Ylen ja yleisön välissä

Sami Koivisto, 46, on aloittanut Yleisradion vuorovaikutuspäällikkönä, tuttavallisemmin Yle-tyyppinä. Hän siirtyi tehtävään Yle Uutisista, missä hän on työskennellyt sosiaalisen median toimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt toimittajana muun muassa Ilta-Sanomien mielipide- ja verkkotoimituksissa.

JOURNALISTI
10.11.2017

Nina Erho, teksti
Jussi Nahkuri, kuva

Sami Koivisto on aloittanut Yleisradion vuorovaikutuspäällikkönä, tuttavallisemmin Yle-tyyppinä.

Sinut nimitettiin yleisöasiamieheksi, mutta nyt olet vuorovaikutuspäällikkö. Miksi?

Jo rekrytointivaiheessa oli puhe, että vanhanaikainen titteli muutetaan. Kysyimme ehdotuksia yleisöltä, koska koen, että sukupuolineutraaleista titteleistä on parempi keskustella kuin pakkosyöttää niitä.

 

Miksi Yle tarvitsi yleisöasiahenkilön?

Tehtäväni on lisätä journalismin läpinäkyvyyttä ja auttaa Yleä kuuntelemaan kansalaisia vielä paremmin. JSN:n ja päätoimittajien julkinen rooli on usein kommentoida, kun journalismissa menee joku pieleen. Itse haluaisin avata yleisölle myös oikein menevän journalismin tekemistä.

 

Mitä käytännön työ on?

Esimerkiksi läpinäkyvyyden sparraamista toimitusten kanssa ja palautteeseen liittyvien kysymysten ratkomista. Työ muotoutuu yleisön ja Ylen tarpeiden mukaan.

 

Liittyykö tehtäväsi Yle-gateen?

Varmasti gatekin herätteli huomaamaan läpinäkyvyyden ja yleisödialogin tarpeen kasvua. Some ja vastamediat lisäävät läpinäkyvyyden tarvetta myös etiikkaan sitoutuneissa medioissa.


Miten jaksat kriittisen palautteen keskellä?

Yritän oppia siitä. Saan silloin tällöin puheluita iäkkäiltä kansalaisilta, jotka kokevat tulevansa unohdetuksi, kun kaikki tapahtuu verkossa. Sometoimittajana kohtaamaani raivoon verrattuna kohteliaiden soittajien kanssa on levollista keskustella. Kovankin kritiikin taustalla on yleensä yhteinen pyrkimys hyvään.


Miten seulot palautetulvaa?

Poimin kysymykset, joihin vastaamisesta julkisesti on eniten hyötyä. Jos vastaan trollille, vastaan silloinkin muille. Median on tärkeää puolustaa julkisesti etiikkaansa.


Jos tekijä ja yleisö ovat eri mieltä, kummalle olet lojaali?

Molemmille. Kaikesta palautteesta pitää yrittää nähdä, mitä sen taustalla on ja mitä opittavaa siitä on. En silti kyseenalaista päätoimittajien päätöksiä vaan yritän avata, miksi ratkaisuihin päädyttiin ja luoda rakentavaa keskustelua.

 

Miten olisit hoitanut Sanna Ukkola -gaten?

Kriiseissä on tärkeää kertoa heti avoimesti, mitä on tapahtunut. Jos joku on tehnyt virheen, se kannattaa heti myöntää ja pyytää anteeksi. Ukkolan tapauksessa on käyty montaa eri keskustelua. Silloin kannattaa hahmottaa, mikä on kokonaisuudessa tärkeintä. Tässä sitä olivat keskustelu alkuperäiskansojen pyhän kuvaston käytöstä ja keskustelu toimittajalle sopivasta käytöksestä.

 

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Ulkoilen whippet-koirani Sulon kanssa, soitan 70-luvun rokkia The Innocent Victims -bändissä, uin sekä teen puutarhatöitä puolisoni kanssa.

Sami Koivisto, 46, on aloittanut Yleisradion vuorovaikutuspäällikkönä, tuttavallisemmin Yle-tyyppinä. Hän siirtyi tehtävään Yle Uutisista, missä hän on työskennellyt sosiaalisen median toimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt toimittajana muun muassa Ilta-Sanomien mielipide- ja verkkotoimituksissa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta