Tuomas Marjamäen päivätyötä on suunnitella Apuja ja ”pitää toimitus liikkeessä”. Ammattitaidon lisäksi hyvään jälkeen tarvitaan porukkahenkeä. ”Kun Apu menee painoon, soitamme YouTubesta Kesähumpan. Huumori kukkii myös Facebookin suljetussa Apu Unofficial -keskusteluryhmässä.”

Rakkaudesta kirjoittamiseen

Tuomas Marjamäki, 39

Avun toimituspäällikkö.

Oman lehden Lyhtypirtin Viestin päätoimittaja 1989–96, ensimmäiset julkkishaastattelut 12-vuotiaana.

Aamulehden Akatemia -toimittajakoulutus, Ruotuväki-lehden toimittaja, Ilta-Sanomissa toimittaja ja uutispäällikkö 2001–2009.

Tietokirjailija, erikoistunut suomalaiseen viihteeseen.

JOURNALISTI
1.12.2017

Nina Erho, teksti
Katja Tähjä, kuva

Avun toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki ihastui toimittajan työhön ja kirjoittamiseen jo lapsena. Nykyisin eniten tekstiä syntyy harrastuksena.

”Halusin jo nuorena toimittajaksi ajatellen, että ammatissa pääsee melkein mihin vaan ja tapaamaan ketä haluaa, ja niin se on ollut. Olen raportoinut linnan juhlista ja Lordin euroviisuvoitosta. Äskettäin haastattelin Ken Follettia, jonka kirjoja olin lukenut haastattelusta haaveillen 20 vuotta”, sanoo Avun toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki.

”Nykyinen työni toimituspäällikkönä on pääosin muuta kuin kirjoittamista, joten haluan löytää sille aikaa harrastuksena. Se onnistuu, koska en käy baareissa enkä lapsiperheen isänä iltaisin juuri muuallakaan. Kun lapset menevät nukkumaan, kirjoitan kirjaa pari kolme tuntia kolmena iltana viikossa. Se ei ole kerralla paljon, mutta viikossa kertyy jo työpäivä.

Kirjan ensimmäisessä versiossa pidän pääasiana, että tekstiä syntyy. Homma etenee, kun ei odota inspiraatiota vaan kirjoittaa mekaanisesti eikä vaadi, että jokaisen lauseen pitäisi olla lause-Finlandia. Toisella kierroksella viilaan tekstiä, mutta vain liuskan tai osion kerrallaan, jolloin työhön ei kasva kynnystä.

Ensimmäisen kirjani kirjoitin jo 17-vuotiaana. Se oli omakustanne-elämäkerta nimeltä Päätoimittajan mustelmat, joka käsitteli omaa lehteäni Lyhtypirtin Viestiä. Vaikka kustantamot ovat sittemmin vaihtuneet isompiin, ensimmäinen kirjani rikkoi kirjojen kirjoittamisesta jään.

Moni toimittaja sanoo, ettei nauhoita haastatteluja, koska ei jaksa purkaa nauhoja. Itselleni on tärkeää, että haastattelu jää talteen, ja tallella ovat myös varhaisimpien toimittajavuosieni nauhat. Nauhoituksista on ollut paljon hyötyä esimerkiksi Speden ja Simo Salmisen elämäkertoja ja Kummeli-kirjaa tehdessä.

Nuoruuteni kohtaamiset Kalle Päätalon, Kari Suomalaisen, Matti Raninin, Pentti Siimeksen ja Sylvi Salosen kaltaisten legendojen kanssa olivat mahtavia, ja haaveeni on julkaista lehteni tarinat uudestaan jossakin muodossa. Joku voisi ajatella, että teininä tekemiensä haastattelujen kuunteleminen on tuskaa, mutta ei se ole, vaan hauskaa. Kun aikaa on kulunut, itseensä suhtautuu vähän ulkopuolisena.”

Tuomas Marjamäki, 39

Avun toimituspäällikkö.

Oman lehden Lyhtypirtin Viestin päätoimittaja 1989–96, ensimmäiset julkkishaastattelut 12-vuotiaana.

Aamulehden Akatemia -toimittajakoulutus, Ruotuväki-lehden toimittaja, Ilta-Sanomissa toimittaja ja uutispäällikkö 2001–2009.

Tietokirjailija, erikoistunut suomalaiseen viihteeseen.

Panu Karhusen valinta

Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikkö Panu Karhunen valitsi esiteltäväksi Avun toimituspäällikön Tuomas Marjamäen lapsuuden lehden ja nykyiset kirjat:

”Tuomas Marjamäki on yksi idearikkaimmista toimittajista, joita tunnen. Hän oli toimittaja jo lapsena. Monella meistä on varmasti ollut lapsena oma lehti, mutta Tuomas nosti riman korkeammalle ja haastatteli Lyhtypirtin Viestiin valtakunnan ykkösnimiä aina Johannes Virolaisesta Kylli-tätiin ja Esko Salmiseen. Ihailen myös sitä, miten Tuomas päivätyönsä ja perhe-elämän ohessa ehtii kirjoittaa tasaisella tahdilla kirjoja. Suosikkini on Kummeli – Erittäin hyvin sanottu (Docendo, 2015). Aikoinaan näkemäni sketsit saivat uusia ulottuvuuksia kirjan myötä.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta