Sponsoroidun journalistin ohjeet

Haastateltavan oikeudet ovat epäselviä, kun haastattelu tehdään mainokseen.

Journalistin ohje 17

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JOURNALISTI
10.11.2017

Jarno Liski, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Tutkija saa haastattelupyynnön: ”Artikkeli suureen sanomalehteen”. Haastattelupyynnössä pyydetään tutkijalta kommentteja hänen erikoisalaansa liittyen. Sähköpostiviestissä mainitaan myös, että kyse on ”sponsoroidusta journalismista”.

Tutkija kysyy tarkemmin, mistä on kyse. Kyse on mainoksesta. Mainoksen tilannut firma tarjoaa ratkaisuja ongelmaan, joka on tutkijan mielestä vähäinen. Yrityksen mainoksessa esiintymistä tutkija pitäisi erittäin vahingollisena uralleen, joten hän kieltäytyy haastattelusta.

Hän ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään, koska ei halua aiheuttaa ongelmia toimittajalle. Vahinkoa ei päässyt tapahtumaan, mutta läheltä piti -tilanteesta nousee kiinnostavia kysymyksiä: mitä haastateltavalle on kerrottava mainoksesta, johon hänet haastatellaan; millaiset oikeudet haastateltavalla on jälkikäteen muokata tai perua lausuntojaan?

 

Natiivimainonta perinteisessä mediassa tarkoittaa journalistisen näköisiä juttuja, jotka kuitenkin on tehty mainostajan tavoitteiden eli yleensä myynnin edistämiseksi.

Journalistin ohjeita ei natiivimainonnassa voi noudattaa, koska se ei ole journalismia. Natiivimainoksiin kuitenkin haastatellaan asiantuntijoita yliopistoista, tutkimuslaitoksista tai viranomaisista. Sponsoroidun journalistin ohjeita ei ole.

Soittokierros muutamiin natiivimainontaa tekeviin yrityksiin – Otavamediaan, Mediahubiin sekä MustReadiin – tuottaa yhdensuuntaisen tuloksen. Useimmiten haastateltavat ovat jutusta maksavan asiakkaan osoittamia, jolloin ongelmatilanteita ei tule.

Kun haastatellaan ulkopuolisia, tehdään hyvin selväksi, mihin haastattelu on tulossa. Haastateltavalle annetaan myös journalistista juttua laajemmat vapaudet muuttaa ja perua sanomisiaan. Näin tehdään, koska mainosjutusta maksavan asiakkaan etu ei ole päätyä riitelemään haastateltavien kanssa.

MustReadin natiivimainonnasta vastaava Merja Mähkä kuitenkin pitää hyvänä ajatusta ”sponsoroidun journalismin” ohjeista.

”Voisin vaikka itse kirjoittaa meille sellaiset. Olisi hyvä idea tehdä toimintatapoja läpinäkyväksi tältä osin”, Mähkä innostuu.

Viestinnän eettisen neuvottelukunnan tai Mainonnan eettisen neuvoston ohjeet eivät puutu juttuprosessiin samalla tarkkuudella kuin Journalistin ohjeet.

Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta nostaa kuitenkin esiin hyvää markkinointitapaa sääntelevän Kansainvälisen kauppakamarin Markkinointisääntöjen 14 artiklan, joka kieltää julkiseen tai yksityiseen henkilöön viittaamisen ilman hänen etukäteen antamaansa lupaa.

”Toivoisin että haastateltaville ei puhuttaisi sponsoroidusta journalismista tai natiivimainoksista, vaan selvällä suomen kielellä mainoksesta”, sanoo Paloranta.

 

Myös haastatteluja paljon antavat tahot ovat pohtineet asiaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla pohdinta alkoi, kun viranomaisessa huomattiin Asuntomessujen poimineen markkinointiinsa faktaa heidän verkkosivuiltaan.

”Siitä tuli mieleen, että mitä me teemme, jos tulee haastattelupyyntö”, kertoo toimiston tiedottaja Maria Swanljung.

Virallisia linjauksia ei ole tehty. Swanljungin mukaan viranomainen palvelee kaikkia, jotka tietoa kysyvät. Markkinointikäyttöön tulevia haastatteluja annettaessa pitää olle poikkeuksellisen tarkka.

”Jos muuten pyydämme vain sitaatit nähtäväksi, niin tällaisissa tapauksissa varmaan olisimme tarkempia, millaiseen kokonaisuuteen se haastattelu lopulta on tulossa”, Swanljung sanoo.

Journalistin ohje 17

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta