Oikeus tietää oikeutensa

JOURNALISTI
1.12.2017

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Toimittajan velvollisuus on teroittaa tavishaastateltavalle, mitä seurauksia jutulla voi olla - etenkin silloin, kun haastateltava on nuori ja aihe arka, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Olen kuullut lukuisia pohdintoja siitä, kuinka paljon haastateltavan oikeuksia voi rajoittaa, esimerkiksi voiko laittaa luettavaksi vain suorat sitaatit. Vähemmälle puheelle on jäänyt, tietävätkö haastateltavat oikeuksistaan tarpeeksi.

Etenkään taviksen ei voi olettaa tuntevan Journalistin ohjeita ja ymmärtävän kaikkia haastattelun seurauksia. Mikä on silloin toimittajan vastuu?

Toimittajalla voi olla täysi työ saada suostuteltua ihminen gallupiin tai kertomaan lehdessä vaikka sairaudestaan. Ei silloin tee mieli varsinaisesti korostaa, että kuvasi voi päätyä lehden mainosmateriaaleihin ja juttu säilyy verkossa vuosikausia ja puhut muuten jutussa kontekstissa, jossa edustat köyhää asuinaluetta. Entä kuinka moni toimittaja tai kuvaaja kertoo aina, jos haastattelu tai kuvat voivat mennä konserninlaajuiseen käyttöön?

Journalistin ohjeissa sanotaan, että haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää konteksti ja se, missä välineissä hänen sanomisiaan käytetään. Lisäksi Julkisen sanan neuvosto on linjannut periaatelausumassaan, että tavikselle on usein perusteltua myöntää laajempi tarkistamismahdollisuus kuin päätöksentekijöille ja muille vaikuttajille. Samoin henkilöhaastatteluissa on tavallista laajempi tarkistamisoikeus.

Minusta se ei aina riitä, vaan toimittajalla on myös velvollisuus teroittaa tavishaastateltavalle, mitä seurauksia jutulla voi olla. Jos nuori ihminen kertoo jutussa vaikka omasta sairaudestaan tai asunnottomuudestaan, juttu voi tulla googlaustuloksissa myöhemmin vastaan ja vaikuttaa esimerkiksi töiden saantiin.

Poikkeustapauksissa asioita voidaan korjailla jälkikäteen. JSN on linjannut periaatepäätöksessään, että vastaava toimittaja voi jopa tehdä muutoksia verkkoarkistoihin, jos arkistotieto aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia varsinkin nuorille henkilöille. Käytännössä haastattelun voi esimerkiksi muuttaa nimettömäksi.

Parempi olisi tietenkin, ettei juttuja tarvitsisi sörkkiä jälkikäteen. Siksi on tärkeää, että niin toimittaja kuin haastateltava punnitsee haastattelua tarkasti etukäteen.

Onko esimerkiksi tarpeen, että asunnottomuudestaan kertova nuori esiintyy jutussa nimellään ja kuvallaan? Ei välttämättä, vaikka suostuisikin siihen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta