Journalisti ei pääse nahoistaan

Hanna Ottman, 51, aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muutosjohtamisen ja viestinnän asiantuntijana Innoman-konsulttiyrityksessä sekä STT:n toimituspäällikkönä. Koulutukseltaan Ottman on teologian tohtori.

JOURNALISTI
22.12.2017

Marja Honkonen, teksti

Hanna Ottman aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana.

Mikä houkutteli yritysmaailmasta opettajien ammattijärjestöön?

Taustani on vahvasti sekä viestinnässä että journalismissa. Työskentelin STT:ssa parikymmentä vuotta, ja tunnen molemmat puolet. Uudessa tehtävässä voin yhdistää keräämääni kokemusta. Sivistystoimiala on myös aina tuntunut omalta. Se on suomalaisten tulevaisuuden kannalta ehdottoman oleellinen ja tärkeä ala.

 

Miksi aikanaan vaihdoit journalismin viestintään?

En oikeastaan koe sitä noin. Vastasin STT:ssä kehityksestä. Siellä on myös viestinnän toimiala, jossa tuetaan yrityksiä ja yhteisöjä. Meneillään on murros, jossa perinteisesti viestinnän lohkot, kuten journalismi ja tiedottaminen, hakevat uuden tyyppisiä rooleja keskenään – vaikka ne ovat totta kai eri asia. Minua kiinnostaa juuri se muutos.

 

Millä mielin palaat journalismin pariin Opettajan päätoimittajana?

Kyllähän se on hirveän ihanaa. Journalisti ei pääse nahoistaan varmaan ikinä. Tuntuu todella omalta päästä taas kerran miettimään, mikä tässä on tärkeää ja mistä kulmasta kirjoitetaan.

 

Mikä on ammattilehden rooli järjestön viestinnässä?

Se on tiedon ja uutisten jakaminen, mutta myös yhteenkuuluvuuden lujittaminen ja vertaistuen tarjoaminen. Kolmas rooli on koko alan kuulumisten näkyvyyden kasvattamisessa sekä jäsenille että päättäjille. Ammattilehti on vahva vaikuttamisen väline.

 

Miten löytää tasapaino journalismin ja viestinnän välillä?

Ajattelen niin, että mikä tahansa lehti on jonkun kustantama. Se väistämättä komppaa kustantajan ajattelua, tai sitten se lehti ei voi olla olemassa. Jokaisessa lehdessä joudutaan miettimään, mikä on lehden olemassaolon syy ja mikä journalistinen sisältö. Ei järjestölehti poikkea tässä muista.

 

Miten arvioisit OAJ:n julkikuvaa?

Opetusala on murroksessa ja siihen kohdistuu paljon paineita. OAJ on pystynyt tuomaan esiin sitä, että murroksessa on pidettävä kiinni arvoista, joilla luodaan tulevaisuuden Suomea.

 

Miten aiot muuttaa ensimmäisenä?

Johtajan pahin virhe on, että hän tekee heti uudistuksen. Ensimmäinen askel on tutustua nykytilanteeseen, mitä tehdään ja miksi. Vasta sen jälkeen voi tehdä perusteltuja päätöksiä.

 

Opiskelit hetken luokanopettajaksi. Mitä se opetti?

Opettajan ammattitaitoon kuuluu, että hän ottaa huomioon aina ihmisen. Se on arvokasta työelämässä aina. Opettajan täytyy myös osata selittää asiat yksinkertaisesti ilman, että siitä huolimatta tinkii totuudesta. En tiedä työtehtävää, jossa sillä ei olisi arvoa.

 

Hanna Ottman, 51, aloittaa tammikuun alussa OAJ:n viestintäjohtajana ja Opettaja-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muutosjohtamisen ja viestinnän asiantuntijana Innoman-konsulttiyrityksessä sekä STT:n toimituspäällikkönä. Koulutukseltaan Ottman on teologian tohtori.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta