Koukussa käymiseen

Tuottaja Mikko Lindqvist sai haastateltavalta kolme vuotta sitten pullon kotiolutta. Nyt hän omistaa kolmanneksen panimosta.

Harrastus kasvoi isoksi. Kotioluesta innostuminen on vienyt Mikko Lindqvistin perustamaan 8-Bit Brewing -panimoa. Yhtiön 1 000 litran keittolaitteisto ja yhteensä 10 000 litraa vetävät käymistankit ovat Helsingin Konalassa sijaitsevassa teollisuushallissa.

JOURNALISTI
22.12.2017

Janne Salomaa, teksti
Joonas Brandt, kuva

”Eikös kotiolut ole hiivankatkuista litkua, josta menee vain maha sekaisin?” kysyi Ylen aamu-tv:n tuottaja Mikko Lindqvist kutsuessaan kolme vuotta sitten kotiolutharrastajan studiovieraaksi.

Haastattelun jälkeen harrastaja antoi Lindqvistille pullon panemaansa olutta.

”Join pullon kaverin kanssa mökillä ja olin puulla päähän lyöty: herranjumala, tämähän on yhtä hyvää kuin monet Alkon oluet.”

Niinpä Lindqvist kutsui koolle kaveriporukan ja etsi netistä ohjeet pussimäskäykseen. Se on yksinkertainen tapa tehdä olutta oikeista raaka-aineista, mutta ilman oluentekoon suunniteltuja laitteita.

Ensikertalaisilla kului kahdeksan litran valmistamiseen kymmenisen tuntia, mutta lopputulos palkitsi:

”Herranjumala, meidänkin tekemä olut oli todella hyvää.”

Pian kaveriporukka osti yhdessä noin 2 500 euroa maksavan kotipanimolaitteiston. Laitteiston suurin etu on, että päivän vaivannäöllä saa aikaiseksi lähes 50 litraa olutta.

Parasta oluen valmistuksessa on Lindqvistin mielestä käymisprosessin tarjoama jännitys, varsinkin panopäivän jälkeisenä aamuna.

”Hengitystä pidättäen seuraan aina käymisastian luona, nouseeko ilmakupla vesilukkoon ja onko käyminen lähtenyt käyntiin.”

 

Vaikka oluen paneminen vaatii kärsivällisyyttä, siinä on Lindqvistin mukaan vaikea mokata.

”Kerran kaveri mittasi vahingossa noin tuplasti enemmän humalaa kuin reseptissä neuvottiin. Ajattelin, että millaistakohan myrkkyä sieltä tulee, mutta se olikin hyvä vahva IPA.”

Usein Lindqvist muokkaa markkinoilla olevien suosikkioluidensa resepteistä omia versioitaan tai kehittää kokonaan omia reseptejä. Alkuvuodesta hän innostui testailusta niin paljon, että muutamassa päivässä syntyi 120 litraa erilaisia oluita.

”Avopuoliso joutui sanomaan äidillensä, että vähään aikaan ei voi tulla yöpymään, kun vierashuone oli täynnä käymisastioita.”

Silti panemisharrastus ei ole Lindqvistin mukaan juuri lisännyt hänen oluen kulutustaan.

”Lähinnä silloin tulee itsekin juotua, kun on vieraita käymässä. Itse tehtyä on aina kiva tarjota, oli se sitten olutta tai sämpylöitä.”

 

Pian Lindqvistin oluet leviävät huomattavasti kaveripiiriä laajemmalle. Ystävänsä kautta hän on päätynyt kolmanneksen osuudella omistajaksi 8-Bit Brewing -panimoon, jossa hän toimii sekatyömiehenä.

Toistaiseksi 8-Bit Brewing on valmistanut pieniä eriä muiden panimoiden tiloissa, mutta marraskuussa yritys sai omat laitteet. Ensi vuoden tavoite on ainakin 70 000 litraa olutta. Lindqvistin omista resepteistä tuotantoon tulee päätymään ainakin mango-olut.

”Kun innostun jostakin, innostun siitä sitten täysillä.”

Mikko Lindqvist

32-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt Ylen aamu-tv:n tuottajana vuodesta 2014 lähtien. Aloitti Ylen uutistoimituksessa vuonna 2008.

Koulutukseltaan medianomi.

Osaomistaja, sekatyömies ja hallituksen puheenjohtaja 8-Bit Brewing -panimossa. Harrastaa oluen valmistuksen lisäksi metsästystä, lenkkeilyä ja kuntosalia.

Mikko Lindqvist

32-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt Ylen aamu-tv:n tuottajana vuodesta 2014 lähtien. Aloitti Ylen uutistoimituksessa vuonna 2008.

Koulutukseltaan medianomi.

Osaomistaja, sekatyömies ja hallituksen puheenjohtaja 8-Bit Brewing -panimossa. Harrastaa oluen valmistuksen lisäksi metsästystä, lenkkeilyä ja kuntosalia.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta