Työssä pitää olla hyvä meininki

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen

Hanna-Kaisa Hämäläinen, 42, on freelancevalokuvaaja ja kuvajournalisti. Hän myös opettaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, ja on Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja.

Marko Hämäläinen, 45, on valokuvataiteilija ja dokumentaristi. Hän työskentelee myös valokuvauksen opettajana, luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä.

Sata suomalaista valokuvaajaa -projekti esittelee kotimaisten valokuvaajien työtä sadan päivän ajan. Siihen liittyy Jyväskylässä 2. joulukuuta järjestettävä Valokuvan juhla -tapahtuma sekä 5. joulukuuta Helsingissä pidettävä F5.6-klubi, jonne saapuu puhumaan mittavan kansainvälisen uran tehnyt amerikansuomalainen valokuvataiteilija Arno Rafael Minkkinen.

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläisen kotona saa aina puhua valokuvauksesta. Tänä syksynä pariskunta kuratoi 100 suomalaisen kuvaajan työt verkkogalleriaksi, josta Journalisti esittelee seitsemän kuvaajan työt.

⇐ 100 valokuvaajaa, 100 päivää - Journalisti valitsi seitsemän kuvaajan taidonnäytteet otteena 100 Finnish Photographers -sivustolta. Katso kuvat!


Kun freelancekuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen haluaa puida kuvauskeikan onnistumista, kuuntelija on kollega ja aviopuoliso, valokuvataiteilija Marko Hämäläinen. Kun Marko tuskailee seuraavan näyttelynsä kuvavalintoja, hän luottaa puolisonsa silmään.

”Luovalla alalla tarvitsee boostaajaa. Minä ainakin lyön itseäni helpommin alas kuin ajattelen, että olenpa hyvä”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Mutta se ei voi olla automaatti, vaan pitää olla myös rehellinen”, Marko jatkaa.

”Se on sen boostausta, missä toinen on hyvä”, Hanna-Kaisa tarkentaa.

 

Hämäläiset ovat olleet työpari ja pariskunta 24 vuotta – ja tottuneita täydentämään toistensa ajatukset.

He tapasivat vuonna 1993 ja päätyivät molemmat opiskelemaan valokuvausta, ensin yhdessä Muurlan opistoon ja myöhemmin eri korkeakouluihin.

Nykyisin he jakavat studion Jyväskylässä ja kodin Muuramessa. Omasta työstä puhuminen on aina ollut luontevaa, samoin kuin näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen yhdessä.

”Virallisesti” Hämäläisten tämän syksyn projekti, 100 suomalaista valokuvaajaa -sivusto, on silti vasta kolmas kerta, kun he kuratoivat työparina.

Hankkeessa he ovat valinneet esiteltäväksi muun muassa taiteilijoiden, kuvajournalistien, luontokuvaajien ja mainoskuvaajien töitä, kuvaaja päivässä, sadan päivän ajan. Kuvat ovat esillä projektin verkkosivuilla ja jyväskyläläisessä Äkkigalleriassa.

Sadan kuvaajan valitseminen on ollut kuraattoreille ”aika piinaavaa”, vaikka mielenkiintoista. Työtahti on vain kiihtynyt, kun projekti alkoi elokuussa rullata. Työt tehdään iltaisin ja öisin.

Silti Hämäläiset ovat projektistaan edelleen ”hirveän innoissaan”. Se on tavoittanut yleisönsä hyvin, ja konsepti aiotaan kopioida Norjaan.

”Pariskuntanakin molempien ammattilaisuus toisen silmissä on korostunut. On päässyt ammentamaan omaa osaamista”, Marko sanoo.

”Meillä on kotona paljon arkista puhetta kuvista, mutta tässä on käynyt läpi myös omaa tähänastista uraa toisten tekijöiden töiden kautta.”

 

Kuraattoreina Hämäläiset ovat halunneet nostaa esiin ammattilaisia monipuolisesti. Sata on kuitenkin raaka luku. Mukaan mahtuu moni, muttei millään kaikki.

Siksi projektista on myös purnattu: miksi juuri nämä valokuvauksen lajit ja kuvaajat, miksei enemmän puhetta ansaintalogiikan pulmista?

Valinta keskittyä hyvään ja uskoa tulevaisuuteen on ollut tietoinen, Hanna-Kaisa sanoo. Hän toiminut pitkään järjestöpuolella ja tuntee alan huolet hyvin. Positiivinen vire on tarttunut omaan työhön.

”Olen alkanut nähdä tässä alassa taas sen ydintä – valokuvan voimaa”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Ajattelemme, että työssä pitää olla myös hyvä meininki. Tämän pitää olla myös hauskaa, ei pelkkää pateettista paarustamista”, Marko sanoo.

 

Sata kuvaajaa tulee täyteen 2. joulukuuta. Mahdetaanko Hämäläisillä sen jälkeen pitää tauko valokuvapuheesta?

Aiemmin sellaista päätöstä ei ainakaan ole koskaan tarvinnut tehdä.

”Ei ole tullut mieleenkään”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Tässä ollaan menty 24 vuotta, eikä ole tullut saturaatiopistettä”, Marko komppaa.

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen

Hanna-Kaisa Hämäläinen, 42, on freelancevalokuvaaja ja kuvajournalisti. Hän myös opettaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, ja on Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja.

Marko Hämäläinen, 45, on valokuvataiteilija ja dokumentaristi. Hän työskentelee myös valokuvauksen opettajana, luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä.

Sata suomalaista valokuvaajaa -projekti esittelee kotimaisten valokuvaajien työtä sadan päivän ajan. Siihen liittyy Jyväskylässä 2. joulukuuta järjestettävä Valokuvan juhla -tapahtuma sekä 5. joulukuuta Helsingissä pidettävä F5.6-klubi, jonne saapuu puhumaan mittavan kansainvälisen uran tehnyt amerikansuomalainen valokuvataiteilija Arno Rafael Minkkinen.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta