Kävellen työskentely on Kari Asikaiselle päivittäinen alkulämmittely. Lisäksi hän harrastaa palloilulajeja. ”Kun tämän päälle vielä urheilee, ei tule huono omatunto, etteikö olisi liikkunut tarpeeksi. Moni ajattelee, ettei muuta tarvitse tehdäkään.”

Kahdeksan tunnin kävelylenkki

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Elias Lahtinen, kuva

Aamulehden Kari Asikainen tekee työnsä kävellen. Kilometrejä hän on lakannut jo laskemasta.

Kunto on kohentunut, paino pudonnut ja aamu alkaa virkeämmin. Toimittaja Kari Asikainen, 60, on työskennellyt kävellen helmikuusta lähtien. Tulokset tuntuvat.

”Samaan aikaan innostuin käymään kuntosalilla enemmän. Kun nämä yhdistää, niin kyllähän siinä kunto jo nousee”, hän kertoo.

Aamulehden Artikkelit ja mielipiteet -tiimissä työskentelevä Asikainen päätyi juoksumatolle, kun kävelytyöpisteen avokonttoriin saanut kollega ei innostunutkaan asiasta. Asikainen päätti kokeilla ja ”jämähti” niille sijoilleen. Kävely myös sopii hänen selälleen seisomista ja istumista paremmin.

Vauhti ei ole kova, mutta kilometrejä kertyy päivässä viidestä kymmeneen. Asikainen ei itse numeroista niin perusta.

”Joskus tulee enemmänkin, mutta se vaatii sitten suihkussa käymistä – ihan työkavereiden takia.”


Asikainen hoitaa palavereja lukuun ottamatta lähes kaikki työnsä kävellen. Pitkiä puheluita hän ei avokonttorissa puhu, vaan siirtyy puhelinkoppiin.

”Silloinkin siis kävelen yleensä johonkin.”

Varusteiksi riittävät urheilukengät, vesipullo ja lämpimillä keleillä hengittävä urheilupaita. Juoksumaton valmistaja suosittelee lyhyitä taukoja tunnin välein. Kahvinsakin Asikainen juo aina kävellen.

Työtapaan meni pari viikkoa tottua. Alkuun Asikaista saattoi huimata tauoilla, eikä kapealla matolla käveleminen luonnistunut itsestään.

”Kadulla ei ole niin nöpönuukaa, jos vähän heilahtaa puolelta toiselle. Tuossa ei voi niin tehdä.”

Asikainen on ollut Aamulehdessä koko toimittajanuransa, vuodesta 1984. Sinä aikana toimituksen liikuntakerhot ovat kuihtuneet.

”Yhtiöltä ei tule niihin rahaa, eikä ihmisillä ole niihin aikaa.”

Itse hän on innokas liikkuja. Kävelytyö on oma, mieluinen ratkaisu.

Jotain se toimitusten kiireestä kenties silti kertoo, Asikainen sanoo.

”Jos puhti on poissa, kynnys lähteä liikkumaan on korkea.” hän pohtii.

”Tästä saa sopivan alkulämmön. Vireys on hyvä, vaikka takana olisi pidempikin päivä.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta