”Järjestötutkimus ja Journalistin tuorein lukijatutkimus antavat tukea lehden sisällön kehittämiselle”, päätoimittaja Markku Lappalainen sanoo.

”Tyylikäs, asiallinen, hauska”

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

Järjestötutkimus: Lukijat ovat tyytyväisiä Journalistiin, moitteita tulee muun muassa Helsinki-keskeisyydestä.

Noin kolme Journalistiliiton jäsentä neljästä on tyytyväisiä Journalistin sisältöön. Tämä selviää liiton tuoreesta järjestötutkimuksesta.

61 prosenttia vastanneista arvioi olevansa lehteen melko tyytyväinen ja 15 prosenttia erittäin tyytyväinen.

”Onneksi saimme myös kritiikkiä. Varmasti eri puolilla Suomea ja eri ammattiryhmissä toimivia ihmisiä on tuotava monipuolisemmin esiin”, päätoimittaja Markku Lappalainen sanoo.

Eniten lehdestä pitävät opiskelijajäsenet. Opiskelijoista peräti 88 prosenttia on Journalistiin vähintään melko tyytyväinen. Kriittisimpiä ovat eläkeläiset, joista tyytyväisten osuus on 63 prosenttia.

Tärkeänä tietolähteenä lehteä piti kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista.

Journalistiin tyytyväiset vastaajat kuvailivat lehteä esimerkiksi monipuoliseksi, kriittiseksi, informatiiviseksi ja kunnianhimoiseksi.

Kriittisimmissä kommenteissa toimitusta moitittiin muun muassa Helsinki-keskeisyydestä, liiallisesta ay-henkisyydestä, sisäänpäinlämpiävyydestä ja mitäänsanomattomuudesta.

 

Journalistin verkkolehteä kaikki jäsenet eivät vielä ole ottaneet omakseen. 51 prosenttia vastanneista piti melko tai erittäin tärkeänä sitä, että Journalisti ylipäänsä ilmestyy verkossa. Alle 30-vuotiaissa verkkolehti sentään nousi tärkeäksi 69 prosentille, ja opiskelijoiden jäsenryhmässä 68 prosentille.

Myös Journalistin somekanavien tavoittavuudessa on parantamisen varaa. Kaikista vastaajista vain 19 prosenttia seuraa lehden Facebook-profiilia ja kahdeksan prosenttia twitteriä.

Kolmen viikon välein ilmestyvä painettu Journalisti on tutkimuksen mukaan tärkein Journalistiliiton viestintäkanava. 78 prosenttia jäsenistä nostaa lehden liiton kolmen tärkeimmän viestintäkanavan joukkoon, 40 prosentille se on tärkein. Merkittäviksi koettiin lehden lisäksi sähköinen jäsenkirje sekä liiton verkkosivut.

”Lehti on jäsenille edelleen hyvä tietolähde ja iso jäsenetu. Tämä viestii siitä, että olemme tehneet oikeansuuntaista työtä”, Lappalainen sanoo.

Hän iloitsee ennen kaikkea siitä, että opiskelijat ovat ottaneet lehden omakseen.

”On hienoa, että palvelemme myös tulevaisuuden journalisteja. Journalisti pyrkii alalla toimivien ammatillisen identiteetin vahvistamiseen. Nuorilla ja opiskelijoilla on varmasti halua vahvistua tässä ammatissa.”


Lue lisää:



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta