Meidän kirjamme

JOURNALISTI
22.12.2017


Journalistit ovat tänäkin vuonna olleet ahkeria kirjoittajia. Listasimme koko sadon ja valitsimme kuusi makupalaa.

Pyysimme kustantajilta tietoja journalistien tekemistä sekä journalismia ja mediaa käsittelevistä tämän vuoden kirjoista. Sato on komea: kaikkiaan listaan kertyi noin 170 teosta. Tässä arvioimme Journalistin toimituksen valitsemia makupaloja. Koko joukon teoksia ja niiden tekijöitä olemme esitelleet myös tuoreeltaan vuoden mittaan.

 

Alkoholismiin ja takaisin

Riitta Castrénin Läpivalaisu kertoo hänen liukumisestaan hengenvaaraan alkoholin takia. Se on myös kirja vaikeasta mutta lopulta palkitsevasta matkasta raittiuteen.

Castrén löytää alkoholisoitumiseensa syitä luonteestaan ja lapsuuden ja aikuisuuden tapahtumista. Lopulta kannettavaa kertyi liikaa, ja alkoholi oli keino jaksaa. Hän sai potkut aikakauslehdentoimittajan työstään.

Läpivalaisusta voi olla vertaistueksi, ja kirjailijan ikätoverit tunnistanevat ajankuvia. Kaunokirjallisesti parhaita ovat kuvaukset perheen asioista, koska niistä puuttuu todistelun taakka.

Castrénilla on ollut aiheestaan myös blogi, mutta kovakantiseen minäpuhetta ja maailmaa syleileviä pohdintoja olisi voinut tiivistää. Toisaalta rönsyily on tie kiteytyksiin, kuten ”Olen liian tosissani kaikessa, mitä teen.”

Siinä lienee monen muunkin ongelmien pohja.

Nina Erho

Castrén, Riitta: Läpivalaisu – Pitkät jäähyväiset alkoholille (Gummerus)

 

 

Työelämän jatkosotaa

Firmalla kulkee ja porukka on hyvillä mielin. Uusi toimitusjohtaja putkahtaa kehiin yllättäen, puhuu arvoituksellisesti ja kutsuu kehiin konsultin. Alkaa tapahtua. Syntyy jupinaa, ja lopulta kaikille käy selväksi: muutosta pukkaa.

Ylen uutisankkuri, dekkarikirjailija Matti Rönkä kertoo iitee-firman yytee-kierteestä – raikkaasti, toden tuntuisesti, sopivasti tyylitellen.

Röngän hahmojen esikuvia ovat Väinö Linnan ”tuntemattomat”, tilanteetkin kuin sotaromaanista: ”Koskelan Ville - -. Entinen teologian ylioppilas. Nykyisin Microsoftin mannekiini. Syö koodia ja paskantaa bittejä.”

Markku Lappalainen

Rönkä, Matti: Yyteet (Gummerus)

 

Neuvoja neuvottelutaidottomille

Luovien alojen sopimus- ja tekijänoikeusasioihin erikoistuneen juristin Lottaliina Pokkisen Artisti maksaa -neuvotteluopasta on ilo lukea: paitsi että siitä on aidosti hyötyä, se on myös sujuvasti ja samastuttavasti kirjoitettu.

Kirja opettaa muun muassa tunnistamaan oman neuvottelutyylinsä ja esimerkiksi vastapuolen taktikoinnin.

Nimekkäiden luovan alan ammattilaisten kokemusvinkkejä kirjassa on paljon, ehkä liikaakin. Toki ne ovat mielenkiintoinen kurkistus arkeen, jossa neuvotteluvaltaa on tavista enemmän.

Vapauttavinta Pokkisen kirjassa on tämä: tarpeen ei ole muuntautua ikäväksi bisneshaiksi puolustaakseen etujaan. Se, mikä omassa ammatissa on vahvuus, voi olla sitä myös neuvottelupöydässä.

Marja Honkonen

Pokkinen, Lottaliina: Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille (Nemo)

 

Totuus suomesta

Sanaiset kansiot on kokoelma kirjoituksia, joissa pohditaan suomen kielen ominaisuuksia monelta kantilta. Kielemme keskeiset kehittäjät, syntyvaiheet, kieliopin kiemurat ja monet poliittisiakin intohimoja nostattaneet piirteet saavat kirjassa perusteellisen ja näkemyksellisen käsittelyn.

Kielestä kiinnostuneelle kirja on piristävää ja yleissivistävää luettavaa. Asiansa hyvin tuntevien kirjoittajien ote on paikoin humoristinenkin.

Hakuteos kirja ei ole, mutta se sisältää mainioita esimerkkejä kielemme kummallisista piirteistä, kuten vaikka siitä, miksi sanojen ”kahden” ja ”lahden” perusmuodot eivät ole kaksi ja laksi.

Manu Marttinen

Eloranta, Ville ja Leino, Jaakko: Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet (Gaudeamus)

 

Legendan jäljillä

Lintumies, kalastaja, kirjailija. Pentti Linkolasta on moneksi. Tunnetuimmin hän on maailmanlopun saarnaaja. Herättäjä.

Suomen Kuvalehden toimittaja Riitta Kylänpää on koonnut kirjaksi Linkolan elämän. Taidokkaasti, imevällä otteella, tiukasti lähteisiinsä tukeutuen. Piirtyvä kuva on isosti kohteensa näköinen: näyttää ehjältä ja vahvalta, on täydellisyyden tavoittelussaan epätäydellinen – hauraskin. Ristiriitainen. Sellaisia ihmiset ovat, niin myös Linkolan Pentti.

Kylänpää tukeutuu Linkolan henkilökuvan rakentamisessa laajaan lähdeaineistoon ja haastatteluihin sekä ystävien ja aikalaisten lausumiin. Tämä metodi vapauttaa lukijan tekemään oman arvionsa. Mieleen jää arvoituksia, ajateltavaa.

Kirja sai Tieto-Finlandia-palkinnon, ansioistaan. Se vastaa moneen kysymykseen ja herättää uusia. Legendaa ei kerralla paketoida.

Markku Lappalainen

Kylänpää, Riitta: Pentti Linkola – ihminen ja legenda (Siltala)

 

Maaseudun melankoliasta

Korvessa ajellessa tulee usein miettineeksi, millaista olisi asua metsän keskellä ja ihmeteltyä kuka oikeasti haluaa asua etäällä asutuskeskuksista. Reunalla antaa vastauksia kysymyksiin. Toimittaja Jenni Räinä ja valokuvaaja Vesa Ranta kuljettavat lukijaa autioituvan maaseudun elämään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sivukylille.

Tyhjentyneiden kauppojen, koulujen ja ränsistyneiden rakennusten lisäksi sorateiden varsilla vastaan tulee omaleimainen taiteilija, Japanista muuttanut eläkeläispari ja suomalainen perhe.

Kai Widell

Jenni Räinä ja Vesa Ranta: Reunalla. tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä (Like)


Lue lisää: Kirjoja journalisteilta ja journalismista. Koko vuoden 2017 kirjasatoon voit tutustua täällä.​



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta