Ristivetoa

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
1.12.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Ennen etelän media, nyt media – ilman rajauksia – on tehnyt johtavien poliitikkojen elämän sietämättömäksi. Varsinkin pääministeri on pitkään ollut toimittajille vapaata riistaa.

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 26. marraskuuta jutun, jossa pääministerit 1990-luvun lama-ajasta tähän päivään tilittävät muun muassa mediatuntojaan. Marko Junkkarin tekemän jutun otsikko kertoo paljon: Paskaduuni.

Kaksi vaalikautta pääministerinä toiminut Paavo Lipponen (sd.) ei antanut lehdelle haastattelua. Muut kertovat enemmän tai vähemmän kiemurrellen, että julkisuus on kohdellut heitä kaltoin. Lipposella tuskin olisi ollut paljon lisättävää kollegoidensa sanomaan.

”Minusta on luotu kuva itsekkäänä ja ahneena oman edun tavoittelijana”, Juha Sipilä (kesk.) toteaa haastattelussa. ”En halua syyttää mediaa, mutta…”, sanoo puolestaan Anneli Jäätteenmäki (kesk.).

Journalismin ja politiikan välillä on kitkaa, ja pitääkin olla: Mitä suurempaa valtaa poliitikko käyttää, sitä tiukempaan syyniin hänen pitää varautua. Kansalaisilla on oikeus saada oikeaa ja olennaista tietoa. Viritykseltään ikävätkin kysymykset on käsiteltävä.

Nykyaikaa on se, että tiedotusvälineiden välittämää viestiä vahvistaa sosiaalinen media, jossa kohut syntyvät ja elävät oman logiikkansa mukaisesti. Tympeän lisänsä julkisuusmyllyyn tuovat valemediat ynnä muu faktoista ja vastuusta piittaamaton puskista huutelu.

Eri toimijoiden roolit on hyvä oivaltaa, kun politiikan ja julkisuuden suhteita arvioidaan. Mitä kovempaa on kritiikki, sitä selkeämmin se pitää perustella ja kohdentaa puolin ja toisin.

Hyvä on pitää mielessä myös se, että toimittaja ja poliitikko eivät ole kilpailijoita keskenään. Molemmat ovat kansanvallan palvelijoita, tehtävien ja näkökulmien erot ovat merkitseviä.

Tätä voisi teroittaa myös keskustan veteraanipoliitikolle Mauri Pekkariselle, joka on eduskunnan varapuhemiehen arvovallalla lähtenyt ristiretkelle mediaa, nyt eritoten Yleä vastaan.

Pekkarinen on suivaantunut siitä, että media ”mätkii ja lätkii” pääministeriä, siitä on hänestä tullut suoranainen ”kansanhuvi”. Ylen A-studio 14. marraskuuta oli hänelle käänteentekevä: ”Miten selitän kohtuullisen kokeneena poliitikkona, että Yleä pitää tukea.”

Kun ohjelman aihe ja aiheenkäsittely eivät miellyttäneet, vanhempi valtiomies iski haukankatseensa Ylen rahoitukseen.

Neuvotellen sopimuksiin

Lomien leikkaaminen on ollut media-alan työnantajan vaatimuksena pitkään. Yhtä määrätietoisesti ovat työntekijät vaatimukset torjuneet. Lomat ovat aikojen saatossa sopimalla hankittuja, ja niiden tarve vain korostuu, kun työtahti on käynyt entistä kiivaammaksi.

Kerroimme Journalistissa 12/2017, kuinka pakkotahtista toimittajantyö nykyisin on. Juttuun oli koottu kokemuksia työpaikoilta. Sen viesti oli selvä: työstä ei pääse irti arkena, vain lomalla pääsee kunnolla hengähtämään.

Tätä kirjoitettaessa tes-neuvottelut ovat käynnissä lähes kaikilla Journalistiliiton sopimusaloilla. Liiton jäsenten kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat lomaoikeuksien puolustaminen, työajan pituus ja palkankorotukset. Lehden ilmestymispäivänä 1. joulukuuta liiton valtuusto kokoontuu käsittelemään mahdollisia neuvottelutuloksia ja tarkastelemaan tilannetta.

Seuraa uutisia neuvotteluista: journalistilitto.fi



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta