Edessä alanvaihto

Ditte Kronström

 

Toimittaja ja kääntäjä, STT:n ruotsinkielisen palvelun toimittaja 1999 – 2015, sen jälkeen pätkätöitä samassa toimituksessa.

Kääntää suomesta ruotsiin muun muassa elokuvia ja valtionhallinnon tekstejä.

Haaveilee kissahotellin perustamisesta.

JOURNALISTI
1.12.2017

Lina Laurent, teksti
Kai Sinervo, kuva

Ditte Kronströmille STT:n ruotsinkielisen toimituksen lakkauttaminen merkitsee uutta alkua.

Kuukauden päästä se on ohi: STT:n ruotsinkielinen toimitus lähettää jakeluun viimeiset tekstinsä. Ainakin kahdeksan kymmenestä toimituksen työntekijästä on irtisanottu.

Myös kourallinen tarvittaessa töihin tulevia menettää työnsä. Ditte Kronström kuuluu tähän joukkoon.

Hänkin oli aiemmin STT:n toimittaja, mutta hänen vakituinen työsuhteensa päättyi jo vuoden 2015 yt-neuvottelujen seurauksena. Siitä lähtien hän on tehnyt keikkoja STT:lle, enimmäkseen toimitussihteerinä mutta myös kesäsijaisena.

”Eniten suren työyhteisön menettämistä. Meillä on ollut tosi hauskaa töissä, usein ihan hävyttömän hauskaa.”

Kronströmille STT:n ruotsinkielisen palvelun lakkaaminen merkitsee keskittymistä kääntäjäntyöhön. Sitä hän on tehnyt oman toimen ohella koko journalistinuransa ajan. Töitä kielenkääntäjälle on tarjolla, omasta toimeentulostaan hän ei ole huolissaan.

”Enemmän olen huolissani kollegoista, joilla ei ole ollut tällaista sivutyötä. Monet heistä ovat työskennelleet STT:ssä pitkään, jotkut koko työuransa.”

 

Kronström pitää FNB:n tilannetta koko suomalaista mediamaailmaa koskevana menetyksenä. Kaksikielisestä uutistoimistosta tulee yksikielinen. Yhteistyö muiden pohjoismaisten uutistoimistojen kanssa muuttuu epävarmaksi.

”Traagisinta on, että suomenruotsalaiset ovat itse aiheuttaneet itselleen tämän takaiskun.”

Kronström hämmästelee sitä, että yleensä ruotsin kielen asemasta huolta kantavat eivät ole puolustaneet STT:n ruotsinkielistä palvelua julkisuudessa.

”RKP ei ole hiiskahtanut mitään, ei myöskään Folktinget [suomenruotsalaiset kansankäräjät].”

 

STT:n ruotsinkielisen palvelun lakkauttaminen liittyy tiiviisti uuden uutistoimiston SPT:n perustamiseen. Suuret suomenruotsalaiset mediatalot HSS Media ja KSF Media päättivät lopettaa yhteistyönsä FNB:n kanssa ja perustaa oman uutistoimiston.

Ne ilmoittivat yhdeksi lopettamisen syyksi sen, etteivät olleet tyytyväisiä FNB:n tarjontaan.

”Kyse ei ole siitä, että emmekö olisi kyenneet tarjoamaan tarvittavaa palvelua. Meillä on ollut videotuotantoa ja olisimme voineet tarjota interaktiivista grafiikkaa, mutta sanomalehtitalot eivät halunneet maksaa siitä tai niillä ei ollut teknisiä valmiuksia ottaa vastaan kaikkea tarjontaa”, Kronström sanoo.

 

Kronström valmistautuu lähtemään töihin – STT:hen. Hänellä on monta työvuoroa tässä kuussa. Työsuhteisten täytyy ehtiä pitää lomansa ennen töiden päättymistä, ja sijaisia tarvitaan, jotta työt sujuvat.

”Mieliala on hieman absurdi, mutta teemme töitä tavalliseen tapaan ja yritämme pitää motivaation siedettävällä tasolla. Aikaa on jäljellä vähän.”

På svenska: Gravölet väntar

Lue lisää:
Åtta sägs upp på FNB
SPT rör om i nyhetsgrytan
Nyhetsbyrån SPT planerades utanför styrelsen
Vägen mot en ny nyhetsbyrå
Inte stort nog för två
En 130-åring går mot sitt slut

Ditte Kronström

 

Toimittaja ja kääntäjä, STT:n ruotsinkielisen palvelun toimittaja 1999 – 2015, sen jälkeen pätkätöitä samassa toimituksessa.

Kääntää suomesta ruotsiin muun muassa elokuvia ja valtionhallinnon tekstejä.

Haaveilee kissahotellin perustamisesta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta