Älä mene, STT

Paikallisuus on maakunnallisten ja alueellisten päivälehtien elinehto, mutta kun se korostuu liikaa, lehdestä tulee muotopuoli. Jos STT lopetetaan, moni lehti heikkenee kohtalokkaalla tavalla, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Mitähän STT:lle kuuluu? Tätä kirjoittaessani uutistoimiston tulevaisuus on auki, ja niin se saattaa olla tätä luettaessakin.

Toivon, että STT on edelleen olemassa, eivätkä omistajat myöskään aio lopettaa sitä. Pahalta on näyttänyt monta vuotta, ja tämän syksyn aikana vielä vain pahemmalta, vaikka esimerkiksi sopimus Ylen kanssa uusittiin.

Olen huolissani STT:n tulevaisuudesta monesta syystä, mutta ennen kaikkea siksi, että olen töissä yhdessä sen asiakkaassa. Jos uutistoimisto lopetetaan, moni suomalainen sanomalehti heikkenee kohtalokkaalla tavalla.

Helsingin Sanomat näyttää pärjäävän ilman STT:n juttuja. Maassa on myös muita, pienempiä päivälehtiä, jotka eivät käytä STT:n palveluja.

Puutteen huomaa. Omassa konsernissa tuotetut valtakunnalliset jutut eivät korvaa kattavaa uutisseurantaa. Paikallisuus on maakunnallisten ja alueellisten päivälehtien elinehto, mutta kun se korostuu liikaa, lehdestä tulee muotopuoli.

STT:n luotettavat uutiset antavat taustaa omille jutuille. Nettilehti taas näyttää vajaalta, jos siitä puuttuu STT:n uutisvirta.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola sanoi syyskuussa Suomen Lehdistössä, että uutistoimistouutisten arvo ei ole kärsinyt inflaatiota verkossa, vaikka monet välineet tarjoavat ne ilmaiseksi.

”Haluamme lehtenä erottua yleisen uutisaineiston päälle tulevalla omalla aineistollamme – emme niin, että meiltä puuttuu jotakin.”

Nämä sanat voi laittaa monen muunkin lehden toimittajan ja päätoimittajan suuhun.

Suurimmilla maakuntalehdillä on yksin ja ainakin yhdessä mahdollisuuksia seurata sote-uudistuksen etenemistä, Aarnio-oikeudenkäyntejä ja Talvivaaran vaiheita tai esitellä presidenttiehdokkaita, Brexitin seurauksia ja Donald Trumpin tviittejä. Silti nekin käyttävät STT:tä.

Pienemmät lehdet jäisivät ilman STT:tä käytännössä kokonaan ilman kotimaan, politiikan, talouden ja ulkomaan uutisia. Lukijan pitäisi hakea taustat muista medioista, ja taas olisi hieman helpompi luopua ”omasta” lehdestä.

 

Suomen Tietotoimiston omistavat suomalaiset mediayhtiöt. Suurimmat omistajat ovat Sanoma, Alma Media, TS-Yhtymä ja Keskisuomalainen.

Omistajat ovat itse luoneet STT:lle täydentäviä ja osittain kilpailevia palveluita. Totta kai vanhan uutistoimiston korvaajaksi voidaan kehittää kaikkia tiedotusvälineitä palveleva yhteistyökuvio, mutta tuleeko se asiakkaille halvemmaksi, jos tarjonta on yhtä kattavaa kuin STT:n? Nythän asiakas-omistajat ovat sitä mieltä, että niiden oma yhtiö tulee liian kalliiksi.

STT:n toiminnan on ennustettu loppuvan tänä vuonna, jos sen rahoitusta ei saada kuntoon. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty valtion tukea. Sitä tarvittaisiin muutama miljoona euroa. Kaupallisen viestinnän tukeminen ei ole hallitukselle vieras ajatus, sillä se on luvannut kaupalliselle televisiolle eli käytännössä lähinnä MTV:lle ensi vuonna korkeintaan kaksi miljoonaa euroa.

On totta, että STT:lle menevä tuki hyödyttäisi suurten lehtien kustantajia, mutta tietototoimiston toiminnan jatkuminen turvaisi myös monen pienemmän lehden tulevaisuutta.

1.12.2017
Facebook

Asko Lehtonen

lehtonenasko@gmail.com

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta