ei ole velvollisuutta vastata kysymyksiin eikä totuudessa pysymisvelvollisuutta tai velvollisuutta myötävaikuttaa rikoksen selviämiseen”, Korpisaari sanoo.

Helsingin Sanomia kustantavan Sanoman hallitus julkaisi 17. joulukuuta tiedotteen, jossa se kertoi pyytäneensä vastaavalta päätoimittajalta Kaius Niemeltä selvityksen artikkeliin liittyvästä journalistisesta prosessista.

Menettely on harvinainen. Yleensä toimitukset on pidetty selvästi erillään yhtiön liiketalouspuolesta.

”Herää kysymys, onko yleisön reaktio vaikuttanut hallituksen päätökseen”, Korpisaari sanoo.

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista. Hän sanoi 18. joulukuuta julkaistussa tiedotteessa, että toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

”Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan”, Aho totesi.

Kotietsintä

Yleisellä kotietsinnällä tarkoitetaan kotirauhan suojaamassa paikassa toimitettavaa etsintää.

Erityisellä kotietsinnällä tarkoitetaan etsintää sellaisessa tilassa, jossa on syytä olettaa olevan muun muassa lähdesuojan piiriin kuuluvaa tietoa.

Erityisestä kotietsinnästä päättää syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin.

Lähde: Pakkokeinolaki (Finlex)



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta