Journalisti ei pääse nahoistaan

Hanna Ottman aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana.

Hanna Ottman, 51, aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muutosjohtamisen ja viestinnän asiantuntijana Innoman-konsulttiyrityksessä sekä STT:n toimituspäällikkönä. Koulutukseltaan Ottman on teologian tohtori.

JOURNALISTI
22.12.2017

Marja Honkonen, teksti

Mikä houkutteli yritysmaailmasta opettajien ammattijärjestöön?

Taustani on vahvasti sekä viestinnässä että journalismissa. Työskentelin STT:ssa parikymmentä vuotta, ja tunnen molemmat puolet. Uudessa tehtävässä voin yhdistää keräämääni kokemusta. Sivistystoimiala on myös aina tuntunut omalta. Se on suomalaisten tulevaisuuden kannalta ehdottoman oleellinen ja tärkeä ala.

 

Miksi aikanaan vaihdoit journalismin viestintään?

En oikeastaan koe sitä noin. Vastasin STT:ssä kehityksestä. Siellä on myös viestinnän toimiala, jossa tuetaan yrityksiä ja yhteisöjä. Meneillään on murros, jossa perinteisesti viestinnän lohkot, kuten journalismi ja tiedottaminen, hakevat uuden tyyppisiä rooleja keskenään – vaikka ne ovat totta kai eri asia. Minua kiinnostaa juuri se muutos.

 

Millä mielin palaat journalismin pariin Opettajan päätoimittajana?

Kyllähän se on hirveän ihanaa. Journalisti ei pääse nahoistaan varmaan ikinä. Tuntuu todella omalta päästä taas kerran miettimään, mikä tässä on tärkeää ja mistä kulmasta kirjoitetaan.

 

Mikä on ammattilehden rooli järjestön viestinnässä?

Se on tiedon ja uutisten jakaminen, mutta myös yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja vertaistuen tarjoaminen. Kolmas rooli on koko alan kuulumisten näkyvyyden kasvattamisessa sekä jäsenille että päättäjille. Ammattilehti on vahva vaikuttamisen väline.

 

Miten löytää tasapaino journalismin ja viestinnän välillä?

Ajattelen niin, että mikä tahansa lehti on jonkun kustantama. Se väistämättä komppaa kustantajan ajattelua, tai sitten se lehti ei voi olla olemassa. Jokaisessa lehdessä joudutaan miettimään, mikä on lehden olemassaolon syy ja mikä journalistinen sisältö. Ei järjestölehti poikkea tässä muista.

 

Miten arvioisit OAJ:n julkikuvaa?

Opetusala on murroksessa ja siihen kohdistuu paljon paineita. OAJ on pystynyt tuomaan esiin sitä, että murroksessa on pidettävä kiinni arvoista, joilla luodaan tulevaisuuden Suomea.

 

Miten aiot muuttaa ensimmäisenä?

Johtajan pahin virhe on, että hän tekee heti uudistuksen. Ensimmäinen askel on tutustua nykytilanteeseen, mitä tehdään ja miksi. Vasta sen jälkeen voi tehdä perusteltuja päätöksiä.

 

Opiskelit hetken luokanopettajaksi. Mitä se opetti?

Opettajan ammattitaitoon kuuluu, että hän ottaa huomioon aina ihmisen. Se on arvokasta työelämässä aina. Opettajan täytyy myös osata selittää asiat yksinkertaisesti ilman, että siitä huolimatta tinkii totuudesta. En tiedä työtehtävää, jossa sillä ei olisi arvoa.

 

Hanna Ottman, 51, aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muutosjohtamisen ja viestinnän asiantuntijana Innoman-konsulttiyrityksessä sekä STT:n toimituspäällikkönä. Koulutukseltaan Ottman on teologian tohtori.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta