Hyvin menee, mutta ei kaikilla

Mediayhtiöt tekevät omistajilleen yhä tulosta, mutta vain harva niistä kasvaa. Synkin tilanne on KSF Mediassa.
JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Kotimaiset mediayhtiöt tuottavat omistajilleen hyviä tuloksia, mutta juuri mikään niistä ei ole viime vuosina kasvanut.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuutta kustantava Viestilehdet ja Turun Sanomia kustantava TS-Yhtymä ovat olleet omistajille tuottoisia. Hyvin kannattavia ovat myös Otava-konserni, Ilkka ja Keskisuomalainen.

Karuimmalta näyttää KSF Mediassa. Sen liikevaihto on kutistunut viisi vuotta peräkkäin ja tappiota on tullut joka vuosi enemmän.

Tiedot käyvät ilmi Repo Media -konsulttiyrityksen tekemästä selvityksestä. Arvopaperin entinen päätoimittaja Eljas Repo analysoi tiiminsä kanssa 13 mediayhtiön tulokset vuosilta 2012–2016. Mukana olivat merkittävimmät kotimaiset yhtiöt Alma Mediaa ja Sanomaa lukuun ottamatta.

Analyysissa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten yhtiöihin sijoitettu pääoma tuottaa. Sitä katsoen ne voisi jakaa kolmeen ryhmään: erinomaisesti tuottaviin, tuottaviin ja erittäin huonosti tuottaviin. Eniten yhtiöitä on keskikastissa.

Kun mediayhtiöiden liikevaihdon muutoksia tarkastellaan vuosilta 2012–2016, kasvavia ovat Revon analysoimasta joukosta vain Keskisuomalainen ja Länsi-Savo – nekin vain yritysostojen kautta. Se kertoo, että yrityksiä johdetaan varovaisesti.

”Johto ja omistajat eivät ole ottaneet sitä riskiä, että lähdettäisiin uusille toimialoille. Sen sijaan yhtiöt ovat ostaneet toistensa osakkeita”, Repo toteaa.

Analyysijoukon ulkopuolella Alma Media kasvoi viime vuonna selvästi.

 

Onko parempaa sitten luvassa? Kuluvan vuoden tammi–syyskuun osavuosikatsauksissa Alma Media ja Sanoma kertoivat tehneensä hyvää tulosta ja ennustivat loppuvuoden näyttävän hyvältä.

Journalistinenkin liiketoiminta näyttäisi rullaavan: Sanoma kertoi Helsingin Sanomien tilausmäärän kasvaneen yhtäjaksoisesti viiden kuukauden ajan.

Suomen talouden kasvu ei silti vieläkään näy mediamainonnassa. Siinä missä Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen, työllisten määrän ja vähittäiskaupan kasvaneen syyskuussa viime vuoteen verrattuna, mainonta väheni.

Suurimmat häviäjät ovat olleet painetut lehdet.

Eljas Revon mukaan yksinkertaisia syitä siihen on kaksi: Facebook ja Google.

”Harva ilmoittaa asuntonsa myynnistä lehdessä. Siinä on tapahtunut rakenteellinen muutos. K-kaupan ilmoituksia näkee enää harvoin lehtien etusivuilla”, hän sanoo.

Lehdille perinteisesti tärkeästä vähittäiskaupan mainonnasta on kadonnut tänä vuonna 14 prosenttia.

Omistajien näkökulmasta voisi olla loogista ostaa ja yhdistää yhtiöitä, kuten Keskisuomalainen on tehnyt. Esimerkiksi TS-Yhtymä on niin vauras, että sen olisi mahdollista tehdä isojakin liikkeitä, Repo Median raportissa arvioidaan.

Eri asia on, onko yhtiöiden johdolla halukkuutta yhdistymisiin, ja sitä kautta vähenevään valtaan, Eljas Repo toteaa.

Myös sähköiset tuotteet pitäisi saada toimimaan. Siinä missä Sanoma ja Alma ovat onnistuneet saamaan liikevaihtoa, ovat Revon mielestä Keskisuomalainen, Turun Sanomat ja Kaleva jäljessä.

 

Työntekijöiden näkökulmasta kasvun puute on huolestuttavaa. Syksyn tullen kevään optimistisemmat talousnäkymät ovat kääntyneet yt-neuvotteluiksi.

Viimeisimpänä niistä ilmoitti Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Savon Sanomat, missä aiotaan vähentää enintään kymmenen henkilötyövuotta.

Maanantaina 27. marraskuuta neuvotteluita oli kesken myös kahdeksassa muussa mediayhtiössä. Monien niistä oli ilmoitettu päättyvän pian, tämän lehden mentyä jo painoon.

”Jos liikevaihto laskee, kuluja joudutaan karsimaan. Irtisanomiset ovat silti kaikille viimeinen vaihtoehto”, Repo sanoo.



12 2018
Arkisto

Median elinkautinen

Rikokseen syyllistyneiden nimet pyörivät tiedotusvälineiden nettiarkistossa, vaikka ne olisi jo pyyhitty rikosrekisteristä. Mediassa ollaan uuden äärellä: Onko elinkautinen julkisuusrangaistus oikein? Onko juttujen poistaminen historian vääristelyä?

Katse eteenpäin. Tomi Einonen sanoo, että digitaalisuus korostuu Maikkarin uusissa uutisissa. Myös lisää väkeä palkataan.

Tunnelissa myös valoa

MTV palkkaa toimittajia, journalistien ansiot ovat nousussa ja palkkatasa-arvo etenee.

Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Förstående. Varken Åbo Underrättelsers nyhetschef Pia Heikkilä eller kollegerna vid de andra lokalredaktionerna har märkt någon stor skillnad mellan SPT:s och FNB:s material annat än att mängden numera är mindre. Samtidigt har man stor förståelse för att det har varit ett hektiskt första år för SPT:s personal.

Rivstart för nya SPT – byrån söker sin form

Nyhetsbyrån SPT har, med hjälp av externt stöd, nästan tiodubblat sin omsättning under sitt första år. Nu ska den handplockade vd:n och chefredaktören Pär Landor också se till att antalet betalande kunder ökar.

Digiennustaja

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Median nuorallatanssin vuosi

Lokakuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja paisui maailmanlaajuiseksi. Miten suomalaismedia on onnistunut kampanjan uutisoinnissa?

Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Häirintää kokenut ei ole sirkuseläin

Häirintää kokeneiden pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan traumaattisista kokemuksistaan, jotta yleisö saisi kauhistella ja moralisoida kyllikseen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Suoraan asiaan. Siinä missä radion keskusteluohjelmissa usein ”aloitellaan”, podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä, sanovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho.

Ääniyrittäjät

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto suunnittelivat myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Nyt tietämys siitä, millainen on hyvä podcast, kasvattaa liikevaihtoa kohisten.

Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Kuolleen taiteilijan tarina

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

Suosittelubotti päättää, mitä luet

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Uutisinnostujan unelmapaikka

Minna Holopainen on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana.

Vittu pannasta

Kielentutkijalle voimasanat ovat herkkua, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Vitun rumuus ei ole sanassa eikä sen käytöissäkään, se on korviemme välissä, jos jossakin.”

Vapaa agentti. Lontoossa jalkapallotoimittajana työskentelevän Lari Seppisen työssä parasta on vapaus suunnitella itse työnsä rytmi ja sisällöt.

Tehtävä Lontoossa

23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille.

Tulevaisuutta etsimässä. Media-alan opiskelijat Roosa Savo (vas.), Krista Kierikka ja Johannes Roviomaa osallistuivat Helsingin Lasipalatsissa järjestettyyn Journalismin päivään.

Isojen kysymysten äärellä

Alan opiskelijoilta kiinnostivat Journalismin päivässä kuvat, vuoropuhelu ja rakentava journalismi.

Rekrytering med besk eftersmak

”När Nyhetsbyrån SPT grundades för ett år sedan gav hela processen sken av att vara en handfull människors dröm som gick i uppfyllelse”, skiver Lina Laurent.

Endast professor ser ett jävsproblem

Enligt SPT:s styrelse är äktenskapet mellan en styrelseledamot och vd:n, samt tillträdande chefredaktören, inget problem. Johan Bärlund, professor i juridik och nyvald rektor för Svenska social- och kommunalhögskolan, är av annan åsikt.

Motsvarar SPT:s ansökan om presstöd verkligheten?

En del av de uppgifter SPT uppgett i ansökan för 2018 ger intryck av att vara mer en målsättning än en beskrivning av verkligheten i dag.

Sukkakeikalla

Kun haluat tietää, millaisia ovat yhteiskuntamme pohjavireet, kysy valokuvaajalta. Miksikö? Koska hän on käynyt monessa kodissa juttelemassa, kirjoittaa Lauri Rotko kolumnissaan.

Yksi kysymys unohtui

Tuomo Lappalainen keksi pyytää Matti Vanhaselta haastattelua ja innostui heti, kun juttu sopi tehdä Vanhasen kotona. Mutta sitten suunnitelma muuttui.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Elävä kuva taloustoimittajista

Jouni Yrjänän historiateos Rahan perässä, vallan kintereillä kertoo paitsi kotimaisen talousjournalismin kehityksestä, myös talousvaikuttajien välillä kitkerästä mediasuhteesta.

Liiton historia julki

Journalistiliiton historiateos Ei mikään yhden illan juttu on julkaistu.

Vd firade genom att börja blogga

Sevendays stall av bloggare har fått förstärkning av HSS Medias vd Anna-Mari Karhunen.

Journalister tar plats på bokmässan

Det blir som tidigare år en hel del journalistframträdanden på bokmässan i Helsingfors.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta