Siirto ”pihvin” äärelle

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä. Hän siirtyy tehtävään JSN:n hallinto- ja hankesihteerin paikalta. Aiemmin Ilkka on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Iltalehdessä. Hän on opiskellut valtio-oppia Tampereen yliopistossa ja journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä.

Työskentelet JSN:n hallinto- ja hankesihteerinä. Miksi haluat siirtyä päätösten valmistelijaksi?

Olen tykännyt nykyisestä työstäni, mutta valmistelevan sihteerin työ pyörii neuvoston varsinaisen pihvin ympärillä. JSN on yksi mielenkiintoisimmista organisaatioista olla työssä Suomen mediakentällä. Journalistin ohjeet mahtuvat yhteen vihkoon, ja siksi ne vaativat paljon tulkintaa.


Mikä on vahvuutesi uudessa roolissa?

Olen rauhallinen ja analyyttinen. En lyö kantojani liikkumattomaksi, vaan osaan tarkastella niitä myös kriittisesti.


Entä mikä on vaikeinta?

Tapaukset ovat usein monimutkaisia ja monitulkintaisia. Niistä on helppo ajatella yksioikoisesti, mutta kun asiaa miettii tarkemmin, paljastuu monia sävyjä. Ratkaisujen pitää myös olla linjassa keskenään. Jokainen päätösesitys vaatii paljon työtä.


Luuletko, että toimitustyötä tulee vielä ikävä?

On jo nyt vähän! Toimituksien ajan hermolla elävä ilmapiiri houkuttelee koko ajan, mutta JSN:ssa on hyvä olla.


Mikä on oman toimittajanurasi tiukin paikka?

Tuoreimpana mielessä ovat Turun puukotukset. Olin tapahtumia seuranneena päivänä Aamulehden verkkodeskissä. Silloin piti tehdä paljon valintoja, mitä julkaistaan ja miten aihetta käsitellään. Oli oltava tarkkana, millaisen kuvan paitsi yksittäiset jutut myös Aamulehti.fi kokonaisuutena antoivat. Kyse ei myöskään ollut lyhyestä uutistapahtumasta, vaan se jatkui ja jatkui. Se vaati kestävyyttä.


Miten JSN:n linjauksiin suhtauduttiin toimituksissa, joissa olet työskennellyt?

JSN pyörii koko ajan puheissa, ja sen sivuilla käydään tarkastamassa, miten asioista on linjattu. Kaikki haluavat noudattaa Journalistin ohjeita. Ei niitä kukaan tahallaan riko.


Neuvosto käy kanteluista tiukkaakin keskustelua. Mikä on valttisi siinä?

Työskentelen kunkin keissin parissa tuntikausia. Neuvostossa herääviä kysymyksiä on todennäköisesti tullut miettineeksi jo valmistelussa. Ratkaisun tekeminen on silti neuvoston jäsenten tehtävä. Ei minun ole tarkoituskaan niitä päättää.


Jännittääkö päätösten julkinen jälkipuinti?

Ei. Keskustelu kuuluu asiaan. Neuvosto ei toimi tyhjiössä.


Viimeistelet graduasi työmarkkinapolitiikan käsittelystä pääkirjoituksissa. Miltä näyttää?

Minulla on aineistona Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Aamulehti. Niiden välillä ei ole mitään dramaattisia eroja.

Yleisesti annetaan tukea sille, että järjestöt neuvottelevat asioista. Niiden työn tuloksia ja käytännön toimia arvioidaan taas välillä hyvinkin kriittisesti.

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä. Hän siirtyy tehtävään JSN:n hallinto- ja hankesihteerin paikalta. Aiemmin Ilkka on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Iltalehdessä. Hän on opiskellut valtio-oppia Tampereen yliopistossa ja journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta