Älä mene, STT

Paikallisuus on maakunnallisten ja alueellisten päivälehtien elinehto, mutta kun se korostuu liikaa, lehdestä tulee muotopuoli. Jos STT lopetetaan, moni lehti heikkenee kohtalokkaalla tavalla, kirjoittaa Asko Lehtonen.
JOURNALISTI
1.12.2017

Asko Lehtonen

lehtonenasko@gmail.com

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Mitähän STT:lle kuuluu? Tätä kirjoittaessani uutistoimiston tulevaisuus on auki, ja niin se saattaa olla tätä luettaessakin.

Toivon, että STT on edelleen olemassa, eivätkä omistajat myöskään aio lopettaa sitä. Pahalta on näyttänyt monta vuotta, ja tämän syksyn aikana vielä vain pahemmalta, vaikka esimerkiksi sopimus Ylen kanssa uusittiin.

Olen huolissani STT:n tulevaisuudesta monesta syystä, mutta ennen kaikkea siksi, että olen töissä yhdessä sen asiakkaassa. Jos uutistoimisto lopetetaan, moni suomalainen sanomalehti heikkenee kohtalokkaalla tavalla.

Helsingin Sanomat näyttää pärjäävän ilman STT:n juttuja. Maassa on myös muita, pienempiä päivälehtiä, jotka eivät käytä STT:n palveluja.

Puutteen huomaa. Omassa konsernissa tuotetut valtakunnalliset jutut eivät korvaa kattavaa uutisseurantaa. Paikallisuus on maakunnallisten ja alueellisten päivälehtien elinehto, mutta kun se korostuu liikaa, lehdestä tulee muotopuoli.

STT:n luotettavat uutiset antavat taustaa omille jutuille. Nettilehti taas näyttää vajaalta, jos siitä puuttuu STT:n uutisvirta.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola sanoi syyskuussa Suomen Lehdistössä, että uutistoimistouutisten arvo ei ole kärsinyt inflaatiota verkossa, vaikka monet välineet tarjoavat ne ilmaiseksi.

”Haluamme lehtenä erottua yleisen uutisaineiston päälle tulevalla omalla aineistollamme – emme niin, että meiltä puuttuu jotakin.”

Nämä sanat voi laittaa monen muunkin lehden toimittajan ja päätoimittajan suuhun.

Suurimmilla maakuntalehdillä on yksin ja ainakin yhdessä mahdollisuuksia seurata sote-uudistuksen etenemistä, Aarnio-oikeudenkäyntejä ja Talvivaaran vaiheita tai esitellä presidenttiehdokkaita, Brexitin seurauksia ja Donald Trumpin tviittejä. Silti nekin käyttävät STT:tä.

Pienemmät lehdet jäisivät ilman STT:tä käytännössä kokonaan ilman kotimaan, politiikan, talouden ja ulkomaan uutisia. Lukijan pitäisi hakea taustat muista medioista, ja taas olisi hieman helpompi luopua ”omasta” lehdestä.

 

Suomen Tietotoimiston omistavat suomalaiset mediayhtiöt. Suurimmat omistajat ovat Sanoma, Alma Media, TS-Yhtymä ja Keskisuomalainen.

Omistajat ovat itse luoneet STT:lle täydentäviä ja osittain kilpailevia palveluita. Totta kai vanhan uutistoimiston korvaajaksi voidaan kehittää kaikkia tiedotusvälineitä palveleva yhteistyökuvio, mutta tuleeko se asiakkaille halvemmaksi, jos tarjonta on yhtä kattavaa kuin STT:n? Nythän asiakas-omistajat ovat sitä mieltä, että niiden oma yhtiö tulee liian kalliiksi.

STT:n toiminnan on ennustettu loppuvan tänä vuonna, jos sen rahoitusta ei saada kuntoon. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty valtion tukea. Sitä tarvittaisiin muutama miljoona euroa. Kaupallisen viestinnän tukeminen ei ole hallitukselle vieras ajatus, sillä se on luvannut kaupalliselle televisiolle eli käytännössä lähinnä MTV:lle ensi vuonna korkeintaan kaksi miljoonaa euroa.

On totta, että STT:lle menevä tuki hyödyttäisi suurten lehtien kustantajia, mutta tietototoimiston toiminnan jatkuminen turvaisi myös monen pienemmän lehden tulevaisuutta.



12 2018
Arkisto

Median elinkautinen

Rikokseen syyllistyneiden nimet pyörivät tiedotusvälineiden nettiarkistossa, vaikka ne olisi jo pyyhitty rikosrekisteristä. Mediassa ollaan uuden äärellä: Onko elinkautinen julkisuusrangaistus oikein? Onko juttujen poistaminen historian vääristelyä?

Katse eteenpäin. Tomi Einonen sanoo, että digitaalisuus korostuu Maikkarin uusissa uutisissa. Myös lisää väkeä palkataan.

Tunnelissa myös valoa

MTV palkkaa toimittajia, journalistien ansiot ovat nousussa ja palkkatasa-arvo etenee.

Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Förstående. Varken Åbo Underrättelsers nyhetschef Pia Heikkilä eller kollegerna vid de andra lokalredaktionerna har märkt någon stor skillnad mellan SPT:s och FNB:s material annat än att mängden numera är mindre. Samtidigt har man stor förståelse för att det har varit ett hektiskt första år för SPT:s personal.

Rivstart för nya SPT – byrån söker sin form

Nyhetsbyrån SPT har, med hjälp av externt stöd, nästan tiodubblat sin omsättning under sitt första år. Nu ska den handplockade vd:n och chefredaktören Pär Landor också se till att antalet betalande kunder ökar.

Digiennustaja

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Median nuorallatanssin vuosi

Lokakuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja paisui maailmanlaajuiseksi. Miten suomalaismedia on onnistunut kampanjan uutisoinnissa?

Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Häirintää kokenut ei ole sirkuseläin

Häirintää kokeneiden pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan traumaattisista kokemuksistaan, jotta yleisö saisi kauhistella ja moralisoida kyllikseen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Suoraan asiaan. Siinä missä radion keskusteluohjelmissa usein ”aloitellaan”, podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä, sanovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho.

Ääniyrittäjät

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto suunnittelivat myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Nyt tietämys siitä, millainen on hyvä podcast, kasvattaa liikevaihtoa kohisten.

Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Kuolleen taiteilijan tarina

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

Suosittelubotti päättää, mitä luet

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Uutisinnostujan unelmapaikka

Minna Holopainen on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana.

Vittu pannasta

Kielentutkijalle voimasanat ovat herkkua, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Vitun rumuus ei ole sanassa eikä sen käytöissäkään, se on korviemme välissä, jos jossakin.”

Vapaa agentti. Lontoossa jalkapallotoimittajana työskentelevän Lari Seppisen työssä parasta on vapaus suunnitella itse työnsä rytmi ja sisällöt.

Tehtävä Lontoossa

23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille.

Tulevaisuutta etsimässä. Media-alan opiskelijat Roosa Savo (vas.), Krista Kierikka ja Johannes Roviomaa osallistuivat Helsingin Lasipalatsissa järjestettyyn Journalismin päivään.

Isojen kysymysten äärellä

Alan opiskelijoilta kiinnostivat Journalismin päivässä kuvat, vuoropuhelu ja rakentava journalismi.

Rekrytering med besk eftersmak

”När Nyhetsbyrån SPT grundades för ett år sedan gav hela processen sken av att vara en handfull människors dröm som gick i uppfyllelse”, skiver Lina Laurent.

Endast professor ser ett jävsproblem

Enligt SPT:s styrelse är äktenskapet mellan en styrelseledamot och vd:n, samt tillträdande chefredaktören, inget problem. Johan Bärlund, professor i juridik och nyvald rektor för Svenska social- och kommunalhögskolan, är av annan åsikt.

Motsvarar SPT:s ansökan om presstöd verkligheten?

En del av de uppgifter SPT uppgett i ansökan för 2018 ger intryck av att vara mer en målsättning än en beskrivning av verkligheten i dag.

Sukkakeikalla

Kun haluat tietää, millaisia ovat yhteiskuntamme pohjavireet, kysy valokuvaajalta. Miksikö? Koska hän on käynyt monessa kodissa juttelemassa, kirjoittaa Lauri Rotko kolumnissaan.

Yksi kysymys unohtui

Tuomo Lappalainen keksi pyytää Matti Vanhaselta haastattelua ja innostui heti, kun juttu sopi tehdä Vanhasen kotona. Mutta sitten suunnitelma muuttui.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Elävä kuva taloustoimittajista

Jouni Yrjänän historiateos Rahan perässä, vallan kintereillä kertoo paitsi kotimaisen talousjournalismin kehityksestä, myös talousvaikuttajien välillä kitkerästä mediasuhteesta.

Liiton historia julki

Journalistiliiton historiateos Ei mikään yhden illan juttu on julkaistu.

Vd firade genom att börja blogga

Sevendays stall av bloggare har fått förstärkning av HSS Medias vd Anna-Mari Karhunen.

Journalister tar plats på bokmässan

Det blir som tidigare år en hel del journalistframträdanden på bokmässan i Helsingfors.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta