Työ jatkuu. Lauri Nurmi olisi mielellään tarkastellut kirjassaan myös perussuomalaisten paikalliskentän tapahtumia, mutta se ei ollut vielä mahdollista. ”Parin vuoden kuluttua pystytään näkemään, kuinka moni piirihallitusten jäsenistä vaihtui ja miten halla-aholaiset sinne tulivat.”

Uskottu uutiskone

Lauri Nurmi

37-vuotias Aamulehden politiikan toimittaja Helsingissä. Valtiotieteiden maisteri ja historian opettaja.

Skuupannut muun muassa yhteiskuntasopimuksen syntymisen, Suomen puolustusyhteistyöasiakirjat USA:n ja Ison-Britannian kanssa ja perussuomalaisten hajoamisen.

Kirjoittanut kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into, 2017).

Työskennellyt Keski-Uusimaassa 2002–2013 ja historian opettajana Järvenpään lukiossa 2013–2014.

Palkittu Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla ja Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailussa.

Perheessä vaimo ja kaksi lasta.

Harrastaa hiihtoa, juoksua, kalastusta, erämaavaelluksia Lapissa ja historialuentojen pitämistä. Haluaa opettaa myös tyttärensä nauttimaan luonnossa liikkumisesta.

JOURNALISTI
22.12.2017

Nina Erho, teksti
Aapo Huhta, kuvat

Politiikan toimittaja Lauri Nurmi löytää uutisia, koska häneen luottavat lähteet, esimiehet ja myös hän itse.

Kyseenalaistetuksi tuleminen ei tunnu mukavalta. Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi käyttää sanaa epäkunnioittava, mutta arvioi mukana olevan myös tarkoitushakuisuutta.

Hän teki kesäkuussa skuupin otsikolla Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle: soinilaiset muodostaisivat oman eduskuntaryhmän, joka sai marraskuussa Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Lokakuun lopussa Nurmi julkaisi kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia.

Kirjan ilmestyttyä Nurmelta on perätty lisää todisteita väitteelle, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhunut totta kiistäessään keskustan valmistautuneen keväällä perussuomalaisten hajoamiseen.

llta-Sanomat julkaisi marraskuussa ex-perussuomalaisten Samuli Virtasen ja Petteri Leinon kommentteja ja tekstiviestejä Jussi Halla-ahon valinnan jälkeisestä ajasta. Kainuun Sanomat päätteli jutusta, ”ettei hajoaminen edennyt sellaista ennalta suunniteltua rataa kuin Nurmi oli esittänyt”.

Nurmi ihmettelee työstään käytyä keskustelua.

”Herää kysymys, onko kova paikka hyväksyä se, että joku politiikan toimittaja ihan aidosti päätti vuotta aikaisemmin keskittää tarmonsa perussuomalaisiin hypoteesinaan se, että puolue saattaa olla jakautumassa.”

”On naiiveista naiiveinta ajatella, että hallituspuolueiden osallistuminen toisen hallituspuolueen hajoamiseen tultaisiin myöntämään julkisesti nimellä tai se, että Timo Soinilla oli etukäteissuunnitelma. Sellainenhan rikkoo kaikki politiikan pöytätavat.”

 

Toisaalta pitkällä julkisella keskustelulla on hyvätkin puolensa. Kun Nurmelta kysyy, miten enimmäkseen kehuttu ja palkittu skuuppikone välttää rakastumisen omiin saavutuksiinsa, hän sanoo yrittävänsä ajatella näin:

”Lopulta juttujen merkitys syntyy niiden herättämässä yhteiskunnallisessa keskustelussa, minun itseni ulkopuolella.”

Läsnä ajatus yleisöstä on myös silloin, kun Nurmi tapaa ylimpiä vallankäyttäjiä. Hän sanoo istuvansa mielellään iltaa, mutta paikkaansa pöydässä ei pidä liikaa mieltyä.

”Ratkaiseva hetki on näppäimistön edessä. Tilivelvollisuus on suurelle yleisölle, ei vallankäyttäjille eikä kollegoille.”

Epävarmuutta Nurmi ei työstään tunne, vaan luottaa lujasti sen perustuksiin ja itseensä. Perussuomalaisten hajoamista selvitellessä hänestä oli välttämätöntä kuulla laajasti lähteitä puolueen sisältä, muista hallituspuolueista ja oppositiopuolueista.

Perusteellisen tiedonhankinnan aateloi huolellinen ajatustyö.

”Kun kaikki lähdetiedot ovat olemassa, ne laitetaan pöydälle ja aletaan rakentaa kokonaiskuvaa.”

 

Nurmen tutkivan työotteen juuret ovat poliittisen historian, taloushistorian, sosiaalipolitiikan ja viestinnän opinnoissa. Juuri laaja-alainen koulutus oli yksi meriiteistä, joilla hän ponnisti lukion historian opettajan työstä Aamulehden ja Lännen Median politiikan toimittajaksi vuonna 2014.

Verkostoitumisen Nurmi oppi Keski-Uusimaassa, jossa ehti edetä kesätoimittajasta urheilutoimituksen päälliköksi ennen kuin päätti lähteä etsimään työtä suuren intohimonsa eli yhteiskunnallisten asioiden parista.

Moni on ihmetellyt, mistä Nurmi oikein putkahti valtakunnansarjaan, mutta hänestä itsestään kaikki on loogista.

Hän sai ja malttoi opetella kaiken mahdollisen pienessä lehdessä. Samat opit toimivat isoissa lehdissä. Niihin pääseminen ei ole näinä aikoina helppoa, mutta kova motivaatio auttaa.

Verkostot kehittyvät, kun käy suunnitelmallisesti tilaisuuksissa, tutustuu ihmisiin ja keskustelee niin, että tulee itsekin toisille tutuksi. Pienissä asioissa luotettavaan toimittajaan luotetaan myös isoissa asioissa.

Hyvin verkostoitunut toimittaja saa lähteitä, koska kukaan heistä ei ole ainoa. Tiedonhankinnan isä ja äiti on aika. Sitä järjestyy, kun hajauttaa isot projektinsa muiden töiden sekaan.

”Ja jos vaikuttajalla on aikaa jutella puhelimessa tai tavata, tilaisuus kannattaa käyttää. Vartin soitoilla ei saa selville mitään.”

 

Kun Nurmi aloitti nykyisessä työssään, hänelle oli selvää, että työnantaja odottaa skuuppeja. Se ei varsinaisesti lisännyt työrauhan tuntua. Nyt, kun onnistumisia on takana paljon, rentoutta on enemmän sekä hänellä itsellään että työnantajalla.

Se tarkoittaa entistä parempaa mahdollisuutta keskittyä juuri sellaiseen politiikan journalismiin, jota Nurmi toivoo Suomeen lisää ja haluaa itsekin tehdä.

Se ei ole vain päivänpoliittisten tapahtumien raportointia tai mielipiteellistä kommentointia vaan uutisia, jotka perustuvat suunnitelmalliseen tiedonhankintaan.

Siinä kysytään samaa monesta eri lähteestä ja suhteutetaan lähteiden sanomiset heidän aikaisempiin sanomisiinsa ja tekemisiinsä. Siinä mietitään, minkä vuoksi kiistanalaisissa asioissa mitäkin tehdään ja sanotaan.

”Siinä kysytään, mitä tapahtuman jälkeiset tekstiviestit voivat sitä edeltävästä ajasta todistaa.”

Lauri Nurmi

37-vuotias Aamulehden politiikan toimittaja Helsingissä. Valtiotieteiden maisteri ja historian opettaja.

Skuupannut muun muassa yhteiskuntasopimuksen syntymisen, Suomen puolustusyhteistyöasiakirjat USA:n ja Ison-Britannian kanssa ja perussuomalaisten hajoamisen.

Kirjoittanut kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into, 2017).

Työskennellyt Keski-Uusimaassa 2002–2013 ja historian opettajana Järvenpään lukiossa 2013–2014.

Palkittu Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla ja Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailussa.

Perheessä vaimo ja kaksi lasta.

Harrastaa hiihtoa, juoksua, kalastusta, erämaavaelluksia Lapissa ja historialuentojen pitämistä. Haluaa opettaa myös tyttärensä nauttimaan luonnossa liikkumisesta.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta