Kenen vastuu? Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo, että Helsingin Sanomien kohua nostanut artikkeli nosti esiin vastuukysymyksen: Mikä on journalistin vastuu paljastaessaan salassa pidettäviä asiakirjoja?

Mitä media saa julkaista?

Kotietsintä

Yleisellä kotietsinnällä tarkoitetaan kotirauhan suojaamassa paikassa toimitettavaa etsintää.

Erityisellä kotietsinnällä tarkoitetaan etsintää sellaisessa tilassa, jossa on syytä olettaa olevan muun muassa lähdesuojan piiriin kuuluvaa tietoa.

Erityisestä kotietsinnästä päättää syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin.

Lähde: Pakkokeinolaki (Finlex)

JOURNALISTI
22.12.2017

Manu Marttinen, teksti
Laura Oja, kuva

Professori Päivi Korpisaaren mukaan HS:n artikkeli nosti esiin kysymyksen journalistien vastuusta.

Helsingin Sanomien 16. joulukuuta julkaisema artikkeli Suomen salaisin paikka nostatti poikkeuksellisen voimakkaita reaktioita sosiaalisessa mediassa ja yhteiskunnassa muutenkin.

Moni keskusteluun osallistunut kysyi, voiko tiedotusväline julkaista viranomaisen salaiseksi määrittelemää materiaalia.

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ei ota kantaa HS:n julkaisupäätökseen, mutta sanoo, että tapaus nostaa esiin kysymyksen journalistien vastuusta ja harkinnasta.

”Journalistit ajattelevat usein voivansa julkaista salassa pidettäviä tietoja vapaasti ja vastuu on vain tiedon vuotajalla. Aihe nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä on journalistin vastuu paljastaessaan salassa pidettäviä asiakirjoja. Toimittajien keskuudessa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan rikokseen syyllistyy vain vuotaja – ei toimittaja”, Korpisaari sanoo.

Hän muistuttaa Korkeimman oikeuden päätöksestä, jolla Ylen toimittajia tuomittiin sakkorangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin salassa pidettävien tietojen paljastamisesta vuonna 2009.

Ylen MOT-ohjelmassa Lääkärit tuomareina vuonna 2004 käsiteltiin seksuaalista hyväksikäyttöä. Ohjelmassa paljastuivat rikoksen uhrit ja heitä koskevia tietoja, vaikka tuomio oli määrätty salaiseksi.

Yksityiselämää koskevaa tiedon levittämistä koskevaan tuomioon sisältyi myös yllytys ja avunanto salassapitorikokseen.

 

Keskusrikospoliisi tutkii HS:n tapausta epäiltyinä turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Turvallisuussalaisuuden paljastamisen osalta epäily koskee Helsingin Sanomia ja epäily virkasalaisuuden rikkomisesta mahdollista salaisen tiedon vuotajaa tai vuotajia.

”Laissa ei ole säädetty toimittajalle mitään erityisvapauksia, mutta perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattu sananvapaus tuo harkintaan oman aspektinsa. Toisaalta valtion turvallisuus on hyväksytty sananvapauden rajoitusperuste”, Korpisaari muistuttaa.

 

Keskusrikospoliisi suoritti sunnuntai-iltana 17. joulukuuta tapaukseen liittyvän kotietsinnän. Helsingin Sanomien mukaan poliisi epäili, että asuinrakennuksen kellarissa oli sunnuntai-iltapäivänä ”pyritty ilmeisesti tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa”.

Jutun toinen kirjoittaja Laura Halminen perusteli tietokoneensa tuhoamista lähdesuojan mahdollisimman hyvällä toteutumisella.

Korpisaari ei ota kantaa poliisin kotietsinnän lainmukaisuuteen, mutta toteaa yleisellä tasolla, että journalistin kotiin tai toimitukseen kohdistuva kotietsintä on Suomen oloissa poikkeuksellinen.

”Epäiltyinä toimittajilla ei ole velvollisuutta vastata kysymyksiin eikä totuudessa pysymisvelvollisuutta tai velvollisuutta myötävaikuttaa rikoksen selviämiseen”, Korpisaari sanoo.

Helsingin Sanomia kustantavan Sanoman hallitus julkaisi 17. joulukuuta tiedotteen, jossa se kertoi pyytäneensä vastaavalta päätoimittajalta Kaius Niemeltä selvityksen artikkeliin liittyvästä journalistisesta prosessista.

Menettely on harvinainen. Yleensä toimitukset on pidetty selvästi erillään yhtiön liiketalouspuolesta.

”Herää kysymys, onko yleisön reaktio vaikuttanut hallituksen päätökseen”, Korpisaari sanoo.

 

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa, että kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista. Hän sanoi 18. joulukuuta julkaistussa tiedotteessa, että toimittajan kotiin kohdistunut kotietsintä ei vaikuta eikä saa vaikuttaa millään tavalla journalistisen työn tekemiseen.

”Kotietsinnällä etsitään rikoksen tekijää eli sitä, joka on vuotanut lehdelle salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Poliisi yrittää näin murtaa lähdesuojan”, Aho totesi.

Kotietsintä

Yleisellä kotietsinnällä tarkoitetaan kotirauhan suojaamassa paikassa toimitettavaa etsintää.

Erityisellä kotietsinnällä tarkoitetaan etsintää sellaisessa tilassa, jossa on syytä olettaa olevan muun muassa lähdesuojan piiriin kuuluvaa tietoa.

Erityisestä kotietsinnästä päättää syyteasiassa toimivaltainen tuomioistuin.

Lähde: Pakkokeinolaki (Finlex)



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta