Työssä pitää olla hyvä meininki

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläisen kotona saa aina puhua valokuvauksesta. Tänä syksynä pariskunta kuratoi 100 suomalaisen kuvaajan työt verkkogalleriaksi, josta Journalisti esittelee seitsemän kuvaajan työt.

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen

Hanna-Kaisa Hämäläinen, 42, on freelancevalokuvaaja ja kuvajournalisti. Hän myös opettaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, ja on Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja.

Marko Hämäläinen, 45, on valokuvataiteilija ja dokumentaristi. Hän työskentelee myös valokuvauksen opettajana, luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä.

Sata suomalaista valokuvaajaa -projekti esittelee kotimaisten valokuvaajien työtä sadan päivän ajan. Siihen liittyy Jyväskylässä 2. joulukuuta järjestettävä Valokuvan juhla -tapahtuma sekä 5. joulukuuta Helsingissä pidettävä F5.6-klubi, jonne saapuu puhumaan mittavan kansainvälisen uran tehnyt amerikansuomalainen valokuvataiteilija Arno Rafael Minkkinen.

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Mikko Vähäniitty, kuva

⇐ 100 valokuvaajaa, 100 päivää - Journalisti valitsi seitsemän kuvaajan taidonnäytteet otteena 100 Finnish Photographers -sivustolta. Katso kuvat!


Kun freelancekuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen haluaa puida kuvauskeikan onnistumista, kuuntelija on kollega ja aviopuoliso, valokuvataiteilija Marko Hämäläinen. Kun Marko tuskailee seuraavan näyttelynsä kuvavalintoja, hän luottaa puolisonsa silmään.

”Luovalla alalla tarvitsee boostaajaa. Minä ainakin lyön itseäni helpommin alas kuin ajattelen, että olenpa hyvä”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Mutta se ei voi olla automaatti, vaan pitää olla myös rehellinen”, Marko jatkaa.

”Se on sen boostausta, missä toinen on hyvä”, Hanna-Kaisa tarkentaa.

 

Hämäläiset ovat olleet työpari ja pariskunta 24 vuotta – ja tottuneita täydentämään toistensa ajatukset.

He tapasivat vuonna 1993 ja päätyivät molemmat opiskelemaan valokuvausta, ensin yhdessä Muurlan opistoon ja myöhemmin eri korkeakouluihin.

Nykyisin he jakavat studion Jyväskylässä ja kodin Muuramessa. Omasta työstä puhuminen on aina ollut luontevaa, samoin kuin näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen yhdessä.

”Virallisesti” Hämäläisten tämän syksyn projekti, 100 suomalaista valokuvaajaa -sivusto, on silti vasta kolmas kerta, kun he kuratoivat työparina.

Hankkeessa he ovat valinneet esiteltäväksi muun muassa taiteilijoiden, kuvajournalistien, luontokuvaajien ja mainoskuvaajien töitä, kuvaaja päivässä, sadan päivän ajan. Kuvat ovat esillä projektin verkkosivuilla ja jyväskyläläisessä Äkkigalleriassa.

Sadan kuvaajan valitseminen on ollut kuraattoreille ”aika piinaavaa”, vaikka mielenkiintoista. Työtahti on vain kiihtynyt, kun projekti alkoi elokuussa rullata. Työt tehdään iltaisin ja öisin.

Silti Hämäläiset ovat projektistaan edelleen ”hirveän innoissaan”. Se on tavoittanut yleisönsä hyvin, ja konsepti aiotaan kopioida Norjaan.

”Pariskuntanakin molempien ammattilaisuus toisen silmissä on korostunut. On päässyt ammentamaan omaa osaamista”, Marko sanoo.

”Meillä on kotona paljon arkista puhetta kuvista, mutta tässä on käynyt läpi myös omaa tähänastista uraa toisten tekijöiden töiden kautta.”

 

Kuraattoreina Hämäläiset ovat halunneet nostaa esiin ammattilaisia monipuolisesti. Sata on kuitenkin raaka luku. Mukaan mahtuu moni, muttei millään kaikki.

Siksi projektista on myös purnattu: miksi juuri nämä valokuvauksen lajit ja kuvaajat, miksei enemmän puhetta ansaintalogiikan pulmista?

Valinta keskittyä hyvään ja uskoa tulevaisuuteen on ollut tietoinen, Hanna-Kaisa sanoo. Hän toiminut pitkään järjestöpuolella ja tuntee alan huolet hyvin. Positiivinen vire on tarttunut omaan työhön.

”Olen alkanut nähdä tässä alassa taas sen ydintä – valokuvan voimaa”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Ajattelemme, että työssä pitää olla myös hyvä meininki. Tämän pitää olla myös hauskaa, ei pelkkää pateettista paarustamista”, Marko sanoo.

 

Sata kuvaajaa tulee täyteen 2. joulukuuta. Mahdetaanko Hämäläisillä sen jälkeen pitää tauko valokuvapuheesta?

Aiemmin sellaista päätöstä ei ainakaan ole koskaan tarvinnut tehdä.

”Ei ole tullut mieleenkään”, Hanna-Kaisa sanoo.

”Tässä ollaan menty 24 vuotta, eikä ole tullut saturaatiopistettä”, Marko komppaa.

Hanna-Kaisa ja Marko Hämäläinen

Hanna-Kaisa Hämäläinen, 42, on freelancevalokuvaaja ja kuvajournalisti. Hän myös opettaa Jyväskylän ja Tampereen yliopistoissa, ja on Suomen freelance-journalistien puheenjohtaja.

Marko Hämäläinen, 45, on valokuvataiteilija ja dokumentaristi. Hän työskentelee myös valokuvauksen opettajana, luennoitsijana ja työpajojen vetäjänä.

Sata suomalaista valokuvaajaa -projekti esittelee kotimaisten valokuvaajien työtä sadan päivän ajan. Siihen liittyy Jyväskylässä 2. joulukuuta järjestettävä Valokuvan juhla -tapahtuma sekä 5. joulukuuta Helsingissä pidettävä F5.6-klubi, jonne saapuu puhumaan mittavan kansainvälisen uran tehnyt amerikansuomalainen valokuvataiteilija Arno Rafael Minkkinen.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta