Kommentti: Häirintää vai huumoria?

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Marttinen, teksti

Kirjoittaja on Journalistin toimitussihteeri.

Fyysinen kiinnikäyminen on helppo tunnistaa seksuaaliseksi häirinnäksi, mutta milloin ”huonot jutut” muuttuvat häirinnäksi?

Teimme Journalistiliiton jäsenille suunnatun kyselyn seksuaalisesta häirinnästä. Kyselyssä oli kuusi varsinaista kysymystä, joissa oli mahdollisuus kommentoida aihetta vapaasti.

Kyselyyn vastasi 360 henkilöä. Saimme avoimia vastauksia satamäärin ja mietimme toimituksessa, mitä tehdä tausta-aineistolle sen jälkeen, kun jutut oli tehty painettua lehteä varten. Jutut ilmestyivät verkossa ja painetussa Journalistissa 10. marraskuuta 2017.
Tämän jutun lopussa on linkit kaikkiin avoimiin vastauksiin.

Päädyimme julkaisemaan kaikki avoimet vastaukset sellaisenaan. Vastauksia on vain hieman oikoluettu ja teksteistä on poistettu tietoja, joiden perusteella henkilöt tai työpaikat olisivat tunnistettavissa.

Pohdintaa toimituksessa aiheutti se, mikä journalistinen arvo on kokemuskertomuksilla, joiden todenperäisyytta ei ole mahdollista varmistaa.

Kyselyssä ei myöskään ollut aikarajausta, joten kerrotut tapahtumat saattavat olla tältä vuodelta viikolta tai vuosikymmenten takaa.
Vastauksia lukiessa kirkastui, että sadat osittain samansisältöiset vastaukset paljastavat hämmästyttävän havainnollisesti, mitä seksuaalinen häirintä oikeastaan on.

Aineistoa lukemalla kukin voi pohtia omaa tai työkaverinsa käytöstä. Onko mahdollista, että juuri sinun käytöksesi on sellaista, jonka kollegasi kokee häiritseväksi? Nauretaanko jutuillesi vain asemasi takia tai siksi, että nauramalla voi varmistaa seuraavan keikan?

Työnantaja ja rikostapauksissa oikeuslaitos ottavat kantaa siihen, onko käytös tuomittavaa vai ei. Myös häirinnän uhrilla on vastuunsa: ilman häiritsevän käytöksen esiin tuomista asiaan ei voida puuttua.

Toisaalta aiheettomat ilmiannot syövät pohjaa vakavien tapausten käsittelyltä ja rasittavat työyhteisöä samalla tavalla kuin seksuaalinen häirintäkin.

Monessa vastauksessa tuli esiin rajankäynti hyvän ja huonon käytöksen välillä. Kouriminen, puristelu ja muu fyysinen kiinnikäyminen on helppo tunnistaa seksuaaliseksi häirinnäksi, mutta milloin ”huonot jutut” muuttuvat häiritseviksi.

Se on vaikeampaa määritellä ja riippuu oikeastaan vain siitä, minkälaisen keskustelun kukin kokee häiritseväksi. Raja on häilyvä, eikä sitä kannata koetella.

Alla olevia avoimia vastauksia lukemalla saa käsityksen ainakin siitä, milloin raja on ylitetty.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta