Inspiraatiota 1950-luvun Eevoista

Vintageharrastaja Elina Teerijoki saa vanhoista naistenlehdistä ideoita niin pukeutumiseen, kotiin kuin toimittajan työhönkin.

Vintagea tilanteen mukaan. Elina Teerijoki oli kuvauspäivänä menossa puhumaan Raision kirjastoon joulukirjastaan, joten hän päätti pukeutua punaiseen 1950-luvun villaleninkiin. Myös Teerijoen hattu ja hänen vieressään olevat kengät ovat 1950-luvulta.

Elina Teerijoki

43-vuotias turkulainen vapaa toimittaja, tietokirjailija ja sisällöntuottaja. Mieleisimpiä aiheita perhe ja lapset, ruoka ja historiateemat.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, opiskellut Turun yliopistossa pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede.

Työskennellyt vuodesta 2007 lähtien yrityksensä Kirjoittamo Pikkujutun kautta. Kirjoittanut 13 tietokirjaa, osan yhdessä puolisonsa Juri Nummelinin kanssa.

Pitää Hopeapeili-blogia vintageharrastuksestaan.

JOURNALISTI
1.12.2017

Janne Salomaa, teksti
Suvi-Tuuli Kankaanpää, kuvat

Kenkäpareja 103. Se oli tulos, kun toimittaja Elina Teerijoki neljä vuotta sitten viimeksi laski kaappiensa ja hyllyjensä sisällön. Sen jälkeen hän ei ole urakkaan ryhtynyt.

Teerijoki ei kerää mitä tahansa kenkiä, vaan kokoelmaan pääsevät lähinnä 1950- ja 1960-lukujen jalkineet. Toimittaja-yrittäjän kaapit ja ullakko ovat täynnä myös menneiden vuosikymmenten vaatteita, kodinesineitä ja joulutavaraa.

Teerijoelle vintageharrastuksen ydin ei kuitenkaan ole keräily vaan tyyli. Lähes aina hänen päällänsä on vähintään jotakin vintagea – eli 1920 – 1970-luvuilta peräisin olevaa.

”Vintagetyylihän ei ole yksi tietty tyyli, vaan tilanteen mukaan on pukeuduttu ennenkin. Työhön valitsen yleensä sellaisen asun, joka ei vedä huomiota puoleensa – vaikka jakun, puseron ja suoran hameen tai rennon leningin”, Teerijoki sanoo.

Vain rymytessään kaksivuotiaan kuopuksensa kanssa Teerijoki käyttää modernimpia vaatteita. Nekin hän tosin yleensä ostaa käytettyinä.

 

Teerijoen innostus menneisiin vuosikymmeniin sai alkunsa lukioikäisenä, kun hän löysi äitinsä ja mumminsa varastoista 1960 – 1670-lukujen mod- ja hippityylisiä asuja.

”Alle parikymppiselle ne sopivatkin hyvin. Matkan varrella oma tyyli on kehittynyt.”

Nykyisin toimittajaa miellyttää eniten 1950-luvun ja 1960-luvun alun muotokieli.

”Aikakauden tyyli on naisellinen sekä linjakas ja asiallinen mutta kuitenkin samalla kepeä. En kuitenkaan ole aikakausipuristi, vaan miksaan tarpeen mukaan, ja minulla voi olla vaikka 1950-luvun leningin kanssa 1970-luvun trenssi ja 2000-luvulla valmistetut vanhantyyliset kengät.”

Esteettisten syiden lisäksi vintagessa vetoavat myös kestävyys ja ekologisuus.

”Samanlaista laatua ei nykyisin saa välttämättä edes isolla rahalla. Esimerkiksi vanhat kotimaiset villakangastakit 1960 – 1970-luvuilta ovat joskus aivan uudenveroisia, ryhdikkäitä ja nypyttömiä.”

Teerijoki etsii asuja nettikirppiksiltä, Facebook-ryhmistä ja tavallisilta kirpputoreilta, joita hän kiertää yhdessä muun muassa vanhoja kioskipokkareita keräilevän miehensä kanssa.

Toimittaja myös ompelee itse vaatteita vintagekaavojen mukaan vanhoista kankaista. Yksi hänen suosikkimekoistaan on syntynyt pallokuvioisesta Finlaysonin lakanasta, ja onpa Teerijoki onnistunut muuttamaan vanhan pyykkipussinkin topiksi.

”Tässä harrastuksessa on monta puolta: pukeutuminen ja tyyli, käsityöt, keräily ja historia.”

Historiaa Teerijoki harrastaa lukemalla 1930 – 1960-lukujen suomalaisia naistenlehtiä, kuten Hopeapeiliä, Eevaa ja Kotiliettä.

Elina Teerijoki

43-vuotias turkulainen vapaa toimittaja, tietokirjailija ja sisällöntuottaja. Mieleisimpiä aiheita perhe ja lapset, ruoka ja historiateemat.

Koulutukseltaan filosofian maisteri, opiskellut Turun yliopistossa pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede.

Työskennellyt vuodesta 2007 lähtien yrityksensä Kirjoittamo Pikkujutun kautta. Kirjoittanut 13 tietokirjaa, osan yhdessä puolisonsa Juri Nummelinin kanssa.

Pitää Hopeapeili-blogia vintageharrastuksestaan.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta