Lehdistössä työskenteleville tehdyn kyselyn mukaan kilpailukykysopimuksen tuomia lisätyötunteja pidetään kohtuuttomina. ”Tilanne työpaikoilla on jo valmiiksi hyvin kuormittunut. Kun sen lisäksi vaaditaan vielä jotain lisää, se tuntuu liialliselta”, Hanne Aho sanoo.

Lomista leikkaaminen ei käy

Miten neuvottelut vaikuttavat työhön?

Journalistiliitto käy tes-neuvotteluita tänä syksynä kaikilla sopimusaloillaan. Osa vanhoista sopimuksista on jo päättynyt.

Sopimuksettomassa tilassa noudatetaan vanhan tessin määräyksiä.

Työtaistelutoimet, kuten lakko tai työsulku, ovat mahdollisia vasta, kun edellinen sopimuskausi päättyy. Niistä on annettava varoitus kahta viikkoa ennen.

Neuvotteluiden etenemistä ja tuloksia voi seurata liiton verkkosivuilla, some-kanavissa, jäsenkirjeissä ja Journalistissa.

JOURNALISTI
10.11.2017

Marja Honkonen, teksti
Kai Widell, kuva

Journalistiliitto tavoittelee tes-neuvotteluissa lisää palkkaa ja koulutusta. ”Jos työnantaja pitää kiinni lomien lyhentämisestä, se on sitten kova paikka”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Lomat, yleiskorotus ja koulutus. Nämä kolme asiaa ovat pöydällä lehdistön työehtosopimusneuvotteluissa. Lehdistön sopimus päättyy marraskuussa.

Työntekijöiden tavoitteena on korottaa palkkoja tuntuvasti. Kaksi vuosittaista TAKO-koulutuspäivää taas halutaan velvoittaviksi: mikäli työnantaja ei huolehdi niistä, työntekijä saa käyttää ne valitsemallaan tavalla.

Työnantaja haluaa leikata lomista. Medialiitto on esittänyt, että lomien kertymisen määrittäisi työsuhteen pituus, ei alalla oltu aika. Silloin yli kymmenen vuotta alalla työskennelleelle työpaikan vaihtaminen maksaisi kaksi lomaviikkoa, kun kesälomaoikeus putoaisi kuudesta viikosta neljään.

Viikon talviloman työnantaja haluaisi taas muuttaa kolmeksi yksittäiseksi vapaapäiväksi sementoidakseen kilpailukykysopimuksen tuomat lisätyötunnit. Työnantaja voisi myös ostaa tai sopia talviloman työsopimuksessa pois.

”Ääritapauksessa työpaikan vaihtaminen voisi tarkoittaa työntekijälle kolmen viikon lomien menettämistä”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Lomistaan Journalistiliiton jäsenet eivät ole valmiit tinkimään, Aho sanoo. Jäsenistön jo aiemminkin tiedossa ollut kanta vahvistui jälleen lehdistössä työskenteleville suunnatussa kyselyssä.

”Kiire lisääntyy, työ pirstoutuu ja ihmiset tekevät paljon töitä myös työajan ulkopuolella. Loma on ainoa aika, jolloin töistä pääsee oikeasti irti. Siksi se on meidän ihmisille korostetun tärkeä”, Aho sanoo.

Neuvotteluissa Journalistiliitto on ehdottanut kilpailukykysopimuksen tuomien lisätyötuntien poistamista.

”Jos työnantaja pitää kiinni lomien lyhentämisestä, se on sitten kova paikka. Meidän porukka on sanonut, ettei suostu siihen.”

 

Journalistiliitto neuvottelee syksyllä kaikilla sopimusaloillaan. Puheenjohtaja Aho ennakoi, että sopimusaloista suurimman, lehdistön, työehtosopimusneuvotteluista tulee myös vaikeimmat.

Työnantajapuolen Medialiitto varoitteli jo elokuun talouskatsauksessaan, että vaikka mediatoimiala kasvaa, palkankorotusten olisi syytä olla maltillisia. Vaikeuksia ei ole vielä voitettu.

Aho vakuuttaa, että työntekijät ymmärtävät yhtiöiden tilanteen. Siksi mediatalojen pitäisi ymmärtää työntekijöidensä tilanne: elinkustannukset kasvavat ja työ muuttuu koko ajan vaativammaksi.

”Nyt etsitään tasapainoa”, Aho painottaa.

Prosenteista ei neuvottelujen tässä vaiheessa ole tapana puhua.

Aho kuitenkin huomauttaa, että liittokierroksen pelinavaajat, Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat 3,2 prosentin korotuksen kahden vuoden aikana itselleen minimiksi, eivät maksimiksi. Sen päälle alalla on tavattu sopia paikallisia korotuksia.

 

Yleisradiossa neuvotellaan sekä ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksesta että freelancetyötä koskevasta Yhtyneet-sopimuksesta. Molemmat sopimukset ovat voimassa marraskuun loppuun.

Ohjelmatyöntekijöiden tes-neuvotteluissa pääaiheeksi noussee työaika, Aho kertoo. Työnantajan toiveena on ”saada työaika paremmin käyttöön” eli muun muassa yhdenmukaistaa ruokatuntia koskevia käytäntöjä ja poistaa erilaisia rajoituksia sille, milloin työtä voi tehdä.

”Nämä tavoitteet johtaisivat siihen, että osan työaika kasvaisi selvästi”, Aho sanoo.

Työntekijät tavoittelevat muun muassa selviä yleiskorostuksia palkkaan. Ne olisivat Ahon mukaan perusteltuja liiton kaikilla sopimusaloilla.

 

Kustannustoimittajien työehtosopimus päättyy niin ikään marraskuun lopussa. Kustannusalan työntekijät ovat Ahon mukaan tyytymättömiä palkkaukseensa, joka on matalampi kuin media-alalla tai korkeakoulutetuilla yleensä.

”Oppikirjapuolella on tehty viime vuosina digiloikka”, Aho muistuttaa.

”Kustannustoimittajien käsien läpi kulkevat kaikkien suomalaislasten oppikirjat ja kaikki suomalainen kirjallisuus. Heidän työnsä on erittäin merkittävää, mutta vaativuus ei näy palkkauksessa.”

 

Lehdistön, Ylen ja kustannustoimittajien sopimusten lisäksi neuvottelut olivat vielä maanantaina 6. marraskuuta kesken Mediahubin, elokuva- ja tv-tuotantojen sekä henkilöstövuokrausyritys Mediaringin tesseistä.

Kaikkien kolmen sopimukset päättyivät lokakuun lopussa. Sekä työntekijät että työnantajat arvioivat neuvotteluiden etenevän rakentavassa hengessä.

Av-kääntäjien tes-neuvottelut alkavat 4. joulukuuta. Sanoman radioiden neuvotteluissa tavoitteena on edetä lehdistön aikataulussa.

Journalistiliitolle tyypillistä on tehdä alakohtaiset ratkaisut, jolloin korotusprosentit ja sopimusten pituus voivat poiketa toisistaan.

Lehdistön neuvotteluissa on ollut esillä tähän mennessä vaihtoehtona kaksivuotinen sopimus. Sen pituinen sopimus vaatisi Ahon mukaan, että myös sopimuksen sisältöä kehitetään.

Tahtoa rakentaviin neuvotteluihin löytyy, Aho vakuuttaa.

”Meidän koko koneemme on valjastettu tekemään mahdollisimman hyvä sopimus.”

Hankaussähköä neuvotteluihin kuitenkin luo se, että työnantaja on käynnistänyt samaan aikaan useita yt-neuvotteluja. Aho pitää aikataulua erikoisena.

”On vaikea lukea, että se on sattumaa.”

Journalistiliiton valtuusto kokoontuu 1. joulukuuta käsittelemään neuvottelutuloksia.

Miten neuvottelut vaikuttavat työhön?

Journalistiliitto käy tes-neuvotteluita tänä syksynä kaikilla sopimusaloillaan. Osa vanhoista sopimuksista on jo päättynyt.

Sopimuksettomassa tilassa noudatetaan vanhan tessin määräyksiä.

Työtaistelutoimet, kuten lakko tai työsulku, ovat mahdollisia vasta, kun edellinen sopimuskausi päättyy. Niistä on annettava varoitus kahta viikkoa ennen.

Neuvotteluiden etenemistä ja tuloksia voi seurata liiton verkkosivuilla, some-kanavissa, jäsenkirjeissä ja Journalistissa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta