Sam sukeltaa historiaan

Ohjaaja Sam Stäuber viettää vapaapäivänsä sukeltaen vanhoissa kaivosluolissa ja leijuen sotahylkyjen yllä.

Sam Stäuber sukeltaa kaikkina vuodenaikoina. Vesi on aina kylmää kymmenien metrien syvyydessä, joten lämpimänä pitävä kuivapuku on välttämätön varustus myös kesällä.

JOURNALISTI
10.11.2017

Janne Salomaa, teksti
Susanna Kekkonen, kuva

”Kuslig.” Sam Stäuber hakee äidinkielestään ruotsista sanan, miltä tuntuu löytää kymmenien metrien syvyydestä uponnut sota-alus.

”Se on pelkoa, mutta ei liian pelottavalla tavalla. Veden alla laivat tuntuvat jättiläisiltä, ja se herättää kunnioitusta.”

Sukellusmaskin takaa kohteet näyttävät veden alla noin neljänneksen suuremmilta kuin paljain silmin katsottuna, mutta erityisesti suuruusvaikutelma syntyy siitä, että vedessä pystyy leijumaan joka puolella laivan ympärillä.

Ylessä ohjaajana työskentelevä Stäuber on mukana Badewanne-ryhmässä, joka on erikoistunut sotahylkyjen etsintään, tunnistamiseen ja dokumentointiin. Tyypillisesti ryhmä tutkii yhdestä kahteen uutta hylkyä joka kesä.

Ryhmän löydöillä on merkitystä historiantutkimuksen lisäksi ympäristönsuojelulle, sillä Badewanne kartoittaa hylkyjen mahdollisia öljy- ja myrkkypäästöjä.

Stäuber sukeltaa myös puhtaasti huvin vuoksi, silloin yleensä vanhoissa kaivoksissa.

”On mahtavaa leijua eteenpäin tunneleita pitkin katsellen kaivostyöläisen entisaikaisia työoloja: hanskat naulassa, kaivosvaunu raiteillaan tai raolleen jäänyt hissikuilun portti luovat tunteen ajan pysähtymisestä.”

 

Stäuber tekee 30 – 100 sukellusta vuodessa. Vuodenaika ei rajoita harrastusta.

”Talvella vedet ovat jääkannen alla usein kirkkaimmillaan.”

Takaisin avannon suuaukolle ja pinnalle sukeltaja löytää sukellusnarun avulla. Sitä tai nousuköyttä Stäuber käyttää kaikissa sukelluksissa.

Toinen tärkeä turvallisuustekijä on, että kymmenien metrien syvyyteen ei koskaan mennä yksin.

”Laitesukeltaminen on sekä yksilölaji että ryhmätyötä. Etenkin luolasukelluksessa jämäkkä ryhmäkuri on välttämätöntä. Sukellusparin tulisi koko ajan sijaita muutaman räpylänpotkun päässä.”

Stäuberille ei ole sattunut pinnan alla haavereita tai vaaratilanteita, mutta toistakymmentä suomalaissukeltajaa on hukkunut viime vuosina. Mitä syvemmälle mennään, sitä suuremmaksi riskit kasvavat. Stäuber on käynyt 87 metrissä eikä välttämättä kaipaa enää syvemmälle.

”On tärkeää, että rajojaan ei venytä liian suurin harppauksin. Jos viimeaikaisista kuolemantapauksista voi hakea jotain positiivista, ovat ne herättäneet keskustelua sukeltamisen riskeistä ja rajoitteista.”

Sukellustaitojaan Stäuber on kehittänyt paitsi käymällä kursseja myös opettamalla itse muita.

”Oivallus, että opettaessa oppii itsekin, on auttanut myös ohjaajantyössä. Kun joutuu sanoittamaan muille, miten jokin asia pitää tehdä, tulee analysoineeksi paremmin omaa toimintaansa.”

Sam Stäuber

45-vuotias helsinkiläinen tv-ohjaaja, koulutukseltaan medianoni. Tekee myös tuottajan ja toimittajan töitä. Työskennellyt vakinaisesti Ylessä vuodesta 2008. Ollut aiemmin muun muassa Big Brother Suomen ohjaajana.

Kävi ensimmäisen laitesukelluskurssinsa 18-vuotiaana. Harrastanut sukellusta säännöllisesti yhdeksän vuotta. Aiemmin sukelsi eniten Ylen sukelluskerhon kanssa, nykyisin osana Badewanne-ryhmää.

Harrastaa myös lihastreeniä ja pilatesta saadakseen lisää voimaa ja liikkuvuutta vedessä toimimiseen.

Sam Stäuber

45-vuotias helsinkiläinen tv-ohjaaja, koulutukseltaan medianoni. Tekee myös tuottajan ja toimittajan töitä. Työskennellyt vakinaisesti Ylessä vuodesta 2008. Ollut aiemmin muun muassa Big Brother Suomen ohjaajana.

Kävi ensimmäisen laitesukelluskurssinsa 18-vuotiaana. Harrastanut sukellusta säännöllisesti yhdeksän vuotta. Aiemmin sukelsi eniten Ylen sukelluskerhon kanssa, nykyisin osana Badewanne-ryhmää.

Harrastaa myös lihastreeniä ja pilatesta saadakseen lisää voimaa ja liikkuvuutta vedessä toimimiseen.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta