Sam Stäuber sukeltaa kaikkina vuodenaikoina. Vesi on aina kylmää kymmenien metrien syvyydessä, joten lämpimänä pitävä kuivapuku on välttämätön varustus myös kesällä.

Sam sukeltaa historiaan

Sam Stäuber

45-vuotias helsinkiläinen tv-ohjaaja, koulutukseltaan medianoni. Tekee myös tuottajan ja toimittajan töitä. Työskennellyt vakinaisesti Ylessä vuodesta 2008. Ollut aiemmin muun muassa Big Brother Suomen ohjaajana.

Kävi ensimmäisen laitesukelluskurssinsa 18-vuotiaana. Harrastanut sukellusta säännöllisesti yhdeksän vuotta. Aiemmin sukelsi eniten Ylen sukelluskerhon kanssa, nykyisin osana Badewanne-ryhmää.

Harrastaa myös lihastreeniä ja pilatesta saadakseen lisää voimaa ja liikkuvuutta vedessä toimimiseen.

JOURNALISTI
10.11.2017

Janne Salomaa, teksti
Susanna Kekkonen, kuva

Ohjaaja Sam Stäuber viettää vapaapäivänsä sukeltaen vanhoissa kaivosluolissa ja leijuen sotahylkyjen yllä.

”Kuslig.” Sam Stäuber hakee äidinkielestään ruotsista sanan, miltä tuntuu löytää kymmenien metrien syvyydestä uponnut sota-alus.

”Se on pelkoa, mutta ei liian pelottavalla tavalla. Veden alla laivat tuntuvat jättiläisiltä, ja se herättää kunnioitusta.”

Sukellusmaskin takaa kohteet näyttävät veden alla noin neljänneksen suuremmilta kuin paljain silmin katsottuna, mutta erityisesti suuruusvaikutelma syntyy siitä, että vedessä pystyy leijumaan joka puolella laivan ympärillä.

Ylessä ohjaajana työskentelevä Stäuber on mukana Badewanne-ryhmässä, joka on erikoistunut sotahylkyjen etsintään, tunnistamiseen ja dokumentointiin. Tyypillisesti ryhmä tutkii yhdestä kahteen uutta hylkyä joka kesä.

Ryhmän löydöillä on merkitystä historiantutkimuksen lisäksi ympäristönsuojelulle, sillä Badewanne kartoittaa hylkyjen mahdollisia öljy- ja myrkkypäästöjä.

Stäuber sukeltaa myös puhtaasti huvin vuoksi, silloin yleensä vanhoissa kaivoksissa.

”On mahtavaa leijua eteenpäin tunneleita pitkin katsellen kaivostyöläisen entisaikaisia työoloja: hanskat naulassa, kaivosvaunu raiteillaan tai raolleen jäänyt hissikuilun portti luovat tunteen ajan pysähtymisestä.”

 

Stäuber tekee 30 – 100 sukellusta vuodessa. Vuodenaika ei rajoita harrastusta.

”Talvella vedet ovat jääkannen alla usein kirkkaimmillaan.”

Takaisin avannon suuaukolle ja pinnalle sukeltaja löytää sukellusnarun avulla. Sitä tai nousuköyttä Stäuber käyttää kaikissa sukelluksissa.

Toinen tärkeä turvallisuustekijä on, että kymmenien metrien syvyyteen ei koskaan mennä yksin.

”Laitesukeltaminen on sekä yksilölaji että ryhmätyötä. Etenkin luolasukelluksessa jämäkkä ryhmäkuri on välttämätöntä. Sukellusparin tulisi koko ajan sijaita muutaman räpylänpotkun päässä.”

Stäuberille ei ole sattunut pinnan alla haavereita tai vaaratilanteita, mutta toistakymmentä suomalaissukeltajaa on hukkunut viime vuosina. Mitä syvemmälle mennään, sitä suuremmaksi riskit kasvavat. Stäuber on käynyt 87 metrissä eikä välttämättä kaipaa enää syvemmälle.

”On tärkeää, että rajojaan ei venytä liian suurin harppauksin. Jos viimeaikaisista kuolemantapauksista voi hakea jotain positiivista, ovat ne herättäneet keskustelua sukeltamisen riskeistä ja rajoitteista.”

Sukellustaitojaan Stäuber on kehittänyt paitsi käymällä kursseja myös opettamalla itse muita.

”Oivallus, että opettaessa oppii itsekin, on auttanut myös ohjaajantyössä. Kun joutuu sanoittamaan muille, miten jokin asia pitää tehdä, tulee analysoineeksi paremmin omaa toimintaansa.”

Sam Stäuber

45-vuotias helsinkiläinen tv-ohjaaja, koulutukseltaan medianoni. Tekee myös tuottajan ja toimittajan töitä. Työskennellyt vakinaisesti Ylessä vuodesta 2008. Ollut aiemmin muun muassa Big Brother Suomen ohjaajana.

Kävi ensimmäisen laitesukelluskurssinsa 18-vuotiaana. Harrastanut sukellusta säännöllisesti yhdeksän vuotta. Aiemmin sukelsi eniten Ylen sukelluskerhon kanssa, nykyisin osana Badewanne-ryhmää.

Harrastaa myös lihastreeniä ja pilatesta saadakseen lisää voimaa ja liikkuvuutta vedessä toimimiseen.



7 2020
Arkisto

Tuot Milttoniin raikasta kokoomuslaista ajattelua, Katri Makkonen

Tasavallan presidentin kabinetista Ylelle vain vuodeksi palannut Katri Makkonen lähtee konsulttiyhtiö Milttonin varatoimitusjohtaksi oppimaan, miten liike-elämä toimii.

Mitä jos ihmiset eivät ole koskaan halunneet puolueetonta journalismia?

”Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi”, kirjoittaa Janne Zareff.

Aikkarit on pidettävä mukana

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Vuosien 2021 – 2022 pressikortti on Journalistiliiton vuodenvaihteessa uudistuvan ilmeen mukainen. Kuvan kortti on testikortti, jonka ulkoasu poikkeaa jonkin verran oikean pressikortin ulkoasusta.

Perinteinen pressikortti muuttuu tilattavaksi – digitaalinen kortti päivittyy automaattisesti

Digitaalista korttia käyttää jo melkein 12 000 jäsentä. Kortin ulkoasu muuttuu vuodenvaihteessa Journalistiliiton uudistuvan ilmeen mukaiseksi.

Nyhetsmedier som lägereldar

”Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs”, skriver Dan Lolax.

Tiekartta johtaa turhan usein umpikujaan

Joukkoviestimet saisivat herkeämättä pohtia, mitä jargonia ne omaksuvat, kirjoittaa Ville Eloranta.

Näin tehdään puoli yhdeksän uutislähetys

Ylen pääuutislähetys syntyy Pasilassa ja etänä. Koronavirusepidemia on tuonut lähetyksen tekemiseen kiirettä ja uusia käytäntöjä.

Työehtosopimus pätee myös etätyössä

Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Korona-ajan paikallinen sopimus

Työntekijät ovat Ylessä erittäin sitoutuneita työhönsä ja ymmärsivät, että kaikkien panosta tarvitaan, joten joustoa riitti, kirjoittaa Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Anu Kähkönen.

Sähkömies dosentin virassa

Anna Gustafssonin Itämeri-haastattelu kesätoimittajana sujui hienosti. Mutta mikäs se haastateltavan titteli olikaan?

Kutsumuksena toimittajan työ

Kuolleita: Toimittaja Anja Manninen 27. 5. 1954 Tyrnävä − 12. 6. 2020 Oulu

Pystykorva ei enää haukahtele

Kuolleita: Toimittaja Veikko Huttunen 31. 10. 1954 Vieremä – heinäkuu 2020 Iisalmi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta