Sanavalinta sananvalintana

JOURNALISTI
10.11.2017

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Talorakentaminen vai talonrakentaminen, kysyy Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

”Talorakentaminen Suomessa kiritti Lemminkäisen tulosta”. Pitäisikö Taloussanomien (26. lokakuuta) otsikossa lukea ”talonrakentaminen”?

Taru Kolehmaisen kirjassa Kielenhuollon juurilla kerrotaan monista ”yhdyssanasubstantiivien nominatiivi- ja genetiivialkuisuutta” pohtineista kielentutkijoista. Kysymys todetaan yhdeksi oikeakielisyytemme vaikeimmista: Lämmönmittari vai lämpömittari? Yhtiökokous vai yhtiönkokous?

Nykyisissä kielioppaissa annetaan asiasta vain niukkoja ohjeita. Usein esitetään, että yhdyssanan alkuosa on genetiivissä, jos jälkiosa on verbistä johdettu substantiivi ja alkuosa ilmaisee tuon verbin tekemisen kohteen (kodinhoito).

Yhdyssanoista väitelleen Laura Tyysterin mukaan genetiivialkuiset yhdyssanat ovat uusien yhdyssanojen joukossa todella harvinaisia. Nominatiivialkuinen muoto täyttää useimmat ilmaisutarpeet. (Kotuksen verkkosivut, 14. syyskuuta 2015.)

Kieli muuttuu, ja joskus perinteinen korvataan uudella. Viime vuosisadan alkupuoliskon kieltä kuvaavassa Nykysuomen sanakirjassa yksi hakusanoista on ”sananvalinta”, mutta ”sanavalintaa” kirja ei tunne. Nykykieltä kuvaavassa Kielitoimiston sanakirjassa ”sananvalinta” ja ”sanavalinta” esitetään toistensa synonyymeina.

Ja toden totta. Helsingin Sanomissa kerrotaan 23. elokuuta, että Antti Rinteen synnytystalkoot-sanavalinta tyrmistyttää demareitakin. Yleensä kannatan sananvapautta. Nyt valinta ”sanavalinta” tyrmistyttää minua, ja kuvittelen, että useimpia tyrmistyttää. Emmehän puhu ”sanavapaudestakaan”!

Järjestän kyselyn Twitterissä: ”sanavalinta” vai ”sananvalinta”? Vastauksia tulee 83. Peräti 75 prosenttia vastaajista on valinnut ”sanavalinnan”. Ehkäpä he kannattavat myös ”talorakentamista”.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta