Siirto ”pihvin” äärelle

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä. Hän siirtyy tehtävään JSN:n hallinto- ja hankesihteerin paikalta. Aiemmin Ilkka on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Iltalehdessä. Hän on opiskellut valtio-oppia Tampereen yliopistossa ja journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä.

Työskentelet JSN:n hallinto- ja hankesihteerinä. Miksi haluat siirtyä päätösten valmistelijaksi?

Olen tykännyt nykyisestä työstäni, mutta valmistelevan sihteerin työ pyörii neuvoston varsinaisen pihvin ympärillä. JSN on yksi mielenkiintoisimmista organisaatioista olla työssä Suomen mediakentällä. Journalistin ohjeet mahtuvat yhteen vihkoon, ja siksi ne vaativat paljon tulkintaa.


Mikä on vahvuutesi uudessa roolissa?

Olen rauhallinen ja analyyttinen. En lyö kantojani liikkumattomaksi, vaan osaan tarkastella niitä myös kriittisesti.


Entä mikä on vaikeinta?

Tapaukset ovat usein monimutkaisia ja monitulkintaisia. Niistä on helppo ajatella yksioikoisesti, mutta kun asiaa miettii tarkemmin, paljastuu monia sävyjä. Ratkaisujen pitää myös olla linjassa keskenään. Jokainen päätösesitys vaatii paljon työtä.


Luuletko, että toimitustyötä tulee vielä ikävä?

On jo nyt vähän! Toimituksien ajan hermolla elävä ilmapiiri houkuttelee koko ajan, mutta JSN:ssa on hyvä olla.


Mikä on oman toimittajanurasi tiukin paikka?

Tuoreimpana mielessä ovat Turun puukotukset. Olin tapahtumia seuranneena päivänä Aamulehden verkkodeskissä. Silloin piti tehdä paljon valintoja, mitä julkaistaan ja miten aihetta käsitellään. Oli oltava tarkkana, millaisen kuvan paitsi yksittäiset jutut myös Aamulehti.fi kokonaisuutena antoivat. Kyse ei myöskään ollut lyhyestä uutistapahtumasta, vaan se jatkui ja jatkui. Se vaati kestävyyttä.


Miten JSN:n linjauksiin suhtauduttiin toimituksissa, joissa olet työskennellyt?

JSN pyörii koko ajan puheissa, ja sen sivuilla käydään tarkastamassa, miten asioista on linjattu. Kaikki haluavat noudattaa Journalistin ohjeita. Ei niitä kukaan tahallaan riko.


Neuvosto käy kanteluista tiukkaakin keskustelua. Mikä on valttisi siinä?

Työskentelen kunkin keissin parissa tuntikausia. Neuvostossa herääviä kysymyksiä on todennäköisesti tullut miettineeksi jo valmistelussa. Ratkaisun tekeminen on silti neuvoston jäsenten tehtävä. Ei minun ole tarkoituskaan niitä päättää.


Jännittääkö päätösten julkinen jälkipuinti?

Ei. Keskustelu kuuluu asiaan. Neuvosto ei toimi tyhjiössä.


Viimeistelet graduasi työmarkkinapolitiikan käsittelystä pääkirjoituksissa. Miltä näyttää?

Minulla on aineistona Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Aamulehti. Niiden välillä ei ole mitään dramaattisia eroja.

Yleisesti annetaan tukea sille, että järjestöt neuvottelevat asioista. Niiden työn tuloksia ja käytännön toimia arvioidaan taas välillä hyvinkin kriittisesti.

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä. Hän siirtyy tehtävään JSN:n hallinto- ja hankesihteerin paikalta. Aiemmin Ilkka on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Iltalehdessä. Hän on opiskellut valtio-oppia Tampereen yliopistossa ja journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta