Kävellen työskentely on Kari Asikaiselle päivittäinen alkulämmittely. Lisäksi hän harrastaa palloilulajeja. ”Kun tämän päälle vielä urheilee, ei tule huono omatunto, etteikö olisi liikkunut tarpeeksi. Moni ajattelee, ettei muuta tarvitse tehdäkään.”

Kahdeksan tunnin kävelylenkki

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Elias Lahtinen, kuva

Aamulehden Kari Asikainen tekee työnsä kävellen. Kilometrejä hän on lakannut jo laskemasta.

Kunto on kohentunut, paino pudonnut ja aamu alkaa virkeämmin. Toimittaja Kari Asikainen, 60, on työskennellyt kävellen helmikuusta lähtien. Tulokset tuntuvat.

”Samaan aikaan innostuin käymään kuntosalilla enemmän. Kun nämä yhdistää, niin kyllähän siinä kunto jo nousee”, hän kertoo.

Aamulehden Artikkelit ja mielipiteet -tiimissä työskentelevä Asikainen päätyi juoksumatolle, kun kävelytyöpisteen avokonttoriin saanut kollega ei innostunutkaan asiasta. Asikainen päätti kokeilla ja ”jämähti” niille sijoilleen. Kävely myös sopii hänen selälleen seisomista ja istumista paremmin.

Vauhti ei ole kova, mutta kilometrejä kertyy päivässä viidestä kymmeneen. Asikainen ei itse numeroista niin perusta.

”Joskus tulee enemmänkin, mutta se vaatii sitten suihkussa käymistä – ihan työkavereiden takia.”


Asikainen hoitaa palavereja lukuun ottamatta lähes kaikki työnsä kävellen. Pitkiä puheluita hän ei avokonttorissa puhu, vaan siirtyy puhelinkoppiin.

”Silloinkin siis kävelen yleensä johonkin.”

Varusteiksi riittävät urheilukengät, vesipullo ja lämpimillä keleillä hengittävä urheilupaita. Juoksumaton valmistaja suosittelee lyhyitä taukoja tunnin välein. Kahvinsakin Asikainen juo aina kävellen.

Työtapaan meni pari viikkoa tottua. Alkuun Asikaista saattoi huimata tauoilla, eikä kapealla matolla käveleminen luonnistunut itsestään.

”Kadulla ei ole niin nöpönuukaa, jos vähän heilahtaa puolelta toiselle. Tuossa ei voi niin tehdä.”

Asikainen on ollut Aamulehdessä koko toimittajanuransa, vuodesta 1984. Sinä aikana toimituksen liikuntakerhot ovat kuihtuneet.

”Yhtiöltä ei tule niihin rahaa, eikä ihmisillä ole niihin aikaa.”

Itse hän on innokas liikkuja. Kävelytyö on oma, mieluinen ratkaisu.

Jotain se toimitusten kiireestä kenties silti kertoo, Asikainen sanoo.

”Jos puhti on poissa, kynnys lähteä liikkumaan on korkea.” hän pohtii.

”Tästä saa sopivan alkulämmön. Vireys on hyvä, vaikka takana olisi pidempikin päivä.”



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta