Työssä pitää olla hyvä meininki

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen

Hanna-Kaisa Hämäläinen, 42, on freelancevalokuvaaja ja kuvajournalisti. Hän myös opettaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, ja on Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja.

Marko Hämäläinen, 45, on valokuvataiteilija ja dokumentaristi. Hän työskentelee myös valokuvauksen opettajana, luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä.

Sata suomalaista valokuvaajaa -projekti esittelee kotimaisten valokuvaajien työtä sadan päivän ajan. Siihen liittyy Jyväskylässä 2. joulukuuta järjestettävä Valokuvan juhla -tapahtuma sekä 5. joulukuuta Helsingissä pidettävä F5.6-klubi, jonne saapuu puhumaan mittavan kansainvälisen uran tehnyt amerikansuomalainen valokuvataiteilija Arno Rafael Minkkinen.

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläisen kotona saa aina puhua valokuvauksesta. Tänä syksynä pariskunta kuratoi 100 suomalaisen kuvaajan työt verkkogalleriaksi, josta Journalisti esittelee seitsemän kuvaajan työt.

⇐ 100 valokuvaajaa, 100 päivää - Journalisti valitsi seitsemän kuvaajan taidonnäytteet otteena 100 Finnish Photographers -sivustolta. Katso kuvat!


Kun freelancekuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen haluaa puida kuvauskeikan onnistumista, kuuntelija on kollega ja aviopuoliso, valokuvataiteilija Marko Hämäläinen. Kun Marko tuskailee seuraavan näyttelynsä kuvavalintoja, hän luottaa puolisonsa silmään.

”Luovalla alalla tarvitsee boostaajaa. Minä ainakin lyön itseäni helpommin alas kuin ajattelen, että olenpa hyvä”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Mutta se ei voi olla automaatti, vaan pitää olla myös rehellinen”, Marko jatkaa.

”Se on sen boostausta, missä toinen on hyvä”, Hanna-Kaisa tarkentaa.

 

Hämäläiset ovat olleet työpari ja pariskunta 24 vuotta – ja tottuneita täydentämään toistensa ajatukset.

He tapasivat vuonna 1993 ja päätyivät molemmat opiskelemaan valokuvausta, ensin yhdessä Muurlan opistoon ja myöhemmin eri korkeakouluihin.

Nykyisin he jakavat studion Jyväskylässä ja kodin Muuramessa. Omasta työstä puhuminen on aina ollut luontevaa, samoin kuin näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen yhdessä.

”Virallisesti” Hämäläisten tämän syksyn projekti, 100 suomalaista valokuvaajaa -sivusto, on silti vasta kolmas kerta, kun he kuratoivat työparina.

Hankkeessa he ovat valinneet esiteltäväksi muun muassa taiteilijoiden, kuvajournalistien, luontokuvaajien ja mainoskuvaajien töitä, kuvaaja päivässä, sadan päivän ajan. Kuvat ovat esillä projektin verkkosivuilla ja jyväskyläläisessä Äkkigalleriassa.

Sadan kuvaajan valitseminen on ollut kuraattoreille ”aika piinaavaa”, vaikka mielenkiintoista. Työtahti on vain kiihtynyt, kun projekti alkoi elokuussa rullata. Työt tehdään iltaisin ja öisin.

Silti Hämäläiset ovat projektistaan edelleen ”hirveän innoissaan”. Se on tavoittanut yleisönsä hyvin, ja konsepti aiotaan kopioida Norjaan.

”Pariskuntanakin molempien ammattilaisuus toisen silmissä on korostunut. On päässyt ammentamaan omaa osaamista”, Marko sanoo.

”Meillä on kotona paljon arkista puhetta kuvista, mutta tässä on käynyt läpi myös omaa tähänastista uraa toisten tekijöiden töiden kautta.”

 

Kuraattoreina Hämäläiset ovat halunneet nostaa esiin ammattilaisia monipuolisesti. Sata on kuitenkin raaka luku. Mukaan mahtuu moni, muttei millään kaikki.

Siksi projektista on myös purnattu: miksi juuri nämä valokuvauksen lajit ja kuvaajat, miksei enemmän puhetta ansaintalogiikan pulmista?

Valinta keskittyä hyvään ja uskoa tulevaisuuteen on ollut tietoinen, Hanna-Kaisa sanoo. Hän toiminut pitkään järjestöpuolella ja tuntee alan huolet hyvin. Positiivinen vire on tarttunut omaan työhön.

”Olen alkanut nähdä tässä alassa taas sen ydintä – valokuvan voimaa”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Ajattelemme, että työssä pitää olla myös hyvä meininki. Tämän pitää olla myös hauskaa, ei pelkkää pateettista paarustamista”, Marko sanoo.

 

Sata kuvaajaa tulee täyteen 2. joulukuuta. Mahdetaanko Hämäläisillä sen jälkeen pitää tauko valokuvapuheesta?

Aiemmin sellaista päätöstä ei ainakaan ole koskaan tarvinnut tehdä.

”Ei ole tullut mieleenkään”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Tässä ollaan menty 24 vuotta, eikä ole tullut saturaatiopistettä”, Marko komppaa.

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen

Hanna-Kaisa Hämäläinen, 42, on freelancevalokuvaaja ja kuvajournalisti. Hän myös opettaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, ja on Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja.

Marko Hämäläinen, 45, on valokuvataiteilija ja dokumentaristi. Hän työskentelee myös valokuvauksen opettajana, luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä.

Sata suomalaista valokuvaajaa -projekti esittelee kotimaisten valokuvaajien työtä sadan päivän ajan. Siihen liittyy Jyväskylässä 2. joulukuuta järjestettävä Valokuvan juhla -tapahtuma sekä 5. joulukuuta Helsingissä pidettävä F5.6-klubi, jonne saapuu puhumaan mittavan kansainvälisen uran tehnyt amerikansuomalainen valokuvataiteilija Arno Rafael Minkkinen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta