50 vuotta journalistina

Vaikka tekeminen ja tekijät ovat muuttuneet, journalismin palvelutehtävä on edelleen sama, sanoo Arvi Lind.

Yleisellä paikalla. ”Tavallisten ihmisten parissa työskentelin, heitä palvelin ja olin kaikkien kaveri”, sanoo Arvi Lind työstään Ylen uutisissa. SaiPan lippiksessä yhdistyvät eteläkarjalaiset juuret ja rakkaus jääkiekkoon, jota Lind harjoittelee itsekin kaksi kertaa viikossa.

JOURNALISTI
1.12.2017

Nina Erho, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

”Journalistien tehtävä on hankkia ja välittää ihmi­sille heidän elämäänsä helpot­tavia, hyödyllisiä tietoja. Se ei ole muuttunut, vaikka tiedon tarjonta on sirpaloitunut.”

Näin sanoo Arvi Lind, joka ehti työskennellä Yleisradiossa toimittajana 38 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle vuonna 2003. Radio- ja televisiotoimittajien liittoon ja sen nykyiseen kotiin Journalistiliittoon hän on kuulunut huikeat 50 vuotta.

Kun Lind aloitti Ylen uutisissa 1960-luvulla, televisiolähetyksiä oli kaksi päivässä. Tänään niitä on aamusta iltaan, aiheita on enemmän ja jutut ovat lyhyempiä.

”Nyt tehdään eri tavalla, mutta ei huonommin. Nykyisillä toimittajilla on erittäin hyvä koulutus. Kun itse aloitin televisio­uutisissa, suomen kieli oli oikeastaan ainoa, minkä hallitsin, ja työ täytyi opetella työssä.”


Toisaalta koulutustoiminta oli Ylellä kattavaa, ja vanhemmilta kollegoilta sai hyviä neuvoja. Vaikka Lind tietää työrytmin koventuneen, hän toivoo sydämestään, että kokeneetkin journalistit jaksavat mukana.

”Eri-ikäiset tekijät ovat toimitukselle suuri siunaus myös siksi, että he tietävät keskenään eri asioista.”

Lindin uran alussa politiikka, talous ja työmarkkinat olivat ykkösuutisia aina, eikä kukaan kyseenalaistanut, oliko valinta oikea. Vähitellen uutiskriteeriksi alkoi nousta myös kiinnostavuus uteliaisuusmielessä.

Muutoksen hyvä puoli on, että ykkösuutiseksi voi nousta myös pehmeä, kiva asia. Huonosta puolesta Lind kirjoitti kirpeästi toimiessaan takavuosina Keskisuomalaisen lukija-asiamiehenä, eikä mielipide ole muuttunut miksikään.

”Vanhan koulukunnan toimittajana kavahdan sitä, että murhenäytelmistä tehdään viihdettä ja ihmisten suru valjastetaan kalastelemaan yleisöä.”


Vaikka Lindillä on pitkä ura ”koko kansan uutisankkurina”, hän ei miellä tunnettuutensa johtuvan itsestään vaan työstään ”koko kansan Ylessä”. Yksityisyyttä lienee suojannut myös se, että hänen elämänsä uutisstudion ulkopuolella on ollut aika tavallista.

Ja sitten on aika, joka patinoi ja unohduksen lumi, joka peittää, Lind sanoo.

”Työssäni Ylen Uutisluokka-hankkeessa huomaan, että eiväthän nuoret, jotka ovat syntyneet silloin, kun jäin eläkkeelle, voi minua tuntea.”



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta