Oikeus tietää oikeutensa

JOURNALISTI
1.12.2017

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Toimittajan velvollisuus on teroittaa tavishaastateltavalle, mitä seurauksia jutulla voi olla - etenkin silloin, kun haastateltava on nuori ja aihe arka, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Olen kuullut lukuisia pohdintoja siitä, kuinka paljon haastateltavan oikeuksia voi rajoittaa, esimerkiksi voiko laittaa luettavaksi vain suorat sitaatit. Vähemmälle puheelle on jäänyt, tietävätkö haastateltavat oikeuksistaan tarpeeksi.

Etenkään taviksen ei voi olettaa tuntevan Journalistin ohjeita ja ymmärtävän kaikkia haastattelun seurauksia. Mikä on silloin toimittajan vastuu?

Toimittajalla voi olla täysi työ saada suostuteltua ihminen gallupiin tai kertomaan lehdessä vaikka sairaudestaan. Ei silloin tee mieli varsinaisesti korostaa, että kuvasi voi päätyä lehden mainosmateriaaleihin ja juttu säilyy verkossa vuosikausia ja puhut muuten jutussa kontekstissa, jossa edustat köyhää asuinaluetta. Entä kuinka moni toimittaja tai kuvaaja kertoo aina, jos haastattelu tai kuvat voivat mennä konserninlaajuiseen käyttöön?

Journalistin ohjeissa sanotaan, että haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää konteksti ja se, missä välineissä hänen sanomisiaan käytetään. Lisäksi Julkisen sanan neuvosto on linjannut periaatelausumassaan, että tavikselle on usein perusteltua myöntää laajempi tarkistamismahdollisuus kuin päätöksentekijöille ja muille vaikuttajille. Samoin henkilöhaastatteluissa on tavallista laajempi tarkistamisoikeus.

Minusta se ei aina riitä, vaan toimittajalla on myös velvollisuus teroittaa tavishaastateltavalle, mitä seurauksia jutulla voi olla. Jos nuori ihminen kertoo jutussa vaikka omasta sairaudestaan tai asunnottomuudestaan, juttu voi tulla googlaustuloksissa myöhemmin vastaan ja vaikuttaa esimerkiksi töiden saantiin.

Poikkeustapauksissa asioita voidaan korjailla jälkikäteen. JSN on linjannut periaatepäätöksessään, että vastaava toimittaja voi jopa tehdä muutoksia verkkoarkistoihin, jos arkistotieto aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia varsinkin nuorille henkilöille. Käytännössä haastattelun voi esimerkiksi muuttaa nimettömäksi.

Parempi olisi tietenkin, ettei juttuja tarvitsisi sörkkiä jälkikäteen. Siksi on tärkeää, että niin toimittaja kuin haastateltava punnitsee haastattelua tarkasti etukäteen.

Onko esimerkiksi tarpeen, että asunnottomuudestaan kertova nuori esiintyy jutussa nimellään ja kuvallaan? Ei välttämättä, vaikka suostuisikin siihen.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta