”Järjestötutkimus ja Journalistin tuorein lukijatutkimus antavat tukea lehden sisällön kehittämiselle”, päätoimittaja Markku Lappalainen sanoo.

”Tyylikäs, asiallinen, hauska”

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Haapalainen, teksti
Kai Widell, kuva

Järjestötutkimus: Lukijat ovat tyytyväisiä Journalistiin, moitteita tulee muun muassa Helsinki-keskeisyydestä.

Noin kolme Journalistiliiton jäsentä neljästä on tyytyväisiä Journalistin sisältöön. Tämä selviää liiton tuoreesta järjestötutkimuksesta.

61 prosenttia vastanneista arvioi olevansa lehteen melko tyytyväinen ja 15 prosenttia erittäin tyytyväinen.

”Onneksi saimme myös kritiikkiä. Varmasti eri puolilla Suomea ja eri ammattiryhmissä toimivia ihmisiä on tuotava monipuolisemmin esiin”, päätoimittaja Markku Lappalainen sanoo.

Eniten lehdestä pitävät opiskelijajäsenet. Opiskelijoista peräti 88 prosenttia on Journalistiin vähintään melko tyytyväinen. Kriittisimpiä ovat eläkeläiset, joista tyytyväisten osuus on 63 prosenttia.

Tärkeänä tietolähteenä lehteä piti kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista.

Journalistiin tyytyväiset vastaajat kuvailivat lehteä esimerkiksi monipuoliseksi, kriittiseksi, informatiiviseksi ja kunnianhimoiseksi.

Kriittisimmissä kommenteissa toimitusta moitittiin muun muassa Helsinki-keskeisyydestä, liiallisesta ay-henkisyydestä, sisäänpäinlämpiävyydestä ja mitäänsanomattomuudesta.

 

Journalistin verkkolehteä kaikki jäsenet eivät vielä ole ottaneet omakseen. 51 prosenttia vastanneista piti melko tai erittäin tärkeänä sitä, että Journalisti ylipäänsä ilmestyy verkossa. Alle 30-vuotiaissa verkkolehti sentään nousi tärkeäksi 69 prosentille, ja opiskelijoiden jäsenryhmässä 68 prosentille.

Myös Journalistin somekanavien tavoittavuudessa on parantamisen varaa. Kaikista vastaajista vain 19 prosenttia seuraa lehden Facebook-profiilia ja kahdeksan prosenttia twitteriä.

Kolmen viikon välein ilmestyvä painettu Journalisti on tutkimuksen mukaan tärkein Journalistiliiton viestintäkanava. 78 prosenttia jäsenistä nostaa lehden liiton kolmen tärkeimmän viestintäkanavan joukkoon, 40 prosentille se on tärkein. Merkittäviksi koettiin lehden lisäksi sähköinen jäsenkirje sekä liiton verkkosivut.

”Lehti on jäsenille edelleen hyvä tietolähde ja iso jäsenetu. Tämä viestii siitä, että olemme tehneet oikeansuuntaista työtä”, Lappalainen sanoo.

Hän iloitsee ennen kaikkea siitä, että opiskelijat ovat ottaneet lehden omakseen.

”On hienoa, että palvelemme myös tulevaisuuden journalisteja. Journalisti pyrkii alalla toimivien ammatillisen identiteetin vahvistamiseen. Nuorilla ja opiskelijoilla on varmasti halua vahvistua tässä ammatissa.”


Lue lisää:



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta