Hyvin menee, mutta ei kaikilla

JOURNALISTI
1.12.2017

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Mediayhtiöt tekevät omistajilleen yhä tulosta, mutta vain harva niistä kasvaa. Synkin tilanne on KSF Mediassa.

Kotimaiset mediayhtiöt tuottavat omistajilleen hyviä tuloksia, mutta juuri mikään niistä ei ole viime vuosina kasvanut.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuutta kustantava Viestilehdet ja Turun Sanomia kustantava TS-Yhtymä ovat olleet omistajille tuottoisia. Hyvin kannattavia ovat myös Otava-konserni, Ilkka ja Keskisuomalainen.

Karuimmalta näyttää KSF Mediassa. Sen liikevaihto on kutistunut viisi vuotta peräkkäin ja tappiota on tullut joka vuosi enemmän.

Tiedot käyvät ilmi Repo Media -konsulttiyrityksen tekemästä selvityksestä. Arvopaperin entinen päätoimittaja Eljas Repo analysoi tiiminsä kanssa 13 mediayhtiön tulokset vuosilta 2012–2016. Mukana olivat merkittävimmät kotimaiset yhtiöt Alma Mediaa ja Sanomaa lukuun ottamatta.

Analyysissa tarkasteltiin erityisesti sitä, miten yhtiöihin sijoitettu pääoma tuottaa. Sitä katsoen ne voisi jakaa kolmeen ryhmään: erinomaisesti tuottaviin, tuottaviin ja erittäin huonosti tuottaviin. Eniten yhtiöitä on keskikastissa.

Kun mediayhtiöiden liikevaihdon muutoksia tarkastellaan vuosilta 2012–2016, kasvavia ovat Revon analysoimasta joukosta vain Keskisuomalainen ja Länsi-Savo – nekin vain yritysostojen kautta. Se kertoo, että yrityksiä johdetaan varovaisesti.

”Johto ja omistajat eivät ole ottaneet sitä riskiä, että lähdettäisiin uusille toimialoille. Sen sijaan yhtiöt ovat ostaneet toistensa osakkeita”, Repo toteaa.

Analyysijoukon ulkopuolella Alma Media kasvoi viime vuonna selvästi.

 

Onko parempaa sitten luvassa? Kuluvan vuoden tammi–syyskuun osavuosikatsauksissa Alma Media ja Sanoma kertoivat tehneensä hyvää tulosta ja ennustivat loppuvuoden näyttävän hyvältä.

Journalistinenkin liiketoiminta näyttäisi rullaavan: Sanoma kertoi Helsingin Sanomien tilausmäärän kasvaneen yhtäjaksoisesti viiden kuukauden ajan.

Suomen talouden kasvu ei silti vieläkään näy mediamainonnassa. Siinä missä Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen, työllisten määrän ja vähittäiskaupan kasvaneen syyskuussa viime vuoteen verrattuna, mainonta väheni.

Suurimmat häviäjät ovat olleet painetut lehdet.

Eljas Revon mukaan yksinkertaisia syitä siihen on kaksi: Facebook ja Google.

”Harva ilmoittaa asuntonsa myynnistä lehdessä. Siinä on tapahtunut rakenteellinen muutos. K-kaupan ilmoituksia näkee enää harvoin lehtien etusivuilla”, hän sanoo.

Lehdille perinteisesti tärkeästä vähittäiskaupan mainonnasta on kadonnut tänä vuonna 14 prosenttia.

Omistajien näkökulmasta voisi olla loogista ostaa ja yhdistää yhtiöitä, kuten Keskisuomalainen on tehnyt. Esimerkiksi TS-Yhtymä on niin vauras, että sen olisi mahdollista tehdä isojakin liikkeitä, Repo Median raportissa arvioidaan.

Eri asia on, onko yhtiöiden johdolla halukkuutta yhdistymisiin, ja sitä kautta vähenevään valtaan, Eljas Repo toteaa.

Myös sähköiset tuotteet pitäisi saada toimimaan. Siinä missä Sanoma ja Alma ovat onnistuneet saamaan liikevaihtoa, ovat Revon mielestä Keskisuomalainen, Turun Sanomat ja Kaleva jäljessä.

 

Työntekijöiden näkökulmasta kasvun puute on huolestuttavaa. Syksyn tullen kevään optimistisemmat talousnäkymät ovat kääntyneet yt-neuvotteluiksi.

Viimeisimpänä niistä ilmoitti Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Savon Sanomat, missä aiotaan vähentää enintään kymmenen henkilötyövuotta.

Maanantaina 27. marraskuuta neuvotteluita oli kesken myös kahdeksassa muussa mediayhtiössä. Monien niistä oli ilmoitettu päättyvän pian, tämän lehden mentyä jo painoon.

”Jos liikevaihto laskee, kuluja joudutaan karsimaan. Irtisanomiset ovat silti kaikille viimeinen vaihtoehto”, Repo sanoo.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta