Kun pimenee

JOURNALISTI
10.11.2017

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Naps. Näinkö helposti se käy? Järjen valo sammuu. Valistuksen aika päättyy, kysyy Elina Grundström.

Naps. Näinkö helposti se käy? Järjen valo sammuu. Valistuksen aika päättyy.

Yhdysvalloissa Donald Trump levittää rokotusvastaisia salaliittoteorioita ja tutkijoita kielletään puhumasta ilmastonmuutoksesta.

Intiassa hallitus lopettaa lääketieteellisiä hankkeita ja ohjaa rahaa homeopatian edistämiseen.

Unkarissa hallitus käyttää miljoonia euroja julistekampanjaan, jossa hyökätään George Sorosin kimppuun. Sorosin syntejä ovat itsenäisen yliopiston perustaminen Budapestiin sekä sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustaminen.

Turkissa journalisteja ja yliopistotutkijoita irtisanotaan ja vangitaan.

 

Valistuksen saavutukset murenevat silmissä. Tieteen ja journalismin vapaus ovat uhattuina ympäri maailmaa.

Kaikki tämä tapahtuu juuri silloin, kun tietoa tarvittaisiin kipeämmin kuin koskaan. Ihmiskunnan pitäisi nopeasti ymmärtää useita uusia monimutkaisia ilmiöitä ja tehdä niistä järkeviä päätöksiä. Ilmastonmuutos on voimistunut ja siihen liittyvät palautemekanismit ovat alkaneet vaikuttaa. Ihmisalkioiden geenejä on opittu muokkaamaan. Tekoäly mullistaa talouselämää ja verkkopalveluiden algoritmit uhkaavat yksityisyyden suojaa. Näiden kehityskulkujen hallitsemiseen tarvittaisiin kunnollista kriittistä tiedonvälitystä. Muuten jälki voi olla rumaa.

Lehdistönvapaus on kuitenkin vakavasti heikentynyt. Toimittajia on vangittuna ennätysmäärä ja joku toimittaja kuolee työnsä vuoksi jossain päin maailmaa joka neljäs päivä.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön viime keväänä julkaistun lehdistönvapausindeksin varsinainen uutinen ei ollut Suomen sijoituksen putoaminen. Suurempi uutinen oli se, että maailma on järjestön arvion mukaan ohittanut lehdistönvapauden käännekohdan.

Järjestön mukaan lehdistönvapaus on lähtenyt trendinomaisesti heikkenemään kaikkialla maailmassa, mutta erityisen voimakkaasti se on heikentynyt demokraattisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Puolassa ja Unkarissa.

 

Valojen sammuttelijat ovat tosiaan merkillisen usein vapaissa vaaleissa valittuja päättäjiä. Uudet someilmiöt muuntuvat vaalikampanjoiden kautta vanhanaikaiseksi sorroksi. Poliittiset pöljäkkeet levittävät ensin valeuutisia ja salaliitoteorioita. Kun he pääsevät niiden avulla valtaan, heistä tulee diktaattoreita, jotka alkavat rajoittaa kansalaisvapauksia.

Medioiden vaientamiseen ei aina tarvita edes uusia lakeja. Talousvaikeuksista kärsivien tiedotusvälineiden haltuun ottaminen on helppoa ja halpaa. Esimerkiksi Unkarissa ja Tšekissä oligarkit ovat ostaneet oppositiomedioita pois räksyttämästä.

 

Olen ollut tänä vuonna useassa kansainvälisessä konferenssissa, jossa näitä kehityskulkuja on kauhisteltu. Helppoja ratkaisuja niissä ei ole löytynyt. Eniten korostetaan sitä, että toimittajien ja tutkijoiden ei auta kuin hoitaa työnsä vieläkin paremmin kuin ennen. Tutkimustuloksia ei saa liioitella, eikä journalismin pelisäännöistä pidä lipsua, jotta uskottavuus säilyy. Yleisölle pitäisi myös kertoa näistä pelisäännöistä nykyistä enemmän.

Sähkölampun vaihtamiseen tarvitaan kuitenkin muitakin kuin toimittajia. Erityisesti poliitikkojen tulisi kantaa vastuuta sekä omista puheistaan että medioiden toimintaedellytyksistä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta