Hyvin menee, mutta ei kaikilla

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Mediayhtiöt tekevät omistajilleen yhä tulosta, mutta vain harva niistä kasvaa. Synkin tilanne on KSF Mediassa.

Kotimaiset mediayhtiöt tuottavat omistajilleen hyviä tuloksia, mutta juuri mikään niistä ei ole viime vuosina kasvanut.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuutta kustantava Viestilehdet ja Turun Sanomia kustantava TS-Yhtymä ovat olleet omistajille tuottoisia. Hyvin kannattavia ovat myös Otava-konserni, Ilkka ja Keskisuomalainen.

Karuimmalta näyttää KSF Mediassa. Sen liikevaihto on kutistunut viisi vuotta peräkkäin ja tappiota on tullut joka vuosi enemmän.

Tiedot käyvät ilmi Repo Media -konsulttiyrityksen tekemästä selvityksestä. Arvopaperin entinen päätoimittaja Eljas Repo analysoi tiiminsä kanssa 13 mediayhtiön tulokset vuosilta 2012–2016. Mukana olivat merkittävimmät kotimaiset yhtiöt Alma Mediaa ja Sanomaa lukuun ottamatta.

Analyysissa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten yhtiöihin sijoitettu pääoma tuottaa. Sitä katsoen ne voisi jakaa kolmeen ryhmään: erinomaisesti tuottaviin, tuottaviin ja erittäin huonosti tuottaviin. Eniten yhtiöitä on keskikastissa.

Kun mediayhtiöiden liikevaihdon muutoksia tarkastellaan vuosilta 2012–2016, kasvavia ovat Revon analysoimasta joukosta vain Keskisuomalainen ja Länsi-Savo – nekin vain yritysostojen kautta. Se kertoo, että yrityksiä johdetaan varovaisesti.

”Johto ja omistajat eivät ole ottaneet sitä riskiä, että lähdettäisiin uusille toimialoille. Sen sijaan yhtiöt ovat ostaneet toistensa osakkeita”, Repo toteaa.

Analyysijoukon ulkopuolella Alma Media kasvoi viime vuonna selvästi.

 

Onko parempaa sitten luvassa? Kuluvan vuoden tammi–syyskuun osavuosikatsauksissa Alma Media ja Sanoma kertoivat tehneensä hyvää tulosta ja ennustivat loppuvuoden näyttävän hyvältä.

Journalistinenkin liiketoiminta näyttäisi rullaavan: Sanoma kertoi Helsingin Sanomien tilausmäärän kasvaneen yhtäjaksoisesti viiden kuukauden ajan.

Suomen talouden kasvu ei silti vieläkään näy mediamainonnassa. Siinä missä Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen, työllisten määrän ja vähittäiskaupan kasvaneen syyskuussa viime vuoteen verrattuna, mainonta väheni.

Suurimmat häviäjät ovat olleet painetut lehdet.

Eljas Revon mukaan yksinkertaisia syitä siihen on kaksi: Facebook ja Google.

”Harva ilmoittaa asuntonsa myynnistä lehdessä. Siinä on tapahtunut rakenteellinen muutos. K-kaupan ilmoituksia näkee enää harvoin lehtien etusivuilla”, hän sanoo.

Lehdille perinteisesti tärkeästä vähittäiskaupan mainonnasta on kadonnut tänä vuonna 14 prosenttia.

Omistajien näkökulmasta voisi olla loogista ostaa ja yhdistää yhtiöitä, kuten Keskisuomalainen on tehnyt. Esimerkiksi TS-Yhtymä on niin vauras, että sen olisi mahdollista tehdä isojakin liikkeitä, Repo Median raportissa arvioidaan.

Eri asia on, onko yhtiöiden johdolla halukkuutta yhdistymisiin, ja sitä kautta vähenevään valtaan, Eljas Repo toteaa.

Myös sähköiset tuotteet pitäisi saada toimimaan. Siinä missä Sanoma ja Alma ovat onnistuneet saamaan liikevaihtoa, ovat Revon mielestä Keskisuomalainen, Turun Sanomat ja Kaleva jäljessä.

 

Työntekijöiden näkökulmasta kasvun puute on huolestuttavaa. Syksyn tullen kevään optimistisemmat talousnäkymät ovat kääntyneet yt-neuvotteluiksi.

Viimeisimpänä niistä ilmoitti Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Savon Sanomat, missä aiotaan vähentää enintään kymmenen henkilötyövuotta.

Maanantaina 27. marraskuuta neuvotteluita oli kesken myös kahdeksassa muussa mediayhtiössä. Monien niistä oli ilmoitettu päättyvän pian, tämän lehden mentyä jo painoon.

”Jos liikevaihto laskee, kuluja joudutaan karsimaan. Irtisanomiset ovat silti kaikille viimeinen vaihtoehto”, Repo sanoo.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta