Säg morjens till John Blund

”Jag brukar sucka lite när jag ser uppmaningar till exempel från statligt håll till arbetslösa/uppsagda/studerande att bli företagare eller frilansare”, skriver Magnus Londen.
JOURNALISTI
10.11.2017

Magnus Londen

magnus.londen@gmail.com

Skribenten är frilansjournalist och författare från Helsingfors.

Hur ska man förhålla sig till en arbetsdag som varar från sex på morgonen till midnatt? Det där att vara aderton timmar på g.

Fördömande, oroad, arg?

En sådan dag hade jag i går – utan att bli jättearg eller frustrerad.

Under 18 timmar hann jag med en lunch och såg till att jag promenerade några kilometer mellan varje möte och ringde visst ett eller två privata samtal. Men annars, i ett konstant arbetsflöde utan slut: laptopen fram, fila på texter, ringa, skriva mejl, pumpa på, stirra in i skenet, nå, du vet.

För i alla fall om du är företagare eller frilansare har du sannolikt nyligen haft en liknande arbetsdag. Det är då ansiktshyn får en kallblå patina av skärmljuset och det gör ont att sluta ögonen.

Inbilla dig ändå inte att det finns något heroiskt eller duktigt inlindat i en adertons timmars arbetsdag. Det finns det inte.

Tvärtom, det är galenskap.

Men det är också vardagsrealism.

För det är så här det lätt blir, speciellt för frilansare och företagare. Du måste kunna fakturera – alltså måste projekt slutföras, många bollar ständigt finnas i luften och inga fasta arbetstider finnas. Bor det en liten (nojig) perfektionist inom dig kan du dessutom generellt sett lägga till några timmar per dag – för man kan ju alltid göra bättre, gå djupare, sikta högre.

Därför brukar jag sucka lite när jag ser uppmaningar till exempel från statligt håll till arbetslösa/uppsagda/studerande att bli företagare eller frilansare. Som om det skulle vara gräddfil till snabba cash och ett lyckligt liv.

Lyckligt liv?

Förresten, nu backar jag. Det ligger nog ändå lite i det. För i morgon på morgonen kan jag istället vrida mig i sängen nästan så länge jag vill, åtminstone i teorin. Jag hinner till och med till Pargas för att inspektera vårt stugbygge – mitt i veckan.

För mig är just den vetskapen, alltså känslan av frihet (berättigat eller inte), viktigare än pengarna och tryggheten med en fast månadslön. Och då kan jag svälja aderton timmar ibland.

Men det finns en sak jag – ärligt – inte tänkt tillräckligt på tidigare.

Sömn.

Att också en frilansares kropp och själ absolut kräver och förtjänar regelbunden sömn. Jag vet, detta är god-morgon-yxskaft-personifierat. Men efter att ha läst en intervju med en amerikansk sömnforskare – han sa att alla, alltså alla, måste värna om sin sömn – var det som om poletten äntligen trillade ner. Jag ville bums inleda en intim och långvarig relation med John Blund. (Tidigare hade jag inte ens torrhånglat med Mr Blund).

Och där är jag nu.

Men efter de där aderton timmarna i går gick det naturligtvis inte att få sömn. Tankarna och bokstäverna snurrade i huvudet, spasmer och ryckningar, täcket – liksom kroppen – slängdes hit och dit, klockan tickade på … du vet nog igen precis vad jag menar.

Då var det dags för godmorgon-yxskaft nummer två:

Vill du lugna ner dig och somna gott? Läs då en (pappers)bok, heter det klassiska rådet.

I tamburen väntade journalistkollegan Mikael Crawfords roman i ett adlibris-paket. Jag ryckte upp det, tassade tillbaka till sängen, knäppte på pannlampan och kastade mig fnittrande in i en värld med kåta östnyländska tonårskillar.

Och somnade.

Inte för att storyn var tråkig (tvärtom). Utan för att också frilansare måste sova.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta