Edessä alanvaihto

Ditte Kronström

 

Toimittaja ja kääntäjä, STT:n ruotsinkielisen palvelun toimittaja 1999 – 2015, sen jälkeen pätkätöitä samassa toimituksessa.

Kääntää suomesta ruotsiin muun muassa elokuvia ja valtionhallinnon tekstejä.

Haaveilee kissahotellin perustamisesta.

JOURNALISTI
1.12.2017

Lina Laurent, teksti
Kai Sinervo, kuva

Ditte Kronströmille STT:n ruotsinkielisen toimituksen lakkauttaminen merkitsee uutta alkua.

Kuukauden päästä se on ohi: STT:n ruotsinkielinen toimitus lähettää jakeluun viimeiset tekstinsä. Ainakin kahdeksan kymmenestä toimituksen työntekijästä on irtisanottu.

Myös kourallinen tarvittaessa töihin tulevia menettää työnsä. Ditte Kronström kuuluu tähän joukkoon.

Hänkin oli aiemmin STT:n toimittaja, mutta hänen vakituinen työsuhteensa päättyi jo vuoden 2015 yt-neuvottelujen seurauksena. Siitä lähtien hän on tehnyt keikkoja STT:lle, enimmäkseen toimitussihteerinä mutta myös kesäsijaisena.

”Eniten suren työyhteisön menettämistä. Meillä on ollut tosi hauskaa töissä, usein ihan hävyttömän hauskaa.”

Kronströmille STT:n ruotsinkielisen palvelun lakkaaminen merkitsee keskittymistä kääntäjäntyöhön. Sitä hän on tehnyt oman toimen ohella koko journalistinuransa ajan. Töitä kielenkääntäjälle on tarjolla, omasta toimeentulostaan hän ei ole huolissaan.

”Enemmän olen huolissani kollegoista, joilla ei ole ollut tällaista sivutyötä. Monet heistä ovat työskennelleet STT:ssä pitkään, jotkut koko työuransa.”

 

Kronström pitää FNB:n tilannetta koko suomalaista mediamaailmaa koskevana menetyksenä. Kaksikielisestä uutistoimistosta tulee yksikielinen. Yhteistyö muiden pohjoismaisten uutistoimistojen kanssa muuttuu epävarmaksi.

”Traagisinta on, että suomenruotsalaiset ovat itse aiheuttaneet itselleen tämän takaiskun.”

Kronström hämmästelee sitä, että yleensä ruotsin kielen asemasta huolta kantavat eivät ole puolustaneet STT:n ruotsinkielistä palvelua julkisuudessa.

”RKP ei ole hiiskahtanut mitään, ei myöskään Folktinget [suomenruotsalaiset kansankäräjät].”

 

STT:n ruotsinkielisen palvelun lakkauttaminen liittyy tiiviisti uuden uutistoimiston SPT:n perustamiseen. Suuret suomenruotsalaiset mediatalot HSS Media ja KSF Media päättivät lopettaa yhteistyönsä FNB:n kanssa ja perustaa oman uutistoimiston.

Ne ilmoittivat yhdeksi lopettamisen syyksi sen, etteivät olleet tyytyväisiä FNB:n tarjontaan.

”Kyse ei ole siitä, että emmekö olisi kyenneet tarjoamaan tarvittavaa palvelua. Meillä on ollut videotuotantoa ja olisimme voineet tarjota interaktiivista grafiikkaa, mutta sanomalehtitalot eivät halunneet maksaa siitä tai niillä ei ollut teknisiä valmiuksia ottaa vastaan kaikkea tarjontaa”, Kronström sanoo.

 

Kronström valmistautuu lähtemään töihin – STT:hen. Hänellä on monta työvuoroa tässä kuussa. Työsuhteisten täytyy ehtiä pitää lomansa ennen töiden päättymistä, ja sijaisia tarvitaan, jotta työt sujuvat.

”Mieliala on hieman absurdi, mutta teemme töitä tavalliseen tapaan ja yritämme pitää motivaation siedettävällä tasolla. Aikaa on jäljellä vähän.”

På svenska: Gravölet väntar

Lue lisää:
Åtta sägs upp på FNB
SPT rör om i nyhetsgrytan
Nyhetsbyrån SPT planerades utanför styrelsen
Vägen mot en ny nyhetsbyrå
Inte stort nog för två
En 130-åring går mot sitt slut

Ditte Kronström

 

Toimittaja ja kääntäjä, STT:n ruotsinkielisen palvelun toimittaja 1999 – 2015, sen jälkeen pätkätöitä samassa toimituksessa.

Kääntää suomesta ruotsiin muun muassa elokuvia ja valtionhallinnon tekstejä.

Haaveilee kissahotellin perustamisesta.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta