Hyvin menee, mutta ei kaikilla

Mediayhtiöt tekevät omistajilleen yhä tulosta, mutta vain harva niistä kasvaa. Synkin tilanne on KSF Mediassa.
JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Kotimaiset mediayhtiöt tuottavat omistajilleen hyviä tuloksia, mutta juuri mikään niistä ei ole viime vuosina kasvanut.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuutta kustantava Viestilehdet ja Turun Sanomia kustantava TS-Yhtymä ovat olleet omistajille tuottoisia. Hyvin kannattavia ovat myös Otava-konserni, Ilkka ja Keskisuomalainen.

Karuimmalta näyttää KSF Mediassa. Sen liikevaihto on kutistunut viisi vuotta peräkkäin ja tappiota on tullut joka vuosi enemmän.

Tiedot käyvät ilmi Repo Media -konsulttiyrityksen tekemästä selvityksestä. Arvopaperin entinen päätoimittaja Eljas Repo analysoi tiiminsä kanssa 13 mediayhtiön tulokset vuosilta 2012–2016. Mukana olivat merkittävimmät kotimaiset yhtiöt Alma Mediaa ja Sanomaa lukuun ottamatta.

Analyysissa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten yhtiöihin sijoitettu pääoma tuottaa. Sitä katsoen ne voisi jakaa kolmeen ryhmään: erinomaisesti tuottaviin, tuottaviin ja erittäin huonosti tuottaviin. Eniten yhtiöitä on keskikastissa.

Kun mediayhtiöiden liikevaihdon muutoksia tarkastellaan vuosilta 2012–2016, kasvavia ovat Revon analysoimasta joukosta vain Keskisuomalainen ja Länsi-Savo – nekin vain yritysostojen kautta. Se kertoo, että yrityksiä johdetaan varovaisesti.

”Johto ja omistajat eivät ole ottaneet sitä riskiä, että lähdettäisiin uusille toimialoille. Sen sijaan yhtiöt ovat ostaneet toistensa osakkeita”, Repo toteaa.

Analyysijoukon ulkopuolella Alma Media kasvoi viime vuonna selvästi.

 

Onko parempaa sitten luvassa? Kuluvan vuoden tammi–syyskuun osavuosikatsauksissa Alma Media ja Sanoma kertoivat tehneensä hyvää tulosta ja ennustivat loppuvuoden näyttävän hyvältä.

Journalistinenkin liiketoiminta näyttäisi rullaavan: Sanoma kertoi Helsingin Sanomien tilausmäärän kasvaneen yhtäjaksoisesti viiden kuukauden ajan.

Suomen talouden kasvu ei silti vieläkään näy mediamainonnassa. Siinä missä Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen, työllisten määrän ja vähittäiskaupan kasvaneen syyskuussa viime vuoteen verrattuna, mainonta väheni.

Suurimmat häviäjät ovat olleet painetut lehdet.

Eljas Revon mukaan yksinkertaisia syitä siihen on kaksi: Facebook ja Google.

”Harva ilmoittaa asuntonsa myynnistä lehdessä. Siinä on tapahtunut rakenteellinen muutos. K-kaupan ilmoituksia näkee enää harvoin lehtien etusivuilla”, hän sanoo.

Lehdille perinteisesti tärkeästä vähittäiskaupan mainonnasta on kadonnut tänä vuonna 14 prosenttia.

Omistajien näkökulmasta voisi olla loogista ostaa ja yhdistää yhtiöitä, kuten Keskisuomalainen on tehnyt. Esimerkiksi TS-Yhtymä on niin vauras, että sen olisi mahdollista tehdä isojakin liikkeitä, Repo Median raportissa arvioidaan.

Eri asia on, onko yhtiöiden johdolla halukkuutta yhdistymisiin, ja sitä kautta vähenevään valtaan, Eljas Repo toteaa.

Myös sähköiset tuotteet pitäisi saada toimimaan. Siinä missä Sanoma ja Alma ovat onnistuneet saamaan liikevaihtoa, ovat Revon mielestä Keskisuomalainen, Turun Sanomat ja Kaleva jäljessä.

 

Työntekijöiden näkökulmasta kasvun puute on huolestuttavaa. Syksyn tullen kevään optimistisemmat talousnäkymät ovat kääntyneet yt-neuvotteluiksi.

Viimeisimpänä niistä ilmoitti Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Savon Sanomat, missä aiotaan vähentää enintään kymmenen henkilötyövuotta.

Maanantaina 27. marraskuuta neuvotteluita oli kesken myös kahdeksassa muussa mediayhtiössä. Monien niistä oli ilmoitettu päättyvän pian, tämän lehden mentyä jo painoon.

”Jos liikevaihto laskee, kuluja joudutaan karsimaan. Irtisanomiset ovat silti kaikille viimeinen vaihtoehto”, Repo sanoo.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta