Oikeus tietää oikeutensa

JOURNALISTI
1.12.2017

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Toimittajan velvollisuus on teroittaa tavishaastateltavalle, mitä seurauksia jutulla voi olla - etenkin silloin, kun haastateltava on nuori ja aihe arka, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Olen kuullut lukuisia pohdintoja siitä, kuinka paljon haastateltavan oikeuksia voi rajoittaa, esimerkiksi voiko laittaa luettavaksi vain suorat sitaatit. Vähemmälle puheelle on jäänyt, tietävätkö haastateltavat oikeuksistaan tarpeeksi.

Etenkään taviksen ei voi olettaa tuntevan Journalistin ohjeita ja ymmärtävän kaikkia haastattelun seurauksia. Mikä on silloin toimittajan vastuu?

Toimittajalla voi olla täysi työ saada suostuteltua ihminen gallupiin tai kertomaan lehdessä vaikka sairaudestaan. Ei silloin tee mieli varsinaisesti korostaa, että kuvasi voi päätyä lehden mainosmateriaaleihin ja juttu säilyy verkossa vuosikausia ja puhut muuten jutussa kontekstissa, jossa edustat köyhää asuinaluetta. Entä kuinka moni toimittaja tai kuvaaja kertoo aina, jos haastattelu tai kuvat voivat mennä konserninlaajuiseen käyttöön?

Journalistin ohjeissa sanotaan, että haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää konteksti ja se, missä välineissä hänen sanomisiaan käytetään. Lisäksi Julkisen sanan neuvosto on linjannut periaatelausumassaan, että tavikselle on usein perusteltua myöntää laajempi tarkistamismahdollisuus kuin päätöksentekijöille ja muille vaikuttajille. Samoin henkilöhaastatteluissa on tavallista laajempi tarkistamisoikeus.

Minusta se ei aina riitä, vaan toimittajalla on myös velvollisuus teroittaa tavishaastateltavalle, mitä seurauksia jutulla voi olla. Jos nuori ihminen kertoo jutussa vaikka omasta sairaudestaan tai asunnottomuudestaan, juttu voi tulla googlaustuloksissa myöhemmin vastaan ja vaikuttaa esimerkiksi töiden saantiin.

Poikkeustapauksissa asioita voidaan korjailla jälkikäteen. JSN on linjannut periaatepäätöksessään, että vastaava toimittaja voi jopa tehdä muutoksia verkkoarkistoihin, jos arkistotieto aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia varsinkin nuorille henkilöille. Käytännössä haastattelun voi esimerkiksi muuttaa nimettömäksi.

Parempi olisi tietenkin, ettei juttuja tarvitsisi sörkkiä jälkikäteen. Siksi on tärkeää, että niin toimittaja kuin haastateltava punnitsee haastattelua tarkasti etukäteen.

Onko esimerkiksi tarpeen, että asunnottomuudestaan kertova nuori esiintyy jutussa nimellään ja kuvallaan? Ei välttämättä, vaikka suostuisikin siihen.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta