Tuomas Marjamäen päivätyötä on suunnitella Apuja ja ”pitää toimitus liikkeessä”. Ammattitaidon lisäksi hyvään jälkeen tarvitaan porukkahenkeä. ”Kun Apu menee painoon, soitamme YouTubesta Kesähumpan. Huumori kukkii myös Facebookin suljetussa Apu Unofficial -keskusteluryhmässä.”

Rakkaudesta kirjoittamiseen

Tuomas Marjamäki, 39

Avun toimituspäällikkö.

Oman lehden Lyhtypirtin Viestin päätoimittaja 1989–96, ensimmäiset julkkishaastattelut 12-vuotiaana.

Aamulehden Akatemia -toimittajakoulutus, Ruotuväki-lehden toimittaja, Ilta-Sanomissa toimittaja ja uutispäällikkö 2001–2009.

Tietokirjailija, erikoistunut suomalaiseen viihteeseen.

JOURNALISTI
1.12.2017

Nina Erho, teksti
Katja Tähjä, kuva

Avun toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki ihastui toimittajan työhön ja kirjoittamiseen jo lapsena. Nykyisin eniten tekstiä syntyy harrastuksena.

”Halusin jo nuorena toimittajaksi ajatellen, että ammatissa pääsee melkein mihin vaan ja tapaamaan ketä haluaa, ja niin se on ollut. Olen raportoinut linnan juhlista ja Lordin euroviisuvoitosta. Äskettäin haastattelin Ken Follettia, jonka kirjoja olin lukenut haastattelusta haaveillen 20 vuotta”, sanoo Avun toimituspäällikkö Tuomas Marjamäki.

”Nykyinen työni toimituspäällikkönä on pääosin muuta kuin kirjoittamista, joten haluan löytää sille aikaa harrastuksena. Se onnistuu, koska en käy baareissa enkä lapsiperheen isänä iltaisin juuri muuallakaan. Kun lapset menevät nukkumaan, kirjoitan kirjaa pari kolme tuntia kolmena iltana viikossa. Se ei ole kerralla paljon, mutta viikossa kertyy jo työpäivä.

Kirjan ensimmäisessä versiossa pidän pääasiana, että tekstiä syntyy. Homma etenee, kun ei odota inspiraatiota vaan kirjoittaa mekaanisesti eikä vaadi, että jokaisen lauseen pitäisi olla lause-Finlandia. Toisella kierroksella viilaan tekstiä, mutta vain liuskan tai osion kerrallaan, jolloin työhön ei kasva kynnystä.

Ensimmäisen kirjani kirjoitin jo 17-vuotiaana. Se oli omakustanne-elämäkerta nimeltä Päätoimittajan mustelmat, joka käsitteli omaa lehteäni Lyhtypirtin Viestiä. Vaikka kustantamot ovat sittemmin vaihtuneet isompiin, ensimmäinen kirjani rikkoi kirjojen kirjoittamisesta jään.

Moni toimittaja sanoo, ettei nauhoita haastatteluja, koska ei jaksa purkaa nauhoja. Itselleni on tärkeää, että haastattelu jää talteen, ja tallella ovat myös varhaisimpien toimittajavuosieni nauhat. Nauhoituksista on ollut paljon hyötyä esimerkiksi Speden ja Simo Salmisen elämäkertoja ja Kummeli-kirjaa tehdessä.

Nuoruuteni kohtaamiset Kalle Päätalon, Kari Suomalaisen, Matti Raninin, Pentti Siimeksen ja Sylvi Salosen kaltaisten legendojen kanssa olivat mahtavia, ja haaveeni on julkaista lehteni tarinat uudestaan jossakin muodossa. Joku voisi ajatella, että teininä tekemiensä haastattelujen kuunteleminen on tuskaa, mutta ei se ole, vaan hauskaa. Kun aikaa on kulunut, itseensä suhtautuu vähän ulkopuolisena.”

Tuomas Marjamäki, 39

Avun toimituspäällikkö.

Oman lehden Lyhtypirtin Viestin päätoimittaja 1989–96, ensimmäiset julkkishaastattelut 12-vuotiaana.

Aamulehden Akatemia -toimittajakoulutus, Ruotuväki-lehden toimittaja, Ilta-Sanomissa toimittaja ja uutispäällikkö 2001–2009.

Tietokirjailija, erikoistunut suomalaiseen viihteeseen.

Panu Karhusen valinta

Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikkö Panu Karhunen valitsi esiteltäväksi Avun toimituspäällikön Tuomas Marjamäen lapsuuden lehden ja nykyiset kirjat:

”Tuomas Marjamäki on yksi idearikkaimmista toimittajista, joita tunnen. Hän oli toimittaja jo lapsena. Monella meistä on varmasti ollut lapsena oma lehti, mutta Tuomas nosti riman korkeammalle ja haastatteli Lyhtypirtin Viestiin valtakunnan ykkösnimiä aina Johannes Virolaisesta Kylli-tätiin ja Esko Salmiseen. Ihailen myös sitä, miten Tuomas päivätyönsä ja perhe-elämän ohessa ehtii kirjoittaa tasaisella tahdilla kirjoja. Suosikkini on Kummeli – Erittäin hyvin sanottu (Docendo, 2015). Aikoinaan näkemäni sketsit saivat uusia ulottuvuuksia kirjan myötä.”



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta