Sponsoroidun journalistin ohjeet

Haastateltavan oikeudet ovat epäselviä, kun haastattelu tehdään mainokseen.

Journalistin ohje 17

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JOURNALISTI
10.11.2017

Jarno Liski, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Tutkija saa haastattelupyynnön: ”Artikkeli suureen sanomalehteen”. Haastattelupyynnössä pyydetään tutkijalta kommentteja hänen erikoisalaansa liittyen. Sähköpostiviestissä mainitaan myös, että kyse on ”sponsoroidusta journalismista”.

Tutkija kysyy tarkemmin, mistä on kyse. Kyse on mainoksesta. Mainoksen tilannut firma tarjoaa ratkaisuja ongelmaan, joka on tutkijan mielestä vähäinen. Yrityksen mainoksessa esiintymistä tutkija pitäisi erittäin vahingollisena uralleen, joten hän kieltäytyy haastattelusta.

Hän ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään, koska ei halua aiheuttaa ongelmia toimittajalle. Vahinkoa ei päässyt tapahtumaan, mutta läheltä piti -tilanteesta nousee kiinnostavia kysymyksiä: mitä haastateltavalle on kerrottava mainoksesta, johon hänet haastatellaan; millaiset oikeudet haastateltavalla on jälkikäteen muokata tai perua lausuntojaan?

 

Natiivimainonta perinteisessä mediassa tarkoittaa journalistisen näköisiä juttuja, jotka kuitenkin on tehty mainostajan tavoitteiden eli yleensä myynnin edistämiseksi.

Journalistin ohjeita ei natiivimainonnassa voi noudattaa, koska se ei ole journalismia. Natiivimainoksiin kuitenkin haastatellaan asiantuntijoita yliopistoista, tutkimuslaitoksista tai viranomaisista. Sponsoroidun journalistin ohjeita ei ole.

Soittokierros muutamiin natiivimainontaa tekeviin yrityksiin – Otavamediaan, Mediahubiin sekä MustReadiin – tuottaa yhdensuuntaisen tuloksen. Useimmiten haastateltavat ovat jutusta maksavan asiakkaan osoittamia, jolloin ongelmatilanteita ei tule.

Kun haastatellaan ulkopuolisia, tehdään hyvin selväksi, mihin haastattelu on tulossa. Haastateltavalle annetaan myös journalistista juttua laajemmat vapaudet muuttaa ja perua sanomisiaan. Näin tehdään, koska mainosjutusta maksavan asiakkaan etu ei ole päätyä riitelemään haastateltavien kanssa.

MustReadin natiivimainonnasta vastaava Merja Mähkä kuitenkin pitää hyvänä ajatusta ”sponsoroidun journalismin” ohjeista.

”Voisin vaikka itse kirjoittaa meille sellaiset. Olisi hyvä idea tehdä toimintatapoja läpinäkyväksi tältä osin”, Mähkä innostuu.

Viestinnän eettisen neuvottelukunnan tai Mainonnan eettisen neuvoston ohjeet eivät puutu juttuprosessiin samalla tarkkuudella kuin Journalistin ohjeet.

Mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta nostaa kuitenkin esiin hyvää markkinointitapaa sääntelevän Kansainvälisen kauppakamarin Markkinointisääntöjen 14 artiklan, joka kieltää julkiseen tai yksityiseen henkilöön viittaamisen ilman hänen etukäteen antamaansa lupaa.

”Toivoisin että haastateltaville ei puhuttaisi sponsoroidusta journalismista tai natiivimainoksista, vaan selvällä suomen kielellä mainoksesta”, sanoo Paloranta.

 

Myös haastatteluja paljon antavat tahot ovat pohtineet asiaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla pohdinta alkoi, kun viranomaisessa huomattiin Asuntomessujen poimineen markkinointiinsa faktaa heidän verkkosivuiltaan.

”Siitä tuli mieleen, että mitä me teemme, jos tulee haastattelupyyntö”, kertoo toimiston tiedottaja Maria Swanljung.

Virallisia linjauksia ei ole tehty. Swanljungin mukaan viranomainen palvelee kaikkia, jotka tietoa kysyvät. Markkinointikäyttöön tulevia haastatteluja annettaessa pitää olle poikkeuksellisen tarkka.

”Jos muuten pyydämme vain sitaatit nähtäväksi, niin tällaisissa tapauksissa varmaan olisimme tarkempia, millaiseen kokonaisuuteen se haastattelu lopulta on tulossa”, Swanljung sanoo.

Journalistin ohje 17

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta