”Tyylikäs, asiallinen, hauska”

Järjestötutkimus: Lukijat ovat tyytyväisiä Journalistiin, moitteita tulee muun muassa Helsinki-keskeisyydestä.

”Järjestötutkimus ja Journalistin tuorein lukijatutkimus antavat tukea lehden sisällön kehittämiselle”, päätoimittaja Markku Lappalainen sanoo.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

Noin kolme Journalistiliiton jäsentä neljästä on tyytyväisiä Journalistin sisältöön. Tämä selviää liiton tuoreesta järjestötutkimuksesta.

61 prosenttia vastanneista arvioi olevansa lehteen melko tyytyväinen ja 15 prosenttia erittäin tyytyväinen.

”Onneksi saimme myös kritiikkiä. Varmasti eri puolilla Suomea ja eri ammattiryhmissä toimivia ihmisiä on tuotava monipuolisemmin esiin”, päätoimittaja Markku Lappalainen sanoo.

Eniten lehdestä pitävät opiskelijajäsenet. Opiskelijoista peräti 88 prosenttia on Journalistiin vähintään melko tyytyväinen. Kriittisimpiä ovat eläkeläiset, joista tyytyväisten osuus on 63 prosenttia.

Tärkeänä tietolähteenä lehteä piti kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista.

Journalistiin tyytyväiset vastaajat kuvailivat lehteä esimerkiksi monipuoliseksi, kriittiseksi, informatiiviseksi ja kunnianhimoiseksi.

Kriittisimmissä kommenteissa toimitusta moitittiin muun muassa Helsinki-keskeisyydestä, liiallisesta ay-henkisyydestä, sisäänpäinlämpiävyydestä ja mitäänsanomattomuudesta.

 

Journalistin verkkolehteä kaikki jäsenet eivät vielä ole ottaneet omakseen. 51 prosenttia vastanneista piti melko tai erittäin tärkeänä sitä, että Journalisti ylipäänsä ilmestyy verkossa. Alle 30-vuotiaissa verkkolehti sentään nousi tärkeäksi 69 prosentille, ja opiskelijoiden jäsenryhmässä 68 prosentille.

Myös Journalistin somekanavien tavoittavuudessa on parantamisen varaa. Kaikista vastaajista vain 19 prosenttia seuraa lehden Facebook-profiilia ja kahdeksan prosenttia twitteriä.

Kolmen viikon välein ilmestyvä painettu Journalisti on tutkimuksen mukaan tärkein Journalistiliiton viestintäkanava. 78 prosenttia jäsenistä nostaa lehden liiton kolmen tärkeimmän viestintäkanavan joukkoon, 40 prosentille se on tärkein. Merkittäviksi koettiin lehden lisäksi sähköinen jäsenkirje sekä liiton verkkosivut.

”Lehti on jäsenille edelleen hyvä tietolähde ja iso jäsenetu. Tämä viestii siitä, että olemme tehneet oikeansuuntaista työtä”, Lappalainen sanoo.

Hän iloitsee ennen kaikkea siitä, että opiskelijat ovat ottaneet lehden omakseen.

”On hienoa, että palvelemme myös tulevaisuuden journalisteja. Journalisti pyrkii alalla toimivien ammatillisen identiteetin vahvistamiseen. Nuorilla ja opiskelijoilla on varmasti halua vahvistua tässä ammatissa.”


Lue lisää:



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta