Siirto ”pihvin” äärelle

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä. Hän siirtyy tehtävään JSN:n hallinto- ja hankesihteerin paikalta. Aiemmin Ilkka on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Iltalehdessä. Hän on opiskellut valtio-oppia Tampereen yliopistossa ja journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä.

Työskentelet JSN:n hallinto- ja hankesihteerinä. Miksi haluat siirtyä päätösten valmistelijaksi?

Olen tykännyt nykyisestä työstäni, mutta valmistelevan sihteerin työ pyörii neuvoston varsinaisen pihvin ympärillä. JSN on yksi mielenkiintoisimmista organisaatioista olla työssä Suomen mediakentällä. Journalistin ohjeet mahtuvat yhteen vihkoon, ja siksi ne vaativat paljon tulkintaa.


Mikä on vahvuutesi uudessa roolissa?

Olen rauhallinen ja analyyttinen. En lyö kantojani liikkumattomaksi, vaan osaan tarkastella niitä myös kriittisesti.


Entä mikä on vaikeinta?

Tapaukset ovat usein monimutkaisia ja monitulkintaisia. Niistä on helppo ajatella yksioikoisesti, mutta kun asiaa miettii tarkemmin, paljastuu monia sävyjä. Ratkaisujen pitää myös olla linjassa keskenään. Jokainen päätösesitys vaatii paljon työtä.


Luuletko, että toimitustyötä tulee vielä ikävä?

On jo nyt vähän! Toimituksien ajan hermolla elävä ilmapiiri houkuttelee koko ajan, mutta JSN:ssa on hyvä olla.


Mikä on oman toimittajanurasi tiukin paikka?

Tuoreimpana mielessä ovat Turun puukotukset. Olin tapahtumia seuranneena päivänä Aamulehden verkkodeskissä. Silloin piti tehdä paljon valintoja, mitä julkaistaan ja miten aihetta käsitellään. Oli oltava tarkkana, millaisen kuvan paitsi yksittäiset jutut myös Aamulehti.fi kokonaisuutena antoivat. Kyse ei myöskään ollut lyhyestä uutistapahtumasta, vaan se jatkui ja jatkui. Se vaati kestävyyttä.


Miten JSN:n linjauksiin suhtauduttiin toimituksissa, joissa olet työskennellyt?

JSN pyörii koko ajan puheissa, ja sen sivuilla käydään tarkastamassa, miten asioista on linjattu. Kaikki haluavat noudattaa Journalistin ohjeita. Ei niitä kukaan tahallaan riko.


Neuvosto käy kanteluista tiukkaakin keskustelua. Mikä on valttisi siinä?

Työskentelen kunkin keissin parissa tuntikausia. Neuvostossa herääviä kysymyksiä on todennäköisesti tullut miettineeksi jo valmistelussa. Ratkaisun tekeminen on silti neuvoston jäsenten tehtävä. Ei minun ole tarkoituskaan niitä päättää.


Jännittääkö päätösten julkinen jälkipuinti?

Ei. Keskustelu kuuluu asiaan. Neuvosto ei toimi tyhjiössä.


Viimeistelet graduasi työmarkkinapolitiikan käsittelystä pääkirjoituksissa. Miltä näyttää?

Minulla on aineistona Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Aamulehti. Niiden välillä ei ole mitään dramaattisia eroja.

Yleisesti annetaan tukea sille, että järjestöt neuvottelevat asioista. Niiden työn tuloksia ja käytännön toimia arvioidaan taas välillä hyvinkin kriittisesti.

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä. Hän siirtyy tehtävään JSN:n hallinto- ja hankesihteerin paikalta. Aiemmin Ilkka on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Iltalehdessä. Hän on opiskellut valtio-oppia Tampereen yliopistossa ja journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta