Sam sukeltaa historiaan

Ohjaaja Sam Stäuber viettää vapaapäivänsä sukeltaen vanhoissa kaivosluolissa ja leijuen sotahylkyjen yllä.

Sam Stäuber sukeltaa kaikkina vuodenaikoina. Vesi on aina kylmää kymmenien metrien syvyydessä, joten lämpimänä pitävä kuivapuku on välttämätön varustus myös kesällä.

Sam Stäuber

45-vuotias helsinkiläinen tv-ohjaaja, koulutukseltaan medianoni. Tekee myös tuottajan ja toimittajan töitä. Työskennellyt vakinaisesti Ylessä vuodesta 2008. Ollut aiemmin muun muassa Big Brother Suomen ohjaajana.

Kävi ensimmäisen laitesukelluskurssinsa 18-vuotiaana. Harrastanut sukellusta säännöllisesti yhdeksän vuotta. Aiemmin sukelsi eniten Ylen sukelluskerhon kanssa, nykyisin osana Badewanne-ryhmää.

Harrastaa myös lihastreeniä ja pilatesta saadakseen lisää voimaa ja liikkuvuutta vedessä toimimiseen.

JOURNALISTI
10.11.2017

Janne Salomaa, teksti
Susanna Kekkonen, kuva

”Kuslig.” Sam Stäuber hakee äidinkielestään ruotsista sanan, miltä tuntuu löytää kymmenien metrien syvyydestä uponnut sota-alus.

”Se on pelkoa, mutta ei liian pelottavalla tavalla. Veden alla laivat tuntuvat jättiläisiltä, ja se herättää kunnioitusta.”

Sukellusmaskin takaa kohteet näyttävät veden alla noin neljänneksen suuremmilta kuin paljain silmin katsottuna, mutta erityisesti suuruusvaikutelma syntyy siitä, että vedessä pystyy leijumaan joka puolella laivan ympärillä.

Ylessä ohjaajana työskentelevä Stäuber on mukana Badewanne-ryhmässä, joka on erikoistunut sotahylkyjen etsintään, tunnistamiseen ja dokumentointiin. Tyypillisesti ryhmä tutkii yhdestä kahteen uutta hylkyä joka kesä.

Ryhmän löydöillä on merkitystä historiantutkimuksen lisäksi ympäristönsuojelulle, sillä Badewanne kartoittaa hylkyjen mahdollisia öljy- ja myrkkypäästöjä.

Stäuber sukeltaa myös puhtaasti huvin vuoksi, silloin yleensä vanhoissa kaivoksissa.

”On mahtavaa leijua eteenpäin tunneleita pitkin katsellen kaivostyöläisen entisaikaisia työoloja: hanskat naulassa, kaivosvaunu raiteillaan tai raolleen jäänyt hissikuilun portti luovat tunteen ajan pysähtymisestä.”

 

Stäuber tekee 30 – 100 sukellusta vuodessa. Vuodenaika ei rajoita harrastusta.

”Talvella vedet ovat jääkannen alla usein kirkkaimmillaan.”

Takaisin avannon suuaukolle ja pinnalle sukeltaja löytää sukellusnarun avulla. Sitä tai nousuköyttä Stäuber käyttää kaikissa sukelluksissa.

Toinen tärkeä turvallisuustekijä on, että kymmenien metrien syvyyteen ei koskaan mennä yksin.

”Laitesukeltaminen on sekä yksilölaji että ryhmätyötä. Etenkin luolasukelluksessa jämäkkä ryhmäkuri on välttämätöntä. Sukellusparin tulisi koko ajan sijaita muutaman räpylänpotkun päässä.”

Stäuberille ei ole sattunut pinnan alla haavereita tai vaaratilanteita, mutta toistakymmentä suomalaissukeltajaa on hukkunut viime vuosina. Mitä syvemmälle mennään, sitä suuremmaksi riskit kasvavat. Stäuber on käynyt 87 metrissä eikä välttämättä kaipaa enää syvemmälle.

”On tärkeää, että rajojaan ei venytä liian suurin harppauksin. Jos viimeaikaisista kuolemantapauksista voi hakea jotain positiivista, ovat ne herättäneet keskustelua sukeltamisen riskeistä ja rajoitteista.”

Sukellustaitojaan Stäuber on kehittänyt paitsi käymällä kursseja myös opettamalla itse muita.

”Oivallus, että opettaessa oppii itsekin, on auttanut myös ohjaajantyössä. Kun joutuu sanoittamaan muille, miten jokin asia pitää tehdä, tulee analysoineeksi paremmin omaa toimintaansa.”

Sam Stäuber

45-vuotias helsinkiläinen tv-ohjaaja, koulutukseltaan medianoni. Tekee myös tuottajan ja toimittajan töitä. Työskennellyt vakinaisesti Ylessä vuodesta 2008. Ollut aiemmin muun muassa Big Brother Suomen ohjaajana.

Kävi ensimmäisen laitesukelluskurssinsa 18-vuotiaana. Harrastanut sukellusta säännöllisesti yhdeksän vuotta. Aiemmin sukelsi eniten Ylen sukelluskerhon kanssa, nykyisin osana Badewanne-ryhmää.

Harrastaa myös lihastreeniä ja pilatesta saadakseen lisää voimaa ja liikkuvuutta vedessä toimimiseen.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta