Kun pimenee

JOURNALISTI
10.11.2017

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Naps. Näinkö helposti se käy? Järjen valo sammuu. Valistuksen aika päättyy, kysyy Elina Grundström.

Naps. Näinkö helposti se käy? Järjen valo sammuu. Valistuksen aika päättyy.

Yhdysvalloissa Donald Trump levittää rokotusvastaisia salaliittoteorioita ja tutkijoita kielletään puhumasta ilmastonmuutoksesta.

Intiassa hallitus lopettaa lääketieteellisiä hankkeita ja ohjaa rahaa homeopatian edistämiseen.

Unkarissa hallitus käyttää miljoonia euroja julistekampanjaan, jossa hyökätään George Sorosin kimppuun. Sorosin syntejä ovat itsenäisen yliopiston perustaminen Budapestiin sekä sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustaminen.

Turkissa journalisteja ja yliopistotutkijoita irtisanotaan ja vangitaan.

 

Valistuksen saavutukset murenevat silmissä. Tieteen ja journalismin vapaus ovat uhattuina ympäri maailmaa.

Kaikki tämä tapahtuu juuri silloin, kun tietoa tarvittaisiin kipeämmin kuin koskaan. Ihmiskunnan pitäisi nopeasti ymmärtää useita uusia monimutkaisia ilmiöitä ja tehdä niistä järkeviä päätöksiä. Ilmastonmuutos on voimistunut ja siihen liittyvät palautemekanismit ovat alkaneet vaikuttaa. Ihmisalkioiden geenejä on opittu muokkaamaan. Tekoäly mullistaa talouselämää ja verkkopalveluiden algoritmit uhkaavat yksityisyyden suojaa. Näiden kehityskulkujen hallitsemiseen tarvittaisiin kunnollista kriittistä tiedonvälitystä. Muuten jälki voi olla rumaa.

Lehdistönvapaus on kuitenkin vakavasti heikentynyt. Toimittajia on vangittuna ennätysmäärä ja joku toimittaja kuolee työnsä vuoksi jossain päin maailmaa joka neljäs päivä.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön viime keväänä julkaistun lehdistönvapausindeksin varsinainen uutinen ei ollut Suomen sijoituksen putoaminen. Suurempi uutinen oli se, että maailma on järjestön arvion mukaan ohittanut lehdistönvapauden käännekohdan.

Järjestön mukaan lehdistönvapaus on lähtenyt trendinomaisesti heikkenemään kaikkialla maailmassa, mutta erityisen voimakkaasti se on heikentynyt demokraattisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Puolassa ja Unkarissa.

 

Valojen sammuttelijat ovat tosiaan merkillisen usein vapaissa vaaleissa valittuja päättäjiä. Uudet someilmiöt muuntuvat vaalikampanjoiden kautta vanhanaikaiseksi sorroksi. Poliittiset pöljäkkeet levittävät ensin valeuutisia ja salaliitoteorioita. Kun he pääsevät niiden avulla valtaan, heistä tulee diktaattoreita, jotka alkavat rajoittaa kansalaisvapauksia.

Medioiden vaientamiseen ei aina tarvita edes uusia lakeja. Talousvaikeuksista kärsivien tiedotusvälineiden haltuun ottaminen on helppoa ja halpaa. Esimerkiksi Unkarissa ja Tšekissä oligarkit ovat ostaneet oppositiomedioita pois räksyttämästä.

 

Olen ollut tänä vuonna useassa kansainvälisessä konferenssissa, jossa näitä kehityskulkuja on kauhisteltu. Helppoja ratkaisuja niissä ei ole löytynyt. Eniten korostetaan sitä, että toimittajien ja tutkijoiden ei auta kuin hoitaa työnsä vieläkin paremmin kuin ennen. Tutkimustuloksia ei saa liioitella, eikä journalismin pelisäännöistä pidä lipsua, jotta uskottavuus säilyy. Yleisölle pitäisi myös kertoa näistä pelisäännöistä nykyistä enemmän.

Sähkölampun vaihtamiseen tarvitaan kuitenkin muitakin kuin toimittajia. Erityisesti poliitikkojen tulisi kantaa vastuuta sekä omista puheistaan että medioiden toimintaedellytyksistä.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta