Meidän kirjamme

JOURNALISTI
22.12.2017


Journalistit ovat tänäkin vuonna olleet ahkeria kirjoittajia. Listasimme koko sadon ja valitsimme kuusi makupalaa.

Pyysimme kustantajilta tietoja journalistien tekemistä sekä journalismia ja mediaa käsittelevistä tämän vuoden kirjoista. Sato on komea: kaikkiaan listaan kertyi noin 170 teosta. Tässä arvioimme Journalistin toimituksen valitsemia makupaloja. Koko joukon teoksia ja niiden tekijöitä olemme esitelleet myös tuoreeltaan vuoden mittaan.

 

Alkoholismiin ja takaisin

Riitta Castrénin Läpivalaisu kertoo hänen liukumisestaan hengenvaaraan alkoholin takia. Se on myös kirja vaikeasta mutta lopulta palkitsevasta matkasta raittiuteen.

Castrén löytää alkoholisoitumiseensa syitä luonteestaan ja lapsuuden ja aikuisuuden tapahtumista. Lopulta kannettavaa kertyi liikaa, ja alkoholi oli keino jaksaa. Hän sai potkut aikakauslehdentoimittajan työstään.

Läpivalaisusta voi olla vertaistueksi, ja kirjailijan ikätoverit tunnistanevat ajankuvia. Kaunokirjallisesti parhaita ovat kuvaukset perheen asioista, koska niistä puuttuu todistelun taakka.

Castrénilla on ollut aiheestaan myös blogi, mutta kovakantiseen minäpuhetta ja maailmaa syleileviä pohdintoja olisi voinut tiivistää. Toisaalta rönsyily on tie kiteytyksiin, kuten ”Olen liian tosissani kaikessa, mitä teen.”

Siinä lienee monen muunkin ongelmien pohja.

Nina Erho

Castrén, Riitta: Läpivalaisu – Pitkät jäähyväiset alkoholille (Gummerus)

 

 

Työelämän jatkosotaa

Firmalla kulkee ja porukka on hyvillä mielin. Uusi toimitusjohtaja putkahtaa kehiin yllättäen, puhuu arvoituksellisesti ja kutsuu kehiin konsultin. Alkaa tapahtua. Syntyy jupinaa, ja lopulta kaikille käy selväksi: muutosta pukkaa.

Ylen uutisankkuri, dekkarikirjailija Matti Rönkä kertoo iitee-firman yytee-kierteestä – raikkaasti, toden tuntuisesti, sopivasti tyylitellen.

Röngän hahmojen esikuvia ovat Väinö Linnan ”tuntemattomat”, tilanteetkin kuin sotaromaanista: ”Koskelan Ville - -. Entinen teologian ylioppilas. Nykyisin Microsoftin mannekiini. Syö koodia ja paskantaa bittejä.”

Markku Lappalainen

Rönkä, Matti: Yyteet (Gummerus)

 

Neuvoja neuvottelutaidottomille

Luovien alojen sopimus- ja tekijänoikeusasioihin erikoistuneen juristin Lottaliina Pokkisen Artisti maksaa -neuvotteluopasta on ilo lukea: paitsi että siitä on aidosti hyötyä, se on myös sujuvasti ja samastuttavasti kirjoitettu.

Kirja opettaa muun muassa tunnistamaan oman neuvottelutyylinsä ja esimerkiksi vastapuolen taktikoinnin.

Nimekkäiden luovan alan ammattilaisten kokemusvinkkejä kirjassa on paljon, ehkä liikaakin. Toki ne ovat mielenkiintoinen kurkistus arkeen, jossa neuvotteluvaltaa on tavista enemmän.

Vapauttavinta Pokkisen kirjassa on tämä: tarpeen ei ole muuntautua ikäväksi bisneshaiksi puolustaakseen etujaan. Se, mikä omassa ammatissa on vahvuus, voi olla sitä myös neuvottelupöydässä.

Marja Honkonen

Pokkinen, Lottaliina: Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille (Nemo)

 

Totuus suomesta

Sanaiset kansiot on kokoelma kirjoituksia, joissa pohditaan suomen kielen ominaisuuksia monelta kantilta. Kielemme keskeiset kehittäjät, syntyvaiheet, kieliopin kiemurat ja monet poliittisiakin intohimoja nostattaneet piirteet saavat kirjassa perusteellisen ja näkemyksellisen käsittelyn.

Kielestä kiinnostuneelle kirja on piristävää ja yleissivistävää luettavaa. Asiansa hyvin tuntevien kirjoittajien ote on paikoin humoristinenkin.

Hakuteos kirja ei ole, mutta se sisältää mainioita esimerkkejä kielemme kummallisista piirteistä, kuten vaikka siitä, miksi sanojen ”kahden” ja ”lahden” perusmuodot eivät ole kaksi ja laksi.

Manu Marttinen

Eloranta, Ville ja Leino, Jaakko: Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet (Gaudeamus)

 

Legendan jäljillä

Lintumies, kalastaja, kirjailija. Pentti Linkolasta on moneksi. Tunnetuimmin hän on maailmanlopun saarnaaja. Herättäjä.

Suomen Kuvalehden toimittaja Riitta Kylänpää on koonnut kirjaksi Linkolan elämän. Taidokkaasti, imevällä otteella, tiukasti lähteisiinsä tukeutuen. Piirtyvä kuva on isosti kohteensa näköinen: näyttää ehjältä ja vahvalta, on täydellisyyden tavoittelussaan epätäydellinen – hauraskin. Ristiriitainen. Sellaisia ihmiset ovat, niin myös Linkolan Pentti.

Kylänpää tukeutuu Linkolan henkilökuvan rakentamisessa laajaan lähdeaineistoon ja haastatteluihin sekä ystävien ja aikalaisten lausumiin. Tämä metodi vapauttaa lukijan tekemään oman arvionsa. Mieleen jää arvoituksia, ajateltavaa.

Kirja sai Tieto-Finlandia-palkinnon, ansioistaan. Se vastaa moneen kysymykseen ja herättää uusia. Legendaa ei kerralla paketoida.

Markku Lappalainen

Kylänpää, Riitta: Pentti Linkola – ihminen ja legenda (Siltala)

 

Maaseudun melankoliasta

Korvessa ajellessa tulee usein miettineeksi, millaista olisi asua metsän keskellä ja ihmeteltyä kuka oikeasti haluaa asua etäällä asutuskeskuksista. Reunalla antaa vastauksia kysymyksiin. Toimittaja Jenni Räinä ja valokuvaaja Vesa Ranta kuljettavat lukijaa autioituvan maaseudun elämään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sivukylille.

Tyhjentyneiden kauppojen, koulujen ja ränsistyneiden rakennusten lisäksi sorateiden varsilla vastaan tulee omaleimainen taiteilija, Japanista muuttanut eläkeläispari ja suomalainen perhe.

Kai Widell

Jenni Räinä ja Vesa Ranta: Reunalla. tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä (Like)


Lue lisää: Kirjoja journalisteilta ja journalismista. Koko vuoden 2017 kirjasatoon voit tutustua täällä.​



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta