Jäsenten asialla

JOURNALISTI
10.11.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Journalistiliiton tuoreen jäsentutkimuksen viesti on myönteinen: jäsenet tuntevat liiton varsin hyvin ja luottavat sen toimintaan. Luottamus liittoon on voimistunut edellisen, vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen jälkeen.

Aivan kaikki eivät ole asioiden tilasta samaa mieltä. Laajaa vaihtelua esiintyy myös silloin, kun jäsenet asettavat toiminnan lohkoja tärkeysjärjestykseen ja arvioivat liiton onnistumista tärkeiksi katsomissaan tehtävissä.

Tutkimus antaa kuitenkin hyvä kuvan siitä, millä tolalla asiat ovat ja mihin suuntaan liitto on menossa. Laajan tutkimusmateriaalin vasta aluillaan oleva erittely tuottaa tietoa toiminnan kehittämiseen.

Liiton tehtävä on palvella jäseniään. Siksi jäsentutkimuksen tuloksia pitää arvioida erityisen huolellisesti. Kehitystyössä keskeistä on löytää keinoja, joilla luottamusta vahvistetaan entisestään. Täysin vastakkaiset toiveetkin on punnittava, ja niiden taustat on tutkittava, jotta voidaan muodostaa luotettava kuva toiminnan suuntaamisen pohjaksi.

Tärkeää on miettiä, miten eri jäsenryhmien ja erilaisissa työelämän tilanteissa olevien jäsenten tarpeet otetaan huomioon. Aiemmin epätyypillisiksi luonnehditut työnteon muodot ovat arkipäiväistyneet. Freelancerien ja muiden itsensä työllistäjien määrä kasvaa. Liiton jäsenten ammattien ja ja työtehtävien kirjo laajenee.

Jokaisella jäsenellä on oikeus odottaa, että liitto lunastaa hänelle antamansa lupauksen.

Jäsenten aineellinen edunvalvonta on ammattiliiton toiminnan kovaa ydintä. Siihen kuuluu muun muassa juuri nyt kovilla kierroksilla käyvä työehtosopimustoiminta. Se kattaa liiton tarjoamat lakipalvelut ja neuvottelutuen yt- ja muissa kriisitilanteissa. Erittäin tärkeä on myös ammattiliiton kautta järjestetty työttömyysturva.

Journalistiliitossa korostuu myös ammatillinen edunvalvonta. Jäsenet edellyttävät, että liitto on aktiivinen ammattietiikan vaalija ja ammatillisen koulutuksen edistäjä – jopa sen tarjoaja. Monelle liitto on merkittävä kollegiaalinen yhteisö, pressikortti tärkeä työkalu ja joukkoon kuulumisen tunnus.

Ydintoiminnan vahvistaminen on mahdollista samaan aikaan, kun uutta toimintaa kehitellään. Freelancereita ja muita keikkatyöläisiä palveleva Mediakunta on tästä hyvä esimerkki. Myönteisiä tuntemuksia on herättänyt myös liiton tarjoama uravalmennus. Jäsenten tarpeisiin syntyneitä palveluja molemmat.


Lue lisää

Häirintään on puututtava

Seksuaalinen häirintä työssä ja työpaikalla koskettaa myös Journalistiliiton jäseniä, kuten Journalistin kyselystä käy ilmi. Kyselyymme vastasi 360 jäsentä, joista noin puolet ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää jossain työuransa vaiheessa.

Kyseessä on yksinkertaisesti tuomittava, vastenmielinen ilmiö, joka suoranaiseksi ahdisteluksi muuttuneena täyttää myös rikoksen tunnusmerkit.

Häirinnästä on vaiettu kohtuuttoman pitkään. Siitä tullut tabu, josta ei julkisesti puhuta.

Viime aikojen paljastukset ja #metoo-kampanja ovat nostaneet kissan pöydälle: seksuaalisesta häirinnästä pitää puhua, sitä vastaan on toimittava. Jokainen tapaus on otettava puheeksi, ja heti.

Jos puhe ei tehoa, tarvitaan tekoja, ja usein häirinnän kohde tarvitsee tukea. Pomolta, työnantajalta, työsuojelun ja työterveyden vastuuhenkilöiltä. Asiaton käyttäytyminen ei saa jatkua.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta