Vaikuttava sana sota

JOURNALISTI
1.12.2017

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tekstintutkija.

Mitä on informaatiovaikuttaminen, propaganda tai strateginen viestintä? Monien mielestä informaatiosotaa ei pitäisi rinnastaa perinteisempään sotaan, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Sanasta sota syttyy välillä sanasotia. Nyt taitetaan peistä siitä, mitä on info(rmaatio)sota. Mitä taas informaatiovaikuttaminen, entä propaganda ja strateginen viestintä?

Sota on monipiippuinen sana. Sen semantiikasta saa selkoa vilkaisemalla yleiskieltä kuvaavaan Kielitoimiston sanakirjaan. Sodalla on useita merkityksiä, kuten valtioiden välinen organisoitu aseellinen taistelu (”Napoleonin sodat”) ja kamppailu epäkohtaa vastaan (”sota huumeita vastaan”). Informaatiosodan mainitaan tarkoittavan poliittisena sanana ”informaation tarjontaa omia tavoitteita edistävällä ja vastapuolta vahingoittavalla tavalla”.

Informaatiosota-sanaa käytetään usein organisoidun taistelun merkityksessä. Monien mielestä informaatiosotaa ei kuitenkaan pitäisi rinnastaa perinteisempään sotaan: Sitä ei yleensä julisteta. Osapuolet eivät välttämättä ole keskenään sotatilassa.

Välillä sanan käyttö onkin vertauskuvallisempaa. Informaatiosota on ikään kuin sota.

Mediatutkija Anu Koivunen esitti vastikään (19. marraskuuta) Twitterissä, että sotametafora on tullut mediaa koskevaan puheeseen voimalla ja vauhdilla muutamien viime vuosien aikana. Samassa Twitter-keskustelussa tuotiin esiin, että journalismissa yleisesti käytetty sotaretoriikka saattaa horjuttaa turvallisuuden tunnetta.

Mutta mikä olisi sotaa parempi sana? Entinen valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila kertoo Talouselämässä (18. marraskuuta) välttävänsä sota-aiheisia sanoja, koska Suomi ei ole sodassa kenenkään kanssa. ”Kysymys on informaatiovaikuttamisesta.”

Nyt pitäisi sitten määritellä informaatiovaikuttaminen. Ehkä aloitamme määrittelyn pohtimalla, mikä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ei ole informaatiovaikuttamista. Sotahan siitäkin syntyy?



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta