Älä mene, STT

JOURNALISTI
1.12.2017

Asko Lehtonen

lehtonenasko@gmail.com

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Paikallisuus on maakunnallisten ja alueellisten päivälehtien elinehto, mutta kun se korostuu liikaa, lehdestä tulee muotopuoli. Jos STT lopetetaan, moni lehti heikkenee kohtalokkaalla tavalla, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Mitähän STT:lle kuuluu? Tätä kirjoittaessani uutistoimiston tulevaisuus on auki, ja niin se saattaa olla tätä luettaessakin.

Toivon, että STT on edelleen olemassa, eivätkä omistajat myöskään aio lopettaa sitä. Pahalta on näyttänyt monta vuotta, ja tämän syksyn aikana vielä vain pahemmalta, vaikka esimerkiksi sopimus Ylen kanssa uusittiin.

Olen huolissani STT:n tulevaisuudesta monesta syystä, mutta ennen kaikkea siksi, että olen töissä yhdessä sen asiakkaassa. Jos uutistoimisto lopetetaan, moni suomalainen sanomalehti heikkenee kohtalokkaalla tavalla.

Helsingin Sanomat näyttää pärjäävän ilman STT:n juttuja. Maassa on myös muita, pienempiä päivälehtiä, jotka eivät käytä STT:n palveluja.

Puutteen huomaa. Omassa konsernissa tuotetut valtakunnalliset jutut eivät korvaa kattavaa uutisseurantaa. Paikallisuus on maakunnallisten ja alueellisten päivälehtien elinehto, mutta kun se korostuu liikaa, lehdestä tulee muotopuoli.

STT:n luotettavat uutiset antavat taustaa omille jutuille. Nettilehti taas näyttää vajaalta, jos siitä puuttuu STT:n uutisvirta.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola sanoi syyskuussa Suomen Lehdistössä, että uutistoimistouutisten arvo ei ole kärsinyt inflaatiota verkossa, vaikka monet välineet tarjoavat ne ilmaiseksi.

”Haluamme lehtenä erottua yleisen uutisaineiston päälle tulevalla omalla aineistollamme – emme niin, että meiltä puuttuu jotakin.”

Nämä sanat voi laittaa monen muunkin lehden toimittajan ja päätoimittajan suuhun.

Suurimmilla maakuntalehdillä on yksin ja ainakin yhdessä mahdollisuuksia seurata sote-uudistuksen etenemistä, Aarnio-oikeudenkäyntejä ja Talvivaaran vaiheita tai esitellä presidenttiehdokkaita, Brexitin seurauksia ja Donald Trumpin tviittejä. Silti nekin käyttävät STT:tä.

Pienemmät lehdet jäisivät ilman STT:tä käytännössä kokonaan ilman kotimaan, politiikan, talouden ja ulkomaan uutisia. Lukijan pitäisi hakea taustat muista medioista, ja taas olisi hieman helpompi luopua ”omasta” lehdestä.

 

Suomen Tietotoimiston omistavat suomalaiset mediayhtiöt. Suurimmat omistajat ovat Sanoma, Alma Media, TS-Yhtymä ja Keskisuomalainen.

Omistajat ovat itse luoneet STT:lle täydentäviä ja osittain kilpailevia palveluita. Totta kai vanhan uutistoimiston korvaajaksi voidaan kehittää kaikkia tiedotusvälineitä palveleva yhteistyökuvio, mutta tuleeko se asiakkaille halvemmaksi, jos tarjonta on yhtä kattavaa kuin STT:n? Nythän asiakas-omistajat ovat sitä mieltä, että niiden oma yhtiö tulee liian kalliiksi.

STT:n toiminnan on ennustettu loppuvan tänä vuonna, jos sen rahoitusta ei saada kuntoon. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty valtion tukea. Sitä tarvittaisiin muutama miljoona euroa. Kaupallisen viestinnän tukeminen ei ole hallitukselle vieras ajatus, sillä se on luvannut kaupalliselle televisiolle eli käytännössä lähinnä MTV:lle ensi vuonna korkeintaan kaksi miljoonaa euroa.

On totta, että STT:lle menevä tuki hyödyttäisi suurten lehtien kustantajia, mutta tietototoimiston toiminnan jatkuminen turvaisi myös monen pienemmän lehden tulevaisuutta.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta