Lomista leikkaaminen ei käy

Journalistiliitto tavoittelee tes-neuvotteluissa lisää palkkaa ja koulutusta. ”Jos työnantaja pitää kiinni lomien lyhentämisestä, se on sitten kova paikka”, puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Lehdistössä työskenteleville tehdyn kyselyn mukaan kilpailukykysopimuksen tuomia lisätyötunteja pidetään kohtuuttomina. ”Tilanne työpaikoilla on jo valmiiksi hyvin kuormittunut. Kun sen lisäksi vaaditaan vielä jotain lisää, se tuntuu liialliselta”, Hanne Aho sanoo.

JOURNALISTI
10.11.2017

Marja Honkonen, teksti
Kai Widell, kuva

Lomat, yleiskorotus ja koulutus. Nämä kolme asiaa ovat pöydällä lehdistön työehtosopimusneuvotteluissa. Lehdistön sopimus päättyy marraskuussa.

Työntekijöiden tavoitteena on korottaa palkkoja tuntuvasti. Kaksi vuosittaista TAKO-koulutuspäivää taas halutaan velvoittaviksi: mikäli työnantaja ei huolehdi niistä, työntekijä saa käyttää ne valitsemallaan tavalla.

Työnantaja haluaa leikata lomista. Medialiitto on esittänyt, että lomien kertymisen määrittäisi työsuhteen pituus, ei alalla oltu aika. Silloin yli kymmenen vuotta alalla työskennelleelle työpaikan vaihtaminen maksaisi kaksi lomaviikkoa, kun kesälomaoikeus putoaisi kuudesta viikosta neljään.

Viikon talviloman työnantaja haluaisi taas muuttaa kolmeksi yksittäiseksi vapaapäiväksi sementoidakseen kilpailukykysopimuksen tuomat lisätyötunnit. Työnantaja voisi myös ostaa tai sopia talviloman työsopimuksessa pois.

”Ääritapauksessa työpaikan vaihtaminen voisi tarkoittaa työntekijälle kolmen viikon lomien menettämistä”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Lomistaan Journalistiliiton jäsenet eivät ole valmiit tinkimään, Aho sanoo. Jäsenistön jo aiemminkin tiedossa ollut kanta vahvistui jälleen lehdistössä työskenteleville suunnatussa kyselyssä.

”Kiire lisääntyy, työ pirstoutuu ja ihmiset tekevät paljon töitä myös työajan ulkopuolella. Loma on ainoa aika, jolloin töistä pääsee oikeasti irti. Siksi se on meidän ihmisille korostetun tärkeä”, Aho sanoo.

Neuvotteluissa Journalistiliitto on ehdottanut kilpailukykysopimuksen tuomien lisätyötuntien poistamista.

”Jos työnantaja pitää kiinni lomien lyhentämisestä, se on sitten kova paikka. Meidän porukka on sanonut, ettei suostu siihen.”

 

Journalistiliitto neuvottelee syksyllä kaikilla sopimusaloillaan. Puheenjohtaja Aho ennakoi, että sopimusaloista suurimman, lehdistön, työehtosopimusneuvotteluista tulee myös vaikeimmat.

Työnantajapuolen Medialiitto varoitteli jo elokuun talouskatsauksessaan, että vaikka mediatoimiala kasvaa, palkankorotusten olisi syytä olla maltillisia. Vaikeuksia ei ole vielä voitettu.

Aho vakuuttaa, että työntekijät ymmärtävät yhtiöiden tilanteen. Siksi mediatalojen pitäisi ymmärtää työntekijöidensä tilanne: elinkustannukset kasvavat ja työ muuttuu koko ajan vaativammaksi.

”Nyt etsitään tasapainoa”, Aho painottaa.

Prosenteista ei neuvottelujen tässä vaiheessa ole tapana puhua.

Aho kuitenkin huomauttaa, että liittokierroksen pelinavaajat, Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat 3,2 prosentin korotuksen kahden vuoden aikana itselleen minimiksi, eivät maksimiksi. Sen päälle alalla on tavattu sopia paikallisia korotuksia.

 

Yleisradiossa neuvotellaan sekä ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksesta että freelancetyötä koskevasta Yhtyneet-sopimuksesta. Molemmat sopimukset ovat voimassa marraskuun loppuun.

Ohjelmatyöntekijöiden tes-neuvotteluissa pääaiheeksi noussee työaika, Aho kertoo. Työnantajan toiveena on ”saada työaika paremmin käyttöön” eli muun muassa yhdenmukaistaa ruokatuntia koskevia käytäntöjä ja poistaa erilaisia rajoituksia sille, milloin työtä voi tehdä.

”Nämä tavoitteet johtaisivat siihen, että osan työaika kasvaisi selvästi”, Aho sanoo.

Työntekijät tavoittelevat muun muassa selviä yleiskorostuksia palkkaan. Ne olisivat Ahon mukaan perusteltuja liiton kaikilla sopimusaloilla.

 

Kustannustoimittajien työehtosopimus päättyy niin ikään marraskuun lopussa. Kustannusalan työntekijät ovat Ahon mukaan tyytymättömiä palkkaukseensa, joka on matalampi kuin media-alalla tai korkeakoulutetuilla yleensä.

”Oppikirjapuolella on tehty viime vuosina digiloikka”, Aho muistuttaa.

”Kustannustoimittajien käsien läpi kulkevat kaikkien suomalaislasten oppikirjat ja kaikki suomalainen kirjallisuus. Heidän työnsä on erittäin merkittävää, mutta vaativuus ei näy palkkauksessa.”

 

Lehdistön, Ylen ja kustannustoimittajien sopimusten lisäksi neuvottelut olivat vielä maanantaina 6. marraskuuta kesken Mediahubin, elokuva- ja tv-tuotantojen sekä henkilöstövuokrausyritys Mediaringin tesseistä.

Kaikkien kolmen sopimukset päättyivät lokakuun lopussa. Sekä työntekijät että työnantajat arvioivat neuvotteluiden etenevän rakentavassa hengessä.

Av-kääntäjien tes-neuvottelut alkavat 4. joulukuuta. Sanoman radioiden neuvotteluissa tavoitteena on edetä lehdistön aikataulussa.

Journalistiliitolle tyypillistä on tehdä alakohtaiset ratkaisut, jolloin korotusprosentit ja sopimusten pituus voivat poiketa toisistaan.

Lehdistön neuvotteluissa on ollut esillä tähän mennessä vaihtoehtona kaksivuotinen sopimus. Sen pituinen sopimus vaatisi Ahon mukaan, että myös sopimuksen sisältöä kehitetään.

Tahtoa rakentaviin neuvotteluihin löytyy, Aho vakuuttaa.

”Meidän koko koneemme on valjastettu tekemään mahdollisimman hyvä sopimus.”

Hankaussähköä neuvotteluihin kuitenkin luo se, että työnantaja on käynnistänyt samaan aikaan useita yt-neuvotteluja. Aho pitää aikataulua erikoisena.

”On vaikea lukea, että se on sattumaa.”

Journalistiliiton valtuusto kokoontuu 1. joulukuuta käsittelemään neuvottelutuloksia.

Miten neuvottelut vaikuttavat työhön?

Journalistiliitto käy tes-neuvotteluita tänä syksynä kaikilla sopimusaloillaan. Osa vanhoista sopimuksista on jo päättynyt.

Sopimuksettomassa tilassa noudatetaan vanhan tessin määräyksiä.

Työtaistelutoimet, kuten lakko tai työsulku, ovat mahdollisia vasta, kun edellinen sopimuskausi päättyy. Niistä on annettava varoitus kahta viikkoa ennen.

Neuvotteluiden etenemistä ja tuloksia voi seurata liiton verkkosivuilla, some-kanavissa, jäsenkirjeissä ja Journalistissa.

Miten neuvottelut vaikuttavat työhön?

Journalistiliitto käy tes-neuvotteluita tänä syksynä kaikilla sopimusaloillaan. Osa vanhoista sopimuksista on jo päättynyt.

Sopimuksettomassa tilassa noudatetaan vanhan tessin määräyksiä.

Työtaistelutoimet, kuten lakko tai työsulku, ovat mahdollisia vasta, kun edellinen sopimuskausi päättyy. Niistä on annettava varoitus kahta viikkoa ennen.

Neuvotteluiden etenemistä ja tuloksia voi seurata liiton verkkosivuilla, some-kanavissa, jäsenkirjeissä ja Journalistissa.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta