Lämminsydäminen oman tiensä kulkija

JOURNALISTI
10.11.2017

Markku Huusko, teksti

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja ja Niklas Herlinin ystävä.

Kuolleita: Niklas Herlin

Kustantaja, tietokirjailija ja toimittaja Niklas ”Niko” Herlin löydettiin kuolleena asunnostaan 10. lokakuuta Nizzassa Ranskassa. Hän oli syntynyt 18. marraskuuta 1963 Kirkkonummella.

Suorapuheinen, ystävällinen, luova, tasa-arvoinen, sananvapauden puolustaja. Näin Uuden Suomen lukijat luonnehtivat Nikoa, ystävääni ja työtoveriani. He osuvat sataprosenttisen oikeaan.

Yhteinen journalistinen taipaleemme alkoi Kauppalehdessä vuonna 1991. Oli ainutlaatuista päästä seuraamaan intohimoisen, sivistyneen ja pelkäämättömän journalistin työtä lähietäisyydeltä. Niko oli nopea ja tarkka. Kilpailussa journalistin suuresta päämäärästä, skuupeista, hänelle oli vaikea pärjätä.

Kauppalehden jälkeen Niko teki toimittajan töitä Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa. Lisäksi hän kunnostautui tietokirjailijana.

Vuonna 2003 Niko perusti Teos-kustantamon. Siellä hänen ja toisen intohimoisen kulttuuri-ihmisen, Silja Hiidenheimon tiet kohtasivat tavalla, joka on jo piirtynyt suomalaisen kirjallisuuden historiaan.

Vuonna 2007 lähdimme projektiin nimeltä Uusi Suomi. Silloin Niko paalutti journalismia ja sananvapautta näin:

”Sananvapaus on tärkeä arvo. Sananvapauden käyttöön liittyy vastuu sanomisistaan. Uusi Suomi ei julkaise mitä tahansa roskaa edes sananvapauden nimissä. Näin se suojelee itseään, lukijoita ja varsinkin niitä, jotka haluaisivat käyttää sananvapauttaan väärin”.

Inhimillisenä ja osaavana omistajana Niko muistetaan myös Cargotecissa, Alma Mediassa, Koneessa ja monessa muussa yhtiössä.

Nikon viimeinen iso projekti oli kehitysvammaisille palveluja tuottavan Lyhdyn tulevaisuus, jonka eteen hän uhrasi aikaansa paljon. Työ jäi täysin yllättäen kesken, mutta Nikon henki elää hankkeessa.

Tänä syksynä Nikolle tuli 30 vuotta täyteen alalla. Tuolloin hän kirjoitti blogin, jossa muistutti, että Suomessa jokaisena vuonna valinnut suurempi sanavapaus kuin edellisenä. Hän myös kertoi kiitollisuutensa siitä, että oli saanut ”painia hyvät ja pahat ottelut” journalismin alalla.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta