Meidän kirjamme

Journalistit ovat tänäkin vuonna olleet ahkeria kirjoittajia. Listasimme koko sadon ja valitsimme kuusi makupalaa.
JOURNALISTI
22.12.2017


Pyysimme kustantajilta tietoja journalistien tekemistä sekä journalismia ja mediaa käsittelevistä tämän vuoden kirjoista. Sato on komea: kaikkiaan listaan kertyi noin 170 teosta. Tässä arvioimme Journalistin toimituksen valitsemia makupaloja. Koko joukon teoksia ja niiden tekijöitä olemme esitelleet myös tuoreeltaan vuoden mittaan.

 

Alkoholismiin ja takaisin

Riitta Castrénin Läpivalaisu kertoo hänen liukumisestaan hengenvaaraan alkoholin takia. Se on myös kirja vaikeasta mutta lopulta palkitsevasta matkasta raittiuteen.

Castrén löytää alkoholisoitumiseensa syitä luonteestaan ja lapsuuden ja aikuisuuden tapahtumista. Lopulta kannettavaa kertyi liikaa, ja alkoholi oli keino jaksaa. Hän sai potkut aikakauslehdentoimittajan työstään.

Läpivalaisusta voi olla vertaistueksi, ja kirjailijan ikätoverit tunnistanevat ajankuvia. Kaunokirjallisesti parhaita ovat kuvaukset perheen asioista, koska niistä puuttuu todistelun taakka.

Castrénilla on ollut aiheestaan myös blogi, mutta kovakantiseen minäpuhetta ja maailmaa syleileviä pohdintoja olisi voinut tiivistää. Toisaalta rönsyily on tie kiteytyksiin, kuten ”Olen liian tosissani kaikessa, mitä teen.”

Siinä lienee monen muunkin ongelmien pohja.

Nina Erho

Castrén, Riitta: Läpivalaisu – Pitkät jäähyväiset alkoholille (Gummerus)

 

 

Työelämän jatkosotaa

Firmalla kulkee ja porukka on hyvillä mielin. Uusi toimitusjohtaja putkahtaa kehiin yllättäen, puhuu arvoituksellisesti ja kutsuu kehiin konsultin. Alkaa tapahtua. Syntyy jupinaa, ja lopulta kaikille käy selväksi: muutosta pukkaa.

Ylen uutisankkuri, dekkarikirjailija Matti Rönkä kertoo iitee-firman yytee-kierteestä – raikkaasti, toden tuntuisesti, sopivasti tyylitellen.

Röngän hahmojen esikuvia ovat Väinö Linnan ”tuntemattomat”, tilanteetkin kuin sotaromaanista: ”Koskelan Ville - -. Entinen teologian ylioppilas. Nykyisin Microsoftin mannekiini. Syö koodia ja paskantaa bittejä.”

Markku Lappalainen

Rönkä, Matti: Yyteet (Gummerus)

 

Neuvoja neuvottelutaidottomille

Luovien alojen sopimus- ja tekijänoikeusasioihin erikoistuneen juristin Lottaliina Pokkisen Artisti maksaa -neuvotteluopasta on ilo lukea: paitsi että siitä on aidosti hyötyä, se on myös sujuvasti ja samastuttavasti kirjoitettu.

Kirja opettaa muun muassa tunnistamaan oman neuvottelutyylinsä ja esimerkiksi vastapuolen taktikoinnin.

Nimekkäiden luovan alan ammattilaisten kokemusvinkkejä kirjassa on paljon, ehkä liikaakin. Toki ne ovat mielenkiintoinen kurkistus arkeen, jossa neuvotteluvaltaa on tavista enemmän.

Vapauttavinta Pokkisen kirjassa on tämä: tarpeen ei ole muuntautua ikäväksi bisneshaiksi puolustaakseen etujaan. Se, mikä omassa ammatissa on vahvuus, voi olla sitä myös neuvottelupöydässä.

Marja Honkonen

Pokkinen, Lottaliina: Artisti maksaa. Neuvotteluopas luoville aloille (Nemo)

 

Totuus suomesta

Sanaiset kansiot on kokoelma kirjoituksia, joissa pohditaan suomen kielen ominaisuuksia monelta kantilta. Kielemme keskeiset kehittäjät, syntyvaiheet, kieliopin kiemurat ja monet poliittisiakin intohimoja nostattaneet piirteet saavat kirjassa perusteellisen ja näkemyksellisen käsittelyn.

Kielestä kiinnostuneelle kirja on piristävää ja yleissivistävää luettavaa. Asiansa hyvin tuntevien kirjoittajien ote on paikoin humoristinenkin.

Hakuteos kirja ei ole, mutta se sisältää mainioita esimerkkejä kielemme kummallisista piirteistä, kuten vaikka siitä, miksi sanojen ”kahden” ja ”lahden” perusmuodot eivät ole kaksi ja laksi.

Manu Marttinen

Eloranta, Ville ja Leino, Jaakko: Sanaiset kansiot. Suomen kielen vaietut vaiheet (Gaudeamus)

 

Legendan jäljillä

Lintumies, kalastaja, kirjailija. Pentti Linkolasta on moneksi. Tunnetuimmin hän on maailmanlopun saarnaaja. Herättäjä.

Suomen Kuvalehden toimittaja Riitta Kylänpää on koonnut kirjaksi Linkolan elämän. Taidokkaasti, imevällä otteella, tiukasti lähteisiinsä tukeutuen. Piirtyvä kuva on isosti kohteensa näköinen: näyttää ehjältä ja vahvalta, on täydellisyyden tavoittelussaan epätäydellinen – hauraskin. Ristiriitainen. Sellaisia ihmiset ovat, niin myös Linkolan Pentti.

Kylänpää tukeutuu Linkolan henkilökuvan rakentamisessa laajaan lähdeaineistoon ja haastatteluihin sekä ystävien ja aikalaisten lausumiin. Tämä metodi vapauttaa lukijan tekemään oman arvionsa. Mieleen jää arvoituksia, ajateltavaa.

Kirja sai Tieto-Finlandia-palkinnon, ansioistaan. Se vastaa moneen kysymykseen ja herättää uusia. Legendaa ei kerralla paketoida.

Markku Lappalainen

Kylänpää, Riitta: Pentti Linkola – ihminen ja legenda (Siltala)

 

Maaseudun melankoliasta

Korvessa ajellessa tulee usein miettineeksi, millaista olisi asua metsän keskellä ja ihmeteltyä kuka oikeasti haluaa asua etäällä asutuskeskuksista. Reunalla antaa vastauksia kysymyksiin. Toimittaja Jenni Räinä ja valokuvaaja Vesa Ranta kuljettavat lukijaa autioituvan maaseudun elämään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun sivukylille.

Tyhjentyneiden kauppojen, koulujen ja ränsistyneiden rakennusten lisäksi sorateiden varsilla vastaan tulee omaleimainen taiteilija, Japanista muuttanut eläkeläispari ja suomalainen perhe.

Kai Widell

Jenni Räinä ja Vesa Ranta: Reunalla. tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä (Like)


Lue lisää: Kirjoja journalisteilta ja journalismista. Koko vuoden 2017 kirjasatoon voit tutustua täällä.​



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta