”Tyylikäs, asiallinen, hauska”

Järjestötutkimus: Lukijat ovat tyytyväisiä Journalistiin, moitteita tulee muun muassa Helsinki-keskeisyydestä.

”Järjestötutkimus ja Journalistin tuorein lukijatutkimus antavat tukea lehden sisällön kehittämiselle”, päätoimittaja Markku Lappalainen sanoo.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

Noin kolme Journalistiliiton jäsentä neljästä on tyytyväisiä Journalistin sisältöön. Tämä selviää liiton tuoreesta järjestötutkimuksesta.

61 prosenttia vastanneista arvioi olevansa lehteen melko tyytyväinen ja 15 prosenttia erittäin tyytyväinen.

”Onneksi saimme myös kritiikkiä. Varmasti eri puolilla Suomea ja eri ammattiryhmissä toimivia ihmisiä on tuotava monipuolisemmin esiin”, päätoimittaja Markku Lappalainen sanoo.

Eniten lehdestä pitävät opiskelijajäsenet. Opiskelijoista peräti 88 prosenttia on Journalistiin vähintään melko tyytyväinen. Kriittisimpiä ovat eläkeläiset, joista tyytyväisten osuus on 63 prosenttia.

Tärkeänä tietolähteenä lehteä piti kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista.

Journalistiin tyytyväiset vastaajat kuvailivat lehteä esimerkiksi monipuoliseksi, kriittiseksi, informatiiviseksi ja kunnianhimoiseksi.

Kriittisimmissä kommenteissa toimitusta moitittiin muun muassa Helsinki-keskeisyydestä, liiallisesta ay-henkisyydestä, sisäänpäinlämpiävyydestä ja mitäänsanomattomuudesta.

 

Journalistin verkkolehteä kaikki jäsenet eivät vielä ole ottaneet omakseen. 51 prosenttia vastanneista piti melko tai erittäin tärkeänä sitä, että Journalisti ylipäänsä ilmestyy verkossa. Alle 30-vuotiaissa verkkolehti sentään nousi tärkeäksi 69 prosentille, ja opiskelijoiden jäsenryhmässä 68 prosentille.

Myös Journalistin somekanavien tavoittavuudessa on parantamisen varaa. Kaikista vastaajista vain 19 prosenttia seuraa lehden Facebook-profiilia ja kahdeksan prosenttia twitteriä.

Kolmen viikon välein ilmestyvä painettu Journalisti on tutkimuksen mukaan tärkein Journalistiliiton viestintäkanava. 78 prosenttia jäsenistä nostaa lehden liiton kolmen tärkeimmän viestintäkanavan joukkoon, 40 prosentille se on tärkein. Merkittäviksi koettiin lehden lisäksi sähköinen jäsenkirje sekä liiton verkkosivut.

”Lehti on jäsenille edelleen hyvä tietolähde ja iso jäsenetu. Tämä viestii siitä, että olemme tehneet oikeansuuntaista työtä”, Lappalainen sanoo.

Hän iloitsee ennen kaikkea siitä, että opiskelijat ovat ottaneet lehden omakseen.

”On hienoa, että palvelemme myös tulevaisuuden journalisteja. Journalisti pyrkii alalla toimivien ammatillisen identiteetin vahvistamiseen. Nuorilla ja opiskelijoilla on varmasti halua vahvistua tässä ammatissa.”


Lue lisää:



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta