Vaikuttava sana sota

JOURNALISTI
1.12.2017

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tekstintutkija.

Mitä on informaatiovaikuttaminen, propaganda tai strateginen viestintä? Monien mielestä informaatiosotaa ei pitäisi rinnastaa perinteisempään sotaan, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Sanasta sota syttyy välillä sanasotia. Nyt taitetaan peistä siitä, mitä on info(rmaatio)sota. Mitä taas informaatiovaikuttaminen, entä propaganda ja strateginen viestintä?

Sota on monipiippuinen sana. Sen semantiikasta saa selkoa vilkaisemalla yleiskieltä kuvaavaan Kielitoimiston sanakirjaan. Sodalla on useita merkityksiä, kuten valtioiden välinen organisoitu aseellinen taistelu (”Napoleonin sodat”) ja kamppailu epäkohtaa vastaan (”sota huumeita vastaan”). Informaatiosodan mainitaan tarkoittavan poliittisena sanana ”informaation tarjontaa omia tavoitteita edistävällä ja vastapuolta vahingoittavalla tavalla”.

Informaatiosota-sanaa käytetään usein organisoidun taistelun merkityksessä. Monien mielestä informaatiosotaa ei kuitenkaan pitäisi rinnastaa perinteisempään sotaan: Sitä ei yleensä julisteta. Osapuolet eivät välttämättä ole keskenään sotatilassa.

Välillä sanan käyttö onkin vertauskuvallisempaa. Informaatiosota on ikään kuin sota.

Mediatutkija Anu Koivunen esitti vastikään (19. marraskuuta) Twitterissä, että sotametafora on tullut mediaa koskevaan puheeseen voimalla ja vauhdilla muutamien viime vuosien aikana. Samassa Twitter-keskustelussa tuotiin esiin, että journalismissa yleisesti käytetty sotaretoriikka saattaa horjuttaa turvallisuuden tunnetta.

Mutta mikä olisi sotaa parempi sana? Entinen valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila kertoo Talouselämässä (18. marraskuuta) välttävänsä sota-aiheisia sanoja, koska Suomi ei ole sodassa kenenkään kanssa. ”Kysymys on informaatiovaikuttamisesta.”

Nyt pitäisi sitten määritellä informaatiovaikuttaminen. Ehkä aloitamme määrittelyn pohtimalla, mikä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ei ole informaatiovaikuttamista. Sotahan siitäkin syntyy?



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta