Kun pimenee

Naps. Näinkö helposti se käy? Järjen valo sammuu. Valistuksen aika päättyy, kysyy Elina Grundström.

Naps. Näinkö helposti se käy? Järjen valo sammuu. Valistuksen aika päättyy.

Yhdysvalloissa Donald Trump levittää rokotusvastaisia salaliittoteorioita ja tutkijoita kielletään puhumasta ilmastonmuutoksesta.

Intiassa hallitus lopettaa lääketieteellisiä hankkeita ja ohjaa rahaa homeopatian edistämiseen.

Unkarissa hallitus käyttää miljoonia euroja julistekampanjaan, jossa hyökätään George Sorosin kimppuun. Sorosin syntejä ovat itsenäisen yliopiston perustaminen Budapestiin sekä sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustaminen.

Turkissa journalisteja ja yliopistotutkijoita irtisanotaan ja vangitaan.

 

Valistuksen saavutukset murenevat silmissä. Tieteen ja journalismin vapaus ovat uhattuina ympäri maailmaa.

Kaikki tämä tapahtuu juuri silloin, kun tietoa tarvittaisiin kipeämmin kuin koskaan. Ihmiskunnan pitäisi nopeasti ymmärtää useita uusia monimutkaisia ilmiöitä ja tehdä niistä järkeviä päätöksiä. Ilmastonmuutos on voimistunut ja siihen liittyvät palautemekanismit ovat alkaneet vaikuttaa. Ihmisalkioiden geenejä on opittu muokkaamaan. Tekoäly mullistaa talouselämää ja verkkopalveluiden algoritmit uhkaavat yksityisyyden suojaa. Näiden kehityskulkujen hallitsemiseen tarvittaisiin kunnollista kriittistä tiedonvälitystä. Muuten jälki voi olla rumaa.

Lehdistönvapaus on kuitenkin vakavasti heikentynyt. Toimittajia on vangittuna ennätysmäärä ja joku toimittaja kuolee työnsä vuoksi jossain päin maailmaa joka neljäs päivä.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön viime keväänä julkaistun lehdistönvapausindeksin varsinainen uutinen ei ollut Suomen sijoituksen putoaminen. Suurempi uutinen oli se, että maailma on järjestön arvion mukaan ohittanut lehdistönvapauden käännekohdan.

Järjestön mukaan lehdistönvapaus on lähtenyt trendinomaisesti heikkenemään kaikkialla maailmassa, mutta erityisen voimakkaasti se on heikentynyt demokraattisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Puolassa ja Unkarissa.

 

Valojen sammuttelijat ovat tosiaan merkillisen usein vapaissa vaaleissa valittuja päättäjiä. Uudet someilmiöt muuntuvat vaalikampanjoiden kautta vanhanaikaiseksi sorroksi. Poliittiset pöljäkkeet levittävät ensin valeuutisia ja salaliitoteorioita. Kun he pääsevät niiden avulla valtaan, heistä tulee diktaattoreita, jotka alkavat rajoittaa kansalaisvapauksia.

Medioiden vaientamiseen ei aina tarvita edes uusia lakeja. Talousvaikeuksista kärsivien tiedotusvälineiden haltuun ottaminen on helppoa ja halpaa. Esimerkiksi Unkarissa ja Tšekissä oligarkit ovat ostaneet oppositiomedioita pois räksyttämästä.

 

Olen ollut tänä vuonna useassa kansainvälisessä konferenssissa, jossa näitä kehityskulkuja on kauhisteltu. Helppoja ratkaisuja niissä ei ole löytynyt. Eniten korostetaan sitä, että toimittajien ja tutkijoiden ei auta kuin hoitaa työnsä vieläkin paremmin kuin ennen. Tutkimustuloksia ei saa liioitella, eikä journalismin pelisäännöistä pidä lipsua, jotta uskottavuus säilyy. Yleisölle pitäisi myös kertoa näistä pelisäännöistä nykyistä enemmän.

Sähkölampun vaihtamiseen tarvitaan kuitenkin muitakin kuin toimittajia. Erityisesti poliitikkojen tulisi kantaa vastuuta sekä omista puheistaan että medioiden toimintaedellytyksistä.

10.11.2017
Facebook

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta