Vad svenskar borde veta

JOURNALISTI
1.12.2017

Annakaisa Suni

annakaisa.suni@gmail.com

Skribenten är ekonomireporter på Svenska Dagbladet och bor i Stockholm.

Borde är en utmaning för journalistiken, men det är bättre än noll. Borde är en början, skriver Annakaisa Suni.

”Vi borde skriva mer om Finland”, har jag flera gånger fått höra från svenska mediechefer och journalister. ”Svenskar borde veta mer om sina grannländer”, säger mina vänner och bekanta här i Stockholm.

Borde. Som att jag borde byta bank och borde gå till tandläkaren. Det är saker som är bra för mig, som kanske till och med gör samhället lite bättre, men som också känns lite jobbiga och tidskrävande att ta sig an. Borde är en utmaning för journalistiken, men det är bättre än noll. Borde är en början.

 

Jag tror att det går att vända borde till klickar och tecknade prenumerationer. Jag har själv skrivit flera vällästa artiklar om saker som händer i Finland för stora svenska tidningar. Trafikminister Anne Berners (C)storslagna framtidsplaner och svenska företags inblandning i Västmetroprojektet har varit två ämnen som gått bra.

Det handlar om att lyfta fram det som är intressant – och det är inte så enkelt som det låter. För att hitta det intressanta måste man ha full koll och närvaro, och redan efter ett år i Sverige märker jag att Finlandskollen börjar falna.

Hur blir det då för en svensk journalist som utan större förhandskunskaper pliktskyldigt ska teckna en bild av, säg ett riksdagsval eller läget för Finlands ekonomi? Det blir en överskrift som visserligen ökar kunskapsnivån för den bordeläsare som av egen kraft orkat klättra över tröskeln, men som misslyckas med att fånga många andra potentiella läsares intresse.

 

Det görs mer bra journalistik i Finland om Sverige än tvärtom, därför att det helt enkelt finns fler journalister som förstår Sverige och kan språket. De hittar det intressanta. Men i ärlighetens namn skrivs det också en hel del slarvigt ihopsatta texter där Sverige och svenska konstigheter eller enskilda uttalanden lyfts fram utan sammanhang eller större betydelse.

Jag tror att mediekonsumenter mår bäst när de kan förena borde med intresse. Till exempel tänker jag att jag borde veta mer om Ryssland. Då är Anna-Lena Lauréns texter i Hufvudstadsbladet och Dagens Nyheter precis vad jag behöver, byggda på storslagna personligheter och så levande vardagsbetraktelser att jag lär mig saker utan att tänka på det. Någon annan stark berättare skulle säkert kunna sysselsätta sig med att skildra Finland för svenska medier.

 

En sak till om Ryssland – nyligen skrev Jenny Nordberg i Svenska Dagbladet en ögonöppnande text om hur bra Vladimir Putin lyckats med sin strategi i Mellanöstern (googla rubriken ”USA börjar förstå att Putin vinner det nya kalla kriget”).

Nordberg avslutade artikeln med meningen: ”Kanske borde åtminstone varannan artikel dessa dagar därför handla om Ryssland och om Vladimir Putin, snarare än om Donald Trump.” Jag håller helt med. Borde kan ha sin början hos journalisten, vi ska lita på oss själva så mycket att vi vet vad läsaren behöver. Men sen ska vi se till att göra det riktigt intressant.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta