Uskottu uutiskone

Politiikan toimittaja Lauri Nurmi löytää uutisia, koska häneen luottavat lähteet, esimiehet ja myös hän itse.

Työ jatkuu. Lauri Nurmi olisi mielellään tarkastellut kirjassaan myös perussuomalaisten paikalliskentän tapahtumia, mutta se ei ollut vielä mahdollista. ”Parin vuoden kuluttua pystytään näkemään, kuinka moni piirihallitusten jäsenistä vaihtui ja miten halla-aholaiset sinne tulivat.”

Lauri Nurmi

37-vuotias Aamulehden politiikan toimittaja Helsingissä. Valtiotieteiden maisteri ja historian opettaja.

Skuupannut muun muassa yhteiskuntasopimuksen syntymisen, Suomen puolustusyhteistyöasiakirjat USA:n ja Ison-Britannian kanssa ja perussuomalaisten hajoamisen.

Kirjoittanut kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into, 2017).

Työskennellyt Keski-Uusimaassa 2002–2013 ja historian opettajana Järvenpään lukiossa 2013–2014.

Palkittu Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla ja Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailussa.

Perheessä vaimo ja kaksi lasta.

Harrastaa hiihtoa, juoksua, kalastusta, erämaavaelluksia Lapissa ja historialuentojen pitämistä. Haluaa opettaa myös tyttärensä nauttimaan luonnossa liikkumisesta.

JOURNALISTI
22.12.2017

Nina Erho, teksti
Aapo Huhta, kuvat

Kyseenalaistetuksi tuleminen ei tunnu mukavalta. Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi käyttää sanaa epäkunnioittava, mutta arvioi mukana olevan myös tarkoitushakuisuutta.

Hän teki kesäkuussa skuupin otsikolla Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle: soinilaiset muodostaisivat oman eduskuntaryhmän, joka sai marraskuussa Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon. Lokakuun lopussa Nurmi julkaisi kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia.

Kirjan ilmestyttyä Nurmelta on perätty lisää todisteita väitteelle, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhunut totta kiistäessään keskustan valmistautuneen keväällä perussuomalaisten hajoamiseen.

llta-Sanomat julkaisi marraskuussa ex-perussuomalaisten Samuli Virtasen ja Petteri Leinon kommentteja ja tekstiviestejä Jussi Halla-ahon valinnan jälkeisestä ajasta. Kainuun Sanomat päätteli jutusta, ”ettei hajoaminen edennyt sellaista ennalta suunniteltua rataa kuin Nurmi oli esittänyt”.

Nurmi ihmettelee työstään käytyä keskustelua.

”Herää kysymys, onko kova paikka hyväksyä se, että joku politiikan toimittaja ihan aidosti päätti vuotta aikaisemmin keskittää tarmonsa perussuomalaisiin hypoteesinaan se, että puolue saattaa olla jakautumassa.”

”On naiiveista naiiveinta ajatella, että hallituspuolueiden osallistuminen toisen hallituspuolueen hajoamiseen tultaisiin myöntämään julkisesti nimellä tai se, että Timo Soinilla oli etukäteissuunnitelma. Sellainenhan rikkoo kaikki politiikan pöytätavat.”

 

Toisaalta pitkällä julkisella keskustelulla on hyvätkin puolensa. Kun Nurmelta kysyy, miten enimmäkseen kehuttu ja palkittu skuuppikone välttää rakastumisen omiin saavutuksiinsa, hän sanoo yrittävänsä ajatella näin:

”Lopulta juttujen merkitys syntyy niiden herättämässä yhteiskunnallisessa keskustelussa, minun itseni ulkopuolella.”

Läsnä ajatus yleisöstä on myös silloin, kun Nurmi tapaa ylimpiä vallankäyttäjiä. Hän sanoo istuvansa mielellään iltaa, mutta paikkaansa pöydässä ei pidä liikaa mieltyä.

”Ratkaiseva hetki on näppäimistön edessä. Tilivelvollisuus on suurelle yleisölle, ei vallankäyttäjille eikä kollegoille.”

Epävarmuutta Nurmi ei työstään tunne, vaan luottaa lujasti sen perustuksiin ja itseensä. Perussuomalaisten hajoamista selvitellessä hänestä oli välttämätöntä kuulla laajasti lähteitä puolueen sisältä, muista hallituspuolueista ja oppositiopuolueista.

Perusteellisen tiedonhankinnan aateloi huolellinen ajatustyö.

”Kun kaikki lähdetiedot ovat olemassa, ne laitetaan pöydälle ja aletaan rakentaa kokonaiskuvaa.”

 

Nurmen tutkivan työotteen juuret ovat poliittisen historian, taloushistorian, sosiaalipolitiikan ja viestinnän opinnoissa. Juuri laaja-alainen koulutus oli yksi meriiteistä, joilla hän ponnisti lukion historian opettajan työstä Aamulehden ja Lännen Median politiikan toimittajaksi vuonna 2014.

Verkostoitumisen Nurmi oppi Keski-Uusimaassa, jossa ehti edetä kesätoimittajasta urheilutoimituksen päälliköksi ennen kuin päätti lähteä etsimään työtä suuren intohimonsa eli yhteiskunnallisten asioiden parista.

Moni on ihmetellyt, mistä Nurmi oikein putkahti valtakunnansarjaan, mutta hänestä itsestään kaikki on loogista.

Hän sai ja malttoi opetella kaiken mahdollisen pienessä lehdessä. Samat opit toimivat isoissa lehdissä. Niihin pääseminen ei ole näinä aikoina helppoa, mutta kova motivaatio auttaa.

Verkostot kehittyvät, kun käy suunnitelmallisesti tilaisuuksissa, tutustuu ihmisiin ja keskustelee niin, että tulee itsekin toisille tutuksi. Pienissä asioissa luotettavaan toimittajaan luotetaan myös isoissa asioissa.

Hyvin verkostoitunut toimittaja saa lähteitä, koska kukaan heistä ei ole ainoa. Tiedonhankinnan isä ja äiti on aika. Sitä järjestyy, kun hajauttaa isot projektinsa muiden töiden sekaan.

”Ja jos vaikuttajalla on aikaa jutella puhelimessa tai tavata, tilaisuus kannattaa käyttää. Vartin soitoilla ei saa selville mitään.”

 

Kun Nurmi aloitti nykyisessä työssään, hänelle oli selvää, että työnantaja odottaa skuuppeja. Se ei varsinaisesti lisännyt työrauhan tuntua. Nyt, kun onnistumisia on takana paljon, rentoutta on enemmän sekä hänellä itsellään että työnantajalla.

Se tarkoittaa entistä parempaa mahdollisuutta keskittyä juuri sellaiseen politiikan journalismiin, jota Nurmi toivoo Suomeen lisää ja haluaa itsekin tehdä.

Se ei ole vain päivänpoliittisten tapahtumien raportointia tai mielipiteellistä kommentointia vaan uutisia, jotka perustuvat suunnitelmalliseen tiedonhankintaan.

Siinä kysytään samaa monesta eri lähteestä ja suhteutetaan lähteiden sanomiset heidän aikaisempiin sanomisiinsa ja tekemisiinsä. Siinä mietitään, minkä vuoksi kiistanalaisissa asioissa mitäkin tehdään ja sanotaan.

”Siinä kysytään, mitä tapahtuman jälkeiset tekstiviestit voivat sitä edeltävästä ajasta todistaa.”

Lauri Nurmi

37-vuotias Aamulehden politiikan toimittaja Helsingissä. Valtiotieteiden maisteri ja historian opettaja.

Skuupannut muun muassa yhteiskuntasopimuksen syntymisen, Suomen puolustusyhteistyöasiakirjat USA:n ja Ison-Britannian kanssa ja perussuomalaisten hajoamisen.

Kirjoittanut kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into, 2017).

Työskennellyt Keski-Uusimaassa 2002–2013 ja historian opettajana Järvenpään lukiossa 2013–2014.

Palkittu Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla ja Sanomalehtien liiton Paras juttu -kilpailussa.

Perheessä vaimo ja kaksi lasta.

Harrastaa hiihtoa, juoksua, kalastusta, erämaavaelluksia Lapissa ja historialuentojen pitämistä. Haluaa opettaa myös tyttärensä nauttimaan luonnossa liikkumisesta.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta