Lomista leikkaaminen ei käy

Journalistiliitto tavoittelee tes-neuvotteluissa lisää palkkaa ja koulutusta. ”Jos työnantaja pitää kiinni lomien lyhentämisestä, se on sitten kova paikka”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Lehdistössä työskenteleville tehdyn kyselyn mukaan kilpailukykysopimuksen tuomia lisätyötunteja pidetään kohtuuttomina. ”Tilanne työpaikoilla on jo valmiiksi hyvin kuormittunut. Kun sen lisäksi vaaditaan vielä jotain lisää, se tuntuu liialliselta”, Hanne Aho sanoo.

Miten neuvottelut vaikuttavat työhön?

Journalistiliitto käy tes-neuvotteluita tänä syksynä kaikilla sopimusaloillaan. Osa vanhoista sopimuksista on jo päättynyt.

Sopimuksettomassa tilassa noudatetaan vanhan tessin määräyksiä.

Työtaistelutoimet, kuten lakko tai työsulku, ovat mahdollisia vasta, kun edellinen sopimuskausi päättyy. Niistä on annettava varoitus kahta viikkoa ennen.

Neuvotteluiden etenemistä ja tuloksia voi seurata liiton verkkosivuilla, some-kanavissa, jäsenkirjeissä ja Journalistissa.

JOURNALISTI
10.11.2017

Marja Honkonen, teksti
Kai Widell, kuva

Lomat, yleiskorotus ja koulutus. Nämä kolme asiaa ovat pöydällä lehdistön työehtosopimusneuvotteluissa. Lehdistön sopimus päättyy marraskuussa.

Työntekijöiden tavoitteena on korottaa palkkoja tuntuvasti. Kaksi vuosittaista TAKO-koulutuspäivää taas halutaan velvoittaviksi: mikäli työnantaja ei huolehdi niistä, työntekijä saa käyttää ne valitsemallaan tavalla.

Työnantaja haluaa leikata lomista. Medialiitto on esittänyt, että lomien kertymisen määrittäisi työsuhteen pituus, ei alalla oltu aika. Silloin yli kymmenen vuotta alalla työskennelleelle työpaikan vaihtaminen maksaisi kaksi lomaviikkoa, kun kesälomaoikeus putoaisi kuudesta viikosta neljään.

Viikon talviloman työnantaja haluaisi taas muuttaa kolmeksi yksittäiseksi vapaapäiväksi sementoidakseen kilpailukykysopimuksen tuomat lisätyötunnit. Työnantaja voisi myös ostaa tai sopia talviloman työsopimuksessa pois.

”Ääritapauksessa työpaikan vaihtaminen voisi tarkoittaa työntekijälle kolmen viikon lomien menettämistä”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Lomistaan Journalistiliiton jäsenet eivät ole valmiit tinkimään, Aho sanoo. Jäsenistön jo aiemminkin tiedossa ollut kanta vahvistui jälleen lehdistössä työskenteleville suunnatussa kyselyssä.

”Kiire lisääntyy, työ pirstoutuu ja ihmiset tekevät paljon töitä myös työajan ulkopuolella. Loma on ainoa aika, jolloin töistä pääsee oikeasti irti. Siksi se on meidän ihmisille korostetun tärkeä”, Aho sanoo.

Neuvotteluissa Journalistiliitto on ehdottanut kilpailukykysopimuksen tuomien lisätyötuntien poistamista.

”Jos työnantaja pitää kiinni lomien lyhentämisestä, se on sitten kova paikka. Meidän porukka on sanonut, ettei suostu siihen.”

 

Journalistiliitto neuvottelee syksyllä kaikilla sopimusaloillaan. Puheenjohtaja Aho ennakoi, että sopimusaloista suurimman, lehdistön, työehtosopimusneuvotteluista tulee myös vaikeimmat.

Työnantajapuolen Medialiitto varoitteli jo elokuun talouskatsauksessaan, että vaikka mediatoimiala kasvaa, palkankorotusten olisi syytä olla maltillisia. Vaikeuksia ei ole vielä voitettu.

Aho vakuuttaa, että työntekijät ymmärtävät yhtiöiden tilanteen. Siksi mediatalojen pitäisi ymmärtää työntekijöidensä tilanne: elinkustannukset kasvavat ja työ muuttuu koko ajan vaativammaksi.

”Nyt etsitään tasapainoa”, Aho painottaa.

Prosenteista ei neuvottelujen tässä vaiheessa ole tapana puhua.

Aho kuitenkin huomauttaa, että liittokierroksen pelinavaajat, Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat 3,2 prosentin korotuksen kahden vuoden aikana itselleen minimiksi, eivät maksimiksi. Sen päälle alalla on tavattu sopia paikallisia korotuksia.

 

Yleisradiossa neuvotellaan sekä ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksesta että freelancetyötä koskevasta Yhtyneet-sopimuksesta. Molemmat sopimukset ovat voimassa marraskuun loppuun.

Ohjelmatyöntekijöiden tes-neuvotteluissa pääaiheeksi noussee työaika, Aho kertoo. Työnantajan toiveena on ”saada työaika paremmin käyttöön” eli muun muassa yhdenmukaistaa ruokatuntia koskevia käytäntöjä ja poistaa erilaisia rajoituksia sille, milloin työtä voi tehdä.

”Nämä tavoitteet johtaisivat siihen, että osan työaika kasvaisi selvästi”, Aho sanoo.

Työntekijät tavoittelevat muun muassa selviä yleiskorostuksia palkkaan. Ne olisivat Ahon mukaan perusteltuja liiton kaikilla sopimusaloilla.

 

Kustannustoimittajien työehtosopimus päättyy niin ikään marraskuun lopussa. Kustannusalan työntekijät ovat Ahon mukaan tyytymättömiä palkkaukseensa, joka on matalampi kuin media-alalla tai korkeakoulutetuilla yleensä.

”Oppikirjapuolella on tehty viime vuosina digiloikka”, Aho muistuttaa.

”Kustannustoimittajien käsien läpi kulkevat kaikkien suomalaislasten oppikirjat ja kaikki suomalainen kirjallisuus. Heidän työnsä on erittäin merkittävää, mutta vaativuus ei näy palkkauksessa.”

 

Lehdistön, Ylen ja kustannustoimittajien sopimusten lisäksi neuvottelut olivat vielä maanantaina 6. marraskuuta kesken Mediahubin, elokuva- ja tv-tuotantojen sekä henkilöstövuokrausyritys Mediaringin tesseistä.

Kaikkien kolmen sopimukset päättyivät lokakuun lopussa. Sekä työntekijät että työnantajat arvioivat neuvotteluiden etenevän rakentavassa hengessä.

Av-kääntäjien tes-neuvottelut alkavat 4. joulukuuta. Sanoman radioiden neuvotteluissa tavoitteena on edetä lehdistön aikataulussa.

Journalistiliitolle tyypillistä on tehdä alakohtaiset ratkaisut, jolloin korotusprosentit ja sopimusten pituus voivat poiketa toisistaan.

Lehdistön neuvotteluissa on ollut esillä tähän mennessä vaihtoehtona kaksivuotinen sopimus. Sen pituinen sopimus vaatisi Ahon mukaan, että myös sopimuksen sisältöä kehitetään.

Tahtoa rakentaviin neuvotteluihin löytyy, Aho vakuuttaa.

”Meidän koko koneemme on valjastettu tekemään mahdollisimman hyvä sopimus.”

Hankaussähköä neuvotteluihin kuitenkin luo se, että työnantaja on käynnistänyt samaan aikaan useita yt-neuvotteluja. Aho pitää aikataulua erikoisena.

”On vaikea lukea, että se on sattumaa.”

Journalistiliiton valtuusto kokoontuu 1. joulukuuta käsittelemään neuvottelutuloksia.

Miten neuvottelut vaikuttavat työhön?

Journalistiliitto käy tes-neuvotteluita tänä syksynä kaikilla sopimusaloillaan. Osa vanhoista sopimuksista on jo päättynyt.

Sopimuksettomassa tilassa noudatetaan vanhan tessin määräyksiä.

Työtaistelutoimet, kuten lakko tai työsulku, ovat mahdollisia vasta, kun edellinen sopimuskausi päättyy. Niistä on annettava varoitus kahta viikkoa ennen.

Neuvotteluiden etenemistä ja tuloksia voi seurata liiton verkkosivuilla, some-kanavissa, jäsenkirjeissä ja Journalistissa.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta