Säg morjens till John Blund

”Jag brukar sucka lite när jag ser uppmaningar till exempel från statligt håll till arbetslösa/uppsagda/studerande att bli företagare eller frilansare”, skriver Magnus Londen.
JOURNALISTI
10.11.2017

Magnus Londen

magnus.londen@gmail.com

Skribenten är frilansjournalist och författare från Helsingfors.

Hur ska man förhålla sig till en arbetsdag som varar från sex på morgonen till midnatt? Det där att vara aderton timmar på g.

Fördömande, oroad, arg?

En sådan dag hade jag i går – utan att bli jättearg eller frustrerad.

Under 18 timmar hann jag med en lunch och såg till att jag promenerade några kilometer mellan varje möte och ringde visst ett eller två privata samtal. Men annars, i ett konstant arbetsflöde utan slut: laptopen fram, fila på texter, ringa, skriva mejl, pumpa på, stirra in i skenet, nå, du vet.

För i alla fall om du är företagare eller frilansare har du sannolikt nyligen haft en liknande arbetsdag. Det är då ansiktshyn får en kallblå patina av skärmljuset och det gör ont att sluta ögonen.

Inbilla dig ändå inte att det finns något heroiskt eller duktigt inlindat i en adertons timmars arbetsdag. Det finns det inte.

Tvärtom, det är galenskap.

Men det är också vardagsrealism.

För det är så här det lätt blir, speciellt för frilansare och företagare. Du måste kunna fakturera – alltså måste projekt slutföras, många bollar ständigt finnas i luften och inga fasta arbetstider finnas. Bor det en liten (nojig) perfektionist inom dig kan du dessutom generellt sett lägga till några timmar per dag – för man kan ju alltid göra bättre, gå djupare, sikta högre.

Därför brukar jag sucka lite när jag ser uppmaningar till exempel från statligt håll till arbetslösa/uppsagda/studerande att bli företagare eller frilansare. Som om det skulle vara gräddfil till snabba cash och ett lyckligt liv.

Lyckligt liv?

Förresten, nu backar jag. Det ligger nog ändå lite i det. För i morgon på morgonen kan jag istället vrida mig i sängen nästan så länge jag vill, åtminstone i teorin. Jag hinner till och med till Pargas för att inspektera vårt stugbygge – mitt i veckan.

För mig är just den vetskapen, alltså känslan av frihet (berättigat eller inte), viktigare än pengarna och tryggheten med en fast månadslön. Och då kan jag svälja aderton timmar ibland.

Men det finns en sak jag – ärligt – inte tänkt tillräckligt på tidigare.

Sömn.

Att också en frilansares kropp och själ absolut kräver och förtjänar regelbunden sömn. Jag vet, detta är god-morgon-yxskaft-personifierat. Men efter att ha läst en intervju med en amerikansk sömnforskare – han sa att alla, alltså alla, måste värna om sin sömn – var det som om poletten äntligen trillade ner. Jag ville bums inleda en intim och långvarig relation med John Blund. (Tidigare hade jag inte ens torrhånglat med Mr Blund).

Och där är jag nu.

Men efter de där aderton timmarna i går gick det naturligtvis inte att få sömn. Tankarna och bokstäverna snurrade i huvudet, spasmer och ryckningar, täcket – liksom kroppen – slängdes hit och dit, klockan tickade på … du vet nog igen precis vad jag menar.

Då var det dags för godmorgon-yxskaft nummer två:

Vill du lugna ner dig och somna gott? Läs då en (pappers)bok, heter det klassiska rådet.

I tamburen väntade journalistkollegan Mikael Crawfords roman i ett adlibris-paket. Jag ryckte upp det, tassade tillbaka till sängen, knäppte på pannlampan och kastade mig fnittrande in i en värld med kåta östnyländska tonårskillar.

Och somnade.

Inte för att storyn var tråkig (tvärtom). Utan för att också frilansare måste sova.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta