Jäsenten asialla

JOURNALISTI
10.11.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Journalistiliiton tuoreen jäsentutkimuksen viesti on myönteinen: jäsenet tuntevat liiton varsin hyvin ja luottavat sen toimintaan. Luottamus liittoon on voimistunut edellisen, vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen jälkeen.

Aivan kaikki eivät ole asioiden tilasta samaa mieltä. Laajaa vaihtelua esiintyy myös silloin, kun jäsenet asettavat toiminnan lohkoja tärkeysjärjestykseen ja arvioivat liiton onnistumista tärkeiksi katsomissaan tehtävissä.

Tutkimus antaa kuitenkin hyvä kuvan siitä, millä tolalla asiat ovat ja mihin suuntaan liitto on menossa. Laajan tutkimusmateriaalin vasta aluillaan oleva erittely tuottaa tietoa toiminnan kehittämiseen.

Liiton tehtävä on palvella jäseniään. Siksi jäsentutkimuksen tuloksia pitää arvioida erityisen huolellisesti. Kehitystyössä keskeistä on löytää keinoja, joilla luottamusta vahvistetaan entisestään. Täysin vastakkaiset toiveetkin on punnittava, ja niiden taustat on tutkittava, jotta voidaan muodostaa luotettava kuva toiminnan suuntaamisen pohjaksi.

Tärkeää on miettiä, miten eri jäsenryhmien ja erilaisissa työelämän tilanteissa olevien jäsenten tarpeet otetaan huomioon. Aiemmin epätyypillisiksi luonnehditut työnteon muodot ovat arkipäiväistyneet. Freelancerien ja muiden itsensä työllistäjien määrä kasvaa. Liiton jäsenten ammattien ja ja työtehtävien kirjo laajenee.

Jokaisella jäsenellä on oikeus odottaa, että liitto lunastaa hänelle antamansa lupauksen.

Jäsenten aineellinen edunvalvonta on ammattiliiton toiminnan kovaa ydintä. Siihen kuuluu muun muassa juuri nyt kovilla kierroksilla käyvä työehtosopimustoiminta. Se kattaa liiton tarjoamat lakipalvelut ja neuvottelutuen yt- ja muissa kriisitilanteissa. Erittäin tärkeä on myös ammattiliiton kautta järjestetty työttömyysturva.

Journalistiliitossa korostuu myös ammatillinen edunvalvonta. Jäsenet edellyttävät, että liitto on aktiivinen ammattietiikan vaalija ja ammatillisen koulutuksen edistäjä – jopa sen tarjoaja. Monelle liitto on merkittävä kollegiaalinen yhteisö, pressikortti tärkeä työkalu ja joukkoon kuulumisen tunnus.

Ydintoiminnan vahvistaminen on mahdollista samaan aikaan, kun uutta toimintaa kehitellään. Freelancereita ja muita keikkatyöläisiä palveleva Mediakunta on tästä hyvä esimerkki. Myönteisiä tuntemuksia on herättänyt myös liiton tarjoama uravalmennus. Jäsenten tarpeisiin syntyneitä palveluja molemmat.


Lue lisää

Häirintään on puututtava

Seksuaalinen häirintä työssä ja työpaikalla koskettaa myös Journalistiliiton jäseniä, kuten Journalistin kyselystä käy ilmi. Kyselyymme vastasi 360 jäsentä, joista noin puolet ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää jossain työuransa vaiheessa.

Kyseessä on yksinkertaisesti tuomittava, vastenmielinen ilmiö, joka suoranaiseksi ahdisteluksi muuttuneena täyttää myös rikoksen tunnusmerkit.

Häirinnästä on vaiettu kohtuuttoman pitkään. Siitä tullut tabu, josta ei julkisesti puhuta.

Viime aikojen paljastukset ja #metoo-kampanja ovat nostaneet kissan pöydälle: seksuaalisesta häirinnästä pitää puhua, sitä vastaan on toimittava. Jokainen tapaus on otettava puheeksi, ja heti.

Jos puhe ei tehoa, tarvitaan tekoja, ja usein häirinnän kohde tarvitsee tukea. Pomolta, työnantajalta, työsuojelun ja työterveyden vastuuhenkilöiltä. Asiaton käyttäytyminen ei saa jatkua.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta