Gravölet väntar

Vid årsskiftet läggs den svenska redaktionen vid nyhetsbyrån FNB ner. För Ditte Kronström innebär det att hon lämnar journalistiken.

Ditte Kronström har jobbat på FNB sedan 1991, både som inhoppare och fast anställd. I och med nedläggningen av den svenska redaktionen blir hon översättare på heltid.

Ditte Kronström

Journalist och översättare. Fast anställd på FNB 1999–2015. Efter det inhoppare och sommarvikarie på samma redaktion.

Översätter från finska till svenska, bland annat biofilmer och texter för statsförvaltningen.

Drömmer om att grunda ett katthotell.

JOURNALISTI
1.12.2017

Lina Laurent, text
Kai Sinervo, foto

Om en månad är det slut. Då skickar den svenska redaktionen vid FNB ut sina sista texter. Åtminstone åtta av tio fast anställda har blivit uppsagda och en handfull inhoppare mister sina jobb.

En av inhopparna är Ditte Kronström. Också hon var tidigare fast anställd på FNB men blev uppsagd i samarbetsförhandlingarna 2015. Efter det har hon jobbat som inhoppare på FNB, främst som redaktionssekreterare, men också som sommarvikarie.

”Personligen sörjer jag arbetsgemenskapen allra mest. Vi har haft jättetrevligt på jobbet, ja nästan oförskämt roligt.”

För Kronström innebär FNB:s nedläggning att hon nu sätter sin arbetstid på översättning – en bisyssla hon haft under hela sitt arbetsliv. Jobb finns och hon är inte orolig för sin egen utkomst.

”Jag är mera orolig för mina kolleger som inte har haft en annan karriär vid sidan om. Många av dem har jobbat länge på FNB, mer eller mindre hela sin vuxna karriär.”

 

På ett samhälleligt plan sörjer Kronström det hon kallar för en domänförlust i det finländska medielandskapet. Den tvåspråkiga nationella nyhetsbyrån blir enspråkig. Samarbetet med övriga nordiska nyhetsbyråer är ovisst.

”Det här är en domänförlust som Svenskfinland fixat på egen hand. Vi stryper oss själva.”

Kronström är förvånad över bristen på engagemang från aktörer som vanligtvis höjer på rösten för det svenska i Finland.

”SFP har inte sagt ett pip, inte heller Folktinget.”

 

Att tala om nedläggningen av FNB utan att nämna den nya nyhetsbyrån SPT går inte. Det var nämligen HSS Medias och KSF Medias beslut att avsluta samarbetet med FNB för att i stället grunda en egen nyhetsbyrå SPT som var början på slutet för FNB.

En av motiveringarna till att mediehusen ville ha en egen nyhetsbyrå var att de inte fick det material de behövde och ville ha från FNB.

”Det handlar inte om att vi inte skulle ha erbjudit det. Vi har haft videoproduktion och vi skulle ha kunnat erbjuda interaktiv grafik. Men antingen har tidningarna inte velat betala för det eller haft tekniska system för att ta emot dem.”

 

Kronström beger sig till FNB. Hon har många turer den här månaden – de fast anställda ska hinna ta ut sina semestrar och inhopparna behövs.

”Det råder en lätt absurd stämning men vi jobbar på som vanligt och försöker hålla motivationen på en dräglig nivå. Det är inte så länge kvar. Och sedan blir det gravöl. Ska det slutas så ska det slutas med stil.”

Suomeksi: Edessä alanvaihto

Läs även:
Åtta sägs upp på FNB
SPT rör om i nyhetsgrytan
Nyhetsbyrån SPT planerades utanför styrelsen
Vägen mot en ny nyhetsbyrå
Inte stort nog för två
En 130-åring går mot sitt slut

 

Ditte Kronström

Journalist och översättare. Fast anställd på FNB 1999–2015. Efter det inhoppare och sommarvikarie på samma redaktion.

Översätter från finska till svenska, bland annat biofilmer och texter för statsförvaltningen.

Drömmer om att grunda ett katthotell.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta