Vintagea tilanteen mukaan. Elina Teerijoki oli kuvauspäivänä menossa puhumaan Raision kirjastoon joulukirjastaan, joten hän päätti pukeutua punaiseen 1950-luvun villaleninkiin. Myös Teerijoen hattu ja hänen vieressään olevat kengät ovat 1950-luvulta.

Inspiraatiota 1950-luvun Eevoista

Elina Teerijoki

43-vuotias turkulainen vapaa toimittaja, tietokirjailija ja sisällöntuottaja. Mieleisimpiä aiheita perhe ja lapset, ruoka ja historiateemat.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, opiskellut Turun yliopistossa pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede.

Työskennellyt vuodesta 2007 lähtien yrityksensä Kirjoittamo Pikkujutun kautta. Kirjoittanut 13 tietokirjaa, osan yhdessä puolisonsa Juri Nummelinin kanssa.

Pitää Hopeapeili-blogia vintageharrastuksestaan.

JOURNALISTI
1.12.2017

Janne Salomaa, teksti
Suvi-Tuuli Kankaanpää, kuvat

Vintageharrastaja Elina Teerijoki saa vanhoista naistenlehdistä ideoita niin pukeutumiseen, kotiin kuin toimittajan työhönkin.

Kenkäpareja 103. Se oli tulos, kun toimittaja Elina Teerijoki neljä vuotta sitten viimeksi laski kaappiensa ja hyllyjensä sisällön. Sen jälkeen hän ei ole urakkaan ryhtynyt.

Teerijoki ei kerää mitä tahansa kenkiä, vaan kokoelmaan pääsevät lähinnä 1950- ja 1960-lukujen jalkineet. Toimittaja-yrittäjän kaapit ja ullakko ovat täynnä myös menneiden vuosikymmenten vaatteita, kodinesineitä ja joulutavaraa.

Teerijoelle vintageharrastuksen ydin ei kuitenkaan ole keräily vaan tyyli. Lähes aina hänen päällänsä on vähintään jotakin vintagea – eli 1920 – 1970-luvuilta peräisin olevaa.

”Vintagetyylihän ei ole yksi tietty tyyli, vaan tilanteen mukaan on pukeuduttu ennenkin. Työhön valitsen yleensä sellaisen asun, joka ei vedä huomiota puoleensa – vaikka jakun, puseron ja suoran hameen tai rennon leningin”, Teerijoki sanoo.

Vain rymytessään kaksivuotiaan kuopuksensa kanssa Teerijoki käyttää modernimpia vaatteita. Nekin hän tosin yleensä ostaa käytettyinä.

 

Teerijoen innostus menneisiin vuosikymmeniin sai alkunsa lukioikäisenä, kun hän löysi äitinsä ja mumminsa varastoista 1960 – 1670-lukujen mod- ja hippityylisiä asuja.

”Alle parikymppiselle ne sopivatkin hyvin. Matkan varrella oma tyyli on kehittynyt.”

Nykyisin toimittajaa miellyttää eniten 1950-luvun ja 1960-luvun alun muotokieli.

”Aikakauden tyyli on naisellinen sekä linjakas ja asiallinen mutta kuitenkin samalla kepeä. En kuitenkaan ole aikakausipuristi, vaan miksaan tarpeen mukaan, ja minulla voi olla vaikka 1950-luvun leningin kanssa 1970-luvun trenssi ja 2000-luvulla valmistetut vanhantyyliset kengät.”

Esteettisten syiden lisäksi vintagessa vetoavat myös kestävyys ja ekologisuus.

”Samanlaista laatua ei nykyisin saa välttämättä edes isolla rahalla. Esimerkiksi vanhat kotimaiset villakangastakit 1960 – 1970-luvuilta ovat joskus aivan uudenveroisia, ryhdikkäitä ja nypyttömiä.”

Teerijoki etsii asuja nettikirppiksiltä, Facebook-ryhmistä ja tavallisilta kirpputoreilta, joita hän kiertää yhdessä muun muassa vanhoja kioskipokkareita keräilevän miehensä kanssa.

Toimittaja myös ompelee itse vaatteita vintagekaavojen mukaan vanhoista kankaista. Yksi hänen suosikkimekoistaan on syntynyt pallokuvioisesta Finlaysonin lakanasta, ja onpa Teerijoki onnistunut muuttamaan vanhan pyykkipussinkin topiksi.

”Tässä harrastuksessa on monta puolta: pukeutuminen ja tyyli, käsityöt, keräily ja historia.”

Historiaa Teerijoki harrastaa lukemalla 1930 – 1960-lukujen suomalaisia naistenlehtiä, kuten Hopeapeiliä, Eevaa ja Kotiliettä.

Elina Teerijoki

43-vuotias turkulainen vapaa toimittaja, tietokirjailija ja sisällöntuottaja. Mieleisimpiä aiheita perhe ja lapset, ruoka ja historiateemat.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, opiskellut Turun yliopistossa pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede.

Työskennellyt vuodesta 2007 lähtien yrityksensä Kirjoittamo Pikkujutun kautta. Kirjoittanut 13 tietokirjaa, osan yhdessä puolisonsa Juri Nummelinin kanssa.

Pitää Hopeapeili-blogia vintageharrastuksestaan.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta