Edessä alanvaihto

Ditte Kronström

 

Toimittaja ja kääntäjä, STT:n ruotsinkielisen palvelun toimittaja 1999 – 2015, sen jälkeen pätkätöitä samassa toimituksessa.

Kääntää suomesta ruotsiin muun muassa elokuvia ja valtionhallinnon tekstejä.

Haaveilee kissahotellin perustamisesta.

JOURNALISTI
1.12.2017

Lina Laurent, teksti
Kai Sinervo, kuva

Ditte Kronströmille STT:n ruotsinkielisen toimituksen lakkauttaminen merkitsee uutta alkua.

Kuukauden päästä se on ohi: STT:n ruotsinkielinen toimitus lähettää jakeluun viimeiset tekstinsä. Ainakin kahdeksan kymmenestä toimituksen työntekijästä on irtisanottu.

Myös kourallinen tarvittaessa töihin tulevia menettää työnsä. Ditte Kronström kuuluu tähän joukkoon.

Hänkin oli aiemmin STT:n toimittaja, mutta hänen vakituinen työsuhteensa päättyi jo vuoden 2015 yt-neuvottelujen seurauksena. Siitä lähtien hän on tehnyt keikkoja STT:lle, enimmäkseen toimitussihteerinä mutta myös kesäsijaisena.

”Eniten suren työyhteisön menettämistä. Meillä on ollut tosi hauskaa töissä, usein ihan hävyttömän hauskaa.”

Kronströmille STT:n ruotsinkielisen palvelun lakkaaminen merkitsee keskittymistä kääntäjäntyöhön. Sitä hän on tehnyt oman toimen ohella koko journalistinuransa ajan. Töitä kielenkääntäjälle on tarjolla, omasta toimeentulostaan hän ei ole huolissaan.

”Enemmän olen huolissani kollegoista, joilla ei ole ollut tällaista sivutyötä. Monet heistä ovat työskennelleet STT:ssä pitkään, jotkut koko työuransa.”

 

Kronström pitää FNB:n tilannetta koko suomalaista mediamaailmaa koskevana menetyksenä. Kaksikielisestä uutistoimistosta tulee yksikielinen. Yhteistyö muiden pohjoismaisten uutistoimistojen kanssa muuttuu epävarmaksi.

”Traagisinta on, että suomenruotsalaiset ovat itse aiheuttaneet itselleen tämän takaiskun.”

Kronström hämmästelee sitä, että yleensä ruotsin kielen asemasta huolta kantavat eivät ole puolustaneet STT:n ruotsinkielistä palvelua julkisuudessa.

”RKP ei ole hiiskahtanut mitään, ei myöskään Folktinget [suomenruotsalaiset kansankäräjät].”

 

STT:n ruotsinkielisen palvelun lakkauttaminen liittyy tiiviisti uuden uutistoimiston SPT:n perustamiseen. Suuret suomenruotsalaiset mediatalot HSS Media ja KSF Media päättivät lopettaa yhteistyönsä FNB:n kanssa ja perustaa oman uutistoimiston.

Ne ilmoittivat yhdeksi lopettamisen syyksi sen, etteivät olleet tyytyväisiä FNB:n tarjontaan.

”Kyse ei ole siitä, että emmekö olisi kyenneet tarjoamaan tarvittavaa palvelua. Meillä on ollut videotuotantoa ja olisimme voineet tarjota interaktiivista grafiikkaa, mutta sanomalehtitalot eivät halunneet maksaa siitä tai niillä ei ollut teknisiä valmiuksia ottaa vastaan kaikkea tarjontaa”, Kronström sanoo.

 

Kronström valmistautuu lähtemään töihin – STT:hen. Hänellä on monta työvuoroa tässä kuussa. Työsuhteisten täytyy ehtiä pitää lomansa ennen töiden päättymistä, ja sijaisia tarvitaan, jotta työt sujuvat.

”Mieliala on hieman absurdi, mutta teemme töitä tavalliseen tapaan ja yritämme pitää motivaation siedettävällä tasolla. Aikaa on jäljellä vähän.”

På svenska: Gravölet väntar

Lue lisää:
Åtta sägs upp på FNB
SPT rör om i nyhetsgrytan
Nyhetsbyrån SPT planerades utanför styrelsen
Vägen mot en ny nyhetsbyrå
Inte stort nog för två
En 130-åring går mot sitt slut

Ditte Kronström

 

Toimittaja ja kääntäjä, STT:n ruotsinkielisen palvelun toimittaja 1999 – 2015, sen jälkeen pätkätöitä samassa toimituksessa.

Kääntää suomesta ruotsiin muun muassa elokuvia ja valtionhallinnon tekstejä.

Haaveilee kissahotellin perustamisesta.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta