Kun pimenee

Naps. Näinkö helposti se käy? Järjen valo sammuu. Valistuksen aika päättyy, kysyy Elina Grundström.
JOURNALISTI
10.11.2017

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Naps. Näinkö helposti se käy? Järjen valo sammuu. Valistuksen aika päättyy.

Yhdysvalloissa Donald Trump levittää rokotusvastaisia salaliittoteorioita ja tutkijoita kielletään puhumasta ilmastonmuutoksesta.

Intiassa hallitus lopettaa lääketieteellisiä hankkeita ja ohjaa rahaa homeopatian edistämiseen.

Unkarissa hallitus käyttää miljoonia euroja julistekampanjaan, jossa hyökätään George Sorosin kimppuun. Sorosin syntejä ovat itsenäisen yliopiston perustaminen Budapestiin sekä sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustaminen.

Turkissa journalisteja ja yliopistotutkijoita irtisanotaan ja vangitaan.

 

Valistuksen saavutukset murenevat silmissä. Tieteen ja journalismin vapaus ovat uhattuina ympäri maailmaa.

Kaikki tämä tapahtuu juuri silloin, kun tietoa tarvittaisiin kipeämmin kuin koskaan. Ihmiskunnan pitäisi nopeasti ymmärtää useita uusia monimutkaisia ilmiöitä ja tehdä niistä järkeviä päätöksiä. Ilmastonmuutos on voimistunut ja siihen liittyvät palautemekanismit ovat alkaneet vaikuttaa. Ihmisalkioiden geenejä on opittu muokkaamaan. Tekoäly mullistaa talouselämää ja verkkopalveluiden algoritmit uhkaavat yksityisyyden suojaa. Näiden kehityskulkujen hallitsemiseen tarvittaisiin kunnollista kriittistä tiedonvälitystä. Muuten jälki voi olla rumaa.

Lehdistönvapaus on kuitenkin vakavasti heikentynyt. Toimittajia on vangittuna ennätysmäärä ja joku toimittaja kuolee työnsä vuoksi jossain päin maailmaa joka neljäs päivä.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön viime keväänä julkaistun lehdistönvapausindeksin varsinainen uutinen ei ollut Suomen sijoituksen putoaminen. Suurempi uutinen oli se, että maailma on järjestön arvion mukaan ohittanut lehdistönvapauden käännekohdan.

Järjestön mukaan lehdistönvapaus on lähtenyt trendinomaisesti heikkenemään kaikkialla maailmassa, mutta erityisen voimakkaasti se on heikentynyt demokraattisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Puolassa ja Unkarissa.

 

Valojen sammuttelijat ovat tosiaan merkillisen usein vapaissa vaaleissa valittuja päättäjiä. Uudet someilmiöt muuntuvat vaalikampanjoiden kautta vanhanaikaiseksi sorroksi. Poliittiset pöljäkkeet levittävät ensin valeuutisia ja salaliitoteorioita. Kun he pääsevät niiden avulla valtaan, heistä tulee diktaattoreita, jotka alkavat rajoittaa kansalaisvapauksia.

Medioiden vaientamiseen ei aina tarvita edes uusia lakeja. Talousvaikeuksista kärsivien tiedotusvälineiden haltuun ottaminen on helppoa ja halpaa. Esimerkiksi Unkarissa ja Tšekissä oligarkit ovat ostaneet oppositiomedioita pois räksyttämästä.

 

Olen ollut tänä vuonna useassa kansainvälisessä konferenssissa, jossa näitä kehityskulkuja on kauhisteltu. Helppoja ratkaisuja niissä ei ole löytynyt. Eniten korostetaan sitä, että toimittajien ja tutkijoiden ei auta kuin hoitaa työnsä vieläkin paremmin kuin ennen. Tutkimustuloksia ei saa liioitella, eikä journalismin pelisäännöistä pidä lipsua, jotta uskottavuus säilyy. Yleisölle pitäisi myös kertoa näistä pelisäännöistä nykyistä enemmän.

Sähkölampun vaihtamiseen tarvitaan kuitenkin muitakin kuin toimittajia. Erityisesti poliitikkojen tulisi kantaa vastuuta sekä omista puheistaan että medioiden toimintaedellytyksistä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta