Meidän kirjamme

Journalistit ovat tänäkin vuonna olleet ahkeria kirjoittajia. Listasimme koko sadon ja valitsimme kuusi makupalaa.
JOURNALISTI
22.12.2017


Pyysimme kustantajilta tietoja journalistien tekemistä sekä journalismia ja mediaa käsittelevistä tämän vuoden kirjoista. Sato on komea: kaikkiaan listaan kertyi noin 170 teosta. Tässä arvioimme Journalistin toimituksen valitsemia makupaloja. Koko joukon teoksia ja niiden tekijöitä olemme esitelleet myös tuoreeltaan vuoden mittaan.

 

Alkoholismiin ja takaisin

Riitta Castrénin Läpivalaisu kertoo hänen liukumisestaan hengenvaaraan alkoholin takia. Se on myös kirja vaikeasta mutta lopulta palkitsevasta matkasta raittiuteen.

Castrén löytää alkoholisoitumiseensa syitä luonteestaan ja lapsuuden ja aikuisuuden tapahtumista. Lopulta kannettavaa kertyi liikaa, ja alkoholi oli keino jaksaa. Hän sai potkut aikakauslehdentoimittajan työstään.

Läpivalaisusta voi olla vertaistueksi, ja kirjailijan ikätoverit tunnistanevat ajankuvia. Kaunokirjallisesti parhaita ovat kuvaukset perheen asioista, koska niistä puuttuu todistelun taakka.

Castrénilla on ollut aiheestaan myös blogi, mutta kovakantiseen minäpuhetta ja maailmaa syleileviä pohdintoja olisi voinut tiivistää. Toisaalta rönsyily on tie kiteytyksiin, kuten ”Olen liian tosissani kaikessa, mitä teen.”

Siinä lienee monen muunkin ongelmien pohja.

Nina Erho

Castrén, Riitta: Läpivalaisu – Pitkät jäähyväiset alkoholille (Gummerus)

 

 

Työelämän jatkosotaa

Firmalla kulkee ja porukka on hyvillä mielin. Uusi toimitusjohtaja putkahtaa kehiin yllättäen, puhuu arvoituksellisesti ja kutsuu kehiin konsultin. Alkaa tapahtua. Syntyy jupinaa, ja lopulta kaikille käy selväksi: muutosta pukkaa.

Ylen uutisankkuri, dekkarikirjailija Matti Rönkä kertoo iitee-firman yytee-kierteestä – raikkaasti, toden tuntuisesti, sopivasti tyylitellen.

Röngän hahmojen esikuvia ovat Väinö Linnan ”tuntemattomat”, tilanteetkin kuin sotaromaanista: ”Koskelan Ville - -. Entinen teologian ylioppilas. Nykyisin Microsoftin mannekiini. Syö koodia ja paskantaa bittejä.”

Markku Lappalainen

Rönkä, Matti: Yyteet (Gummerus)

 

Neuvoja neuvottelutaidottomille

Luovien alojen sopimus- ja tekijänoikeusasioihin erikoistuneen juristin Lottaliina Pokkisen Artisti maksaa -neuvotteluopasta on ilo lukea: paitsi että siitä on aidosti hyötyä, se on myös sujuvasti ja samastuttavasti kirjoitettu.

Kirja opettaa muun muassa tunnistamaan oman neuvottelutyylinsä ja esimerkiksi vastapuolen taktikoinnin.

Nimekkäiden luovan alan ammattilaisten kokemusvinkkejä kirjassa on paljon, ehkä liikaakin. Toki ne ovat mielenkiintoinen kurkistus arkeen, jossa neuvotteluvaltaa on tavista enemmän.

Vapauttavinta Pokkisen kirjassa on tämä: tarpeen ei ole muuntautua ikäväksi bisneshaiksi puolustaakseen etujaan. Se, mikä omassa ammatissa on vahvuus, voi olla sitä myös neuvottelupöydässä.

Marja Honkonen

Pokkinen, Lottaliina: Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille (Nemo)

 

Totuus suomesta

Sanaiset kansiot on kokoelma kirjoituksia, joissa pohditaan suomen kielen ominaisuuksia monelta kantilta. Kielemme keskeiset kehittäjät, syntyvaiheet, kieliopin kiemurat ja monet poliittisiakin intohimoja nostattaneet piirteet saavat kirjassa perusteellisen ja näkemyksellisen käsittelyn.

Kielestä kiinnostuneelle kirja on piristävää ja yleissivistävää luettavaa. Asiansa hyvin tuntevien kirjoittajien ote on paikoin humoristinenkin.

Hakuteos kirja ei ole, mutta se sisältää mainioita esimerkkejä kielemme kummallisista piirteistä, kuten vaikka siitä, miksi sanojen ”kahden” ja ”lahden” perusmuodot eivät ole kaksi ja laksi.

Manu Marttinen

Eloranta, Ville ja Leino, Jaakko: Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet (Gaudeamus)

 

Legendan jäljillä

Lintumies, kalastaja, kirjailija. Pentti Linkolasta on moneksi. Tunnetuimmin hän on maailmanlopun saarnaaja. Herättäjä.

Suomen Kuvalehden toimittaja Riitta Kylänpää on koonnut kirjaksi Linkolan elämän. Taidokkaasti, imevällä otteella, tiukasti lähteisiinsä tukeutuen. Piirtyvä kuva on isosti kohteensa näköinen: näyttää ehjältä ja vahvalta, on täydellisyyden tavoittelussaan epätäydellinen – hauraskin. Ristiriitainen. Sellaisia ihmiset ovat, niin myös Linkolan Pentti.

Kylänpää tukeutuu Linkolan henkilökuvan rakentamisessa laajaan lähdeaineistoon ja haastatteluihin sekä ystävien ja aikalaisten lausumiin. Tämä metodi vapauttaa lukijan tekemään oman arvionsa. Mieleen jää arvoituksia, ajateltavaa.

Kirja sai Tieto-Finlandia-palkinnon, ansioistaan. Se vastaa moneen kysymykseen ja herättää uusia. Legendaa ei kerralla paketoida.

Markku Lappalainen

Kylänpää, Riitta: Pentti Linkola – ihminen ja legenda (Siltala)

 

Maaseudun melankoliasta

Korvessa ajellessa tulee usein miettineeksi, millaista olisi asua metsän keskellä ja ihmeteltyä kuka oikeasti haluaa asua etäällä asutuskeskuksista. Reunalla antaa vastauksia kysymyksiin. Toimittaja Jenni Räinä ja valokuvaaja Vesa Ranta kuljettavat lukijaa autioituvan maaseudun elämään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sivukylille.

Tyhjentyneiden kauppojen, koulujen ja ränsistyneiden rakennusten lisäksi sorateiden varsilla vastaan tulee omaleimainen taiteilija, Japanista muuttanut eläkeläispari ja suomalainen perhe.

Kai Widell

Jenni Räinä ja Vesa Ranta: Reunalla. tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä (Like)


Lue lisää: Kirjoja journalisteilta ja journalismista. Koko vuoden 2017 kirjasatoon voit tutustua täällä.​



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta