Siirto ”pihvin” äärelle

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä. Hän siirtyy tehtävään JSN:n hallinto- ja hankesihteerin paikalta. Aiemmin Ilkka on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Iltalehdessä. Hän on opiskellut valtio-oppia Tampereen yliopistossa ja journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä.

Työskentelet JSN:n hallinto- ja hankesihteerinä. Miksi haluat siirtyä päätösten valmistelijaksi?

Olen tykännyt nykyisestä työstäni, mutta valmistelevan sihteerin työ pyörii neuvoston varsinaisen pihvin ympärillä. JSN on yksi mielenkiintoisimmista organisaatioista olla työssä Suomen mediakentällä. Journalistin ohjeet mahtuvat yhteen vihkoon, ja siksi ne vaativat paljon tulkintaa.


Mikä on vahvuutesi uudessa roolissa?

Olen rauhallinen ja analyyttinen. En lyö kantojani liikkumattomaksi, vaan osaan tarkastella niitä myös kriittisesti.


Entä mikä on vaikeinta?

Tapaukset ovat usein monimutkaisia ja monitulkintaisia. Niistä on helppo ajatella yksioikoisesti, mutta kun asiaa miettii tarkemmin, paljastuu monia sävyjä. Ratkaisujen pitää myös olla linjassa keskenään. Jokainen päätösesitys vaatii paljon työtä.


Luuletko, että toimitustyötä tulee vielä ikävä?

On jo nyt vähän! Toimituksien ajan hermolla elävä ilmapiiri houkuttelee koko ajan, mutta JSN:ssa on hyvä olla.


Mikä on oman toimittajanurasi tiukin paikka?

Tuoreimpana mielessä ovat Turun puukotukset. Olin tapahtumia seuranneena päivänä Aamulehden verkkodeskissä. Silloin piti tehdä paljon valintoja, mitä julkaistaan ja miten aihetta käsitellään. Oli oltava tarkkana, millaisen kuvan paitsi yksittäiset jutut myös Aamulehti.fi kokonaisuutena antoivat. Kyse ei myöskään ollut lyhyestä uutistapahtumasta, vaan se jatkui ja jatkui. Se vaati kestävyyttä.


Miten JSN:n linjauksiin suhtauduttiin toimituksissa, joissa olet työskennellyt?

JSN pyörii koko ajan puheissa, ja sen sivuilla käydään tarkastamassa, miten asioista on linjattu. Kaikki haluavat noudattaa Journalistin ohjeita. Ei niitä kukaan tahallaan riko.


Neuvosto käy kanteluista tiukkaakin keskustelua. Mikä on valttisi siinä?

Työskentelen kunkin keissin parissa tuntikausia. Neuvostossa herääviä kysymyksiä on todennäköisesti tullut miettineeksi jo valmistelussa. Ratkaisun tekeminen on silti neuvoston jäsenten tehtävä. Ei minun ole tarkoituskaan niitä päättää.


Jännittääkö päätösten julkinen jälkipuinti?

Ei. Keskustelu kuuluu asiaan. Neuvosto ei toimi tyhjiössä.


Viimeistelet graduasi työmarkkinapolitiikan käsittelystä pääkirjoituksissa. Miltä näyttää?

Minulla on aineistona Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Aamulehti. Niiden välillä ei ole mitään dramaattisia eroja.

Yleisesti annetaan tukea sille, että järjestöt neuvottelevat asioista. Niiden työn tuloksia ja käytännön toimia arvioidaan taas välillä hyvinkin kriittisesti.

Sakari Ilkka, 26, aloittaa helmikuussa Julkisen sanan neuvoston valmistelevana sihteerinä. Hän siirtyy tehtävään JSN:n hallinto- ja hankesihteerin paikalta. Aiemmin Ilkka on työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Iltalehdessä. Hän on opiskellut valtio-oppia Tampereen yliopistossa ja journalismia Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta