Journalisti ei pääse nahoistaan

Hanna Ottman aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana.
JOURNALISTI
22.12.2017

Marja Honkonen, teksti

Mikä houkutteli yritysmaailmasta opettajien ammattijärjestöön?

Taustani on vahvasti sekä viestinnässä että journalismissa. Työskentelin STT:ssa parikymmentä vuotta, ja tunnen molemmat puolet. Uudessa tehtävässä voin yhdistää keräämääni kokemusta. Sivistystoimiala on myös aina tuntunut omalta. Se on suomalaisten tulevaisuuden kannalta ehdottoman oleellinen ja tärkeä ala.

 

Miksi aikanaan vaihdoit journalismin viestintään?

En oikeastaan koe sitä noin. Vastasin STT:ssä kehityksestä. Siellä on myös viestinnän toimiala, jossa tuetaan yrityksiä ja yhteisöjä. Meneillään on murros, jossa perinteisesti viestinnän lohkot, kuten journalismi ja tiedottaminen, hakevat uuden tyyppisiä rooleja keskenään – vaikka ne ovat totta kai eri asia. Minua kiinnostaa juuri se muutos.

 

Millä mielin palaat journalismin pariin Opettajan päätoimittajana?

Kyllähän se on hirveän ihanaa. Journalisti ei pääse nahoistaan varmaan ikinä. Tuntuu todella omalta päästä taas kerran miettimään, mikä tässä on tärkeää ja mistä kulmasta kirjoitetaan.

 

Mikä on ammattilehden rooli järjestön viestinnässä?

Se on tiedon ja uutisten jakaminen, mutta myös yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja vertaistuen tarjoaminen. Kolmas rooli on koko alan kuulumisten näkyvyyden kasvattamisessa sekä jäsenille että päättäjille. Ammattilehti on vahva vaikuttamisen väline.

 

Miten löytää tasapaino journalismin ja viestinnän välillä?

Ajattelen niin, että mikä tahansa lehti on jonkun kustantama. Se väistämättä komppaa kustantajan ajattelua, tai sitten se lehti ei voi olla olemassa. Jokaisessa lehdessä joudutaan miettimään, mikä on lehden olemassaolon syy ja mikä journalistinen sisältö. Ei järjestölehti poikkea tässä muista.

 

Miten arvioisit OAJ:n julkikuvaa?

Opetusala on murroksessa ja siihen kohdistuu paljon paineita. OAJ on pystynyt tuomaan esiin sitä, että murroksessa on pidettävä kiinni arvoista, joilla luodaan tulevaisuuden Suomea.

 

Miten aiot muuttaa ensimmäisenä?

Johtajan pahin virhe on, että hän tekee heti uudistuksen. Ensimmäinen askel on tutustua nykytilanteeseen, mitä tehdään ja miksi. Vasta sen jälkeen voi tehdä perusteltuja päätöksiä.

 

Opiskelit hetken luokanopettajaksi. Mitä se opetti?

Opettajan ammattitaitoon kuuluu, että hän ottaa huomioon aina ihmisen. Se on arvokasta työelämässä aina. Opettajan täytyy myös osata selittää asiat yksinkertaisesti ilman, että siitä huolimatta tinkii totuudesta. En tiedä työtehtävää, jossa sillä ei olisi arvoa.

 

Hanna Ottman, 51, aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muutosjohtamisen ja viestinnän asiantuntijana Innoman-konsulttiyrityksessä sekä STT:n toimituspäällikkönä. Koulutukseltaan Ottman on teologian tohtori.

Hanna Ottman, 51, aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muutosjohtamisen ja viestinnän asiantuntijana Innoman-konsulttiyrityksessä sekä STT:n toimituspäällikkönä. Koulutukseltaan Ottman on teologian tohtori.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta