Jäsenet: Journalistiliitto oikealla tiellä

Jäsenet ovat tyytyväisiä Journalistiliiton toimintaan. Järjestötutkimuksen mukaan liitto hoitaa hyvin perustehtäväänsä, edunvalvontaa. Liitto on myös jäsenelleen tärkeä ammatillinen yhteisö.

Syitä kuulua liittoon

”Jäsenyys takaa reilut neuvottelut työnantajan kanssa kaikissa asioissa.”

”Saan juridisissa kysymyksissä aina nopeasti apua.”

”Palkkioasioissa vastaukset löytyvät toimistolta todella nopeasti.”

”Ammatillinen yhteisö ja identiteetti.”

”Samhörighet med kolleger.”

”Koen olevani osa journalistien yhteisöä olemalla liiton jäsen.”

”Alan eettisten kysymysten käsittely, edunvalvonta ja alan koulutus ovat minulle tärkeitä asioita.”

Vastauksia kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Haapalainen, teksti,
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Ansiosidonnainen työttömyysturva, pressikortti, apu ongelmatilanteissa ja työehtosopimuksista neuvotteleminen. Nämä neljä palvelua nousevat Journalistiliiton järjestötutkimuksessa tärkeimmiksi liittoon kuulumisen syiksi.

Työsuhteessa työskentelevät ja työttömät jäsenet korostavat erityisesti työttömyysturvan merkitystä, freelancejäsenille ja yrittäjinä työskenteleville taas pressikortti on suurin jäsenyyden motiivi. Vastaajat nostavat esiin myös liittoon kuulumisen tuoman yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen.

 

Lähes puolet syys –lokakuussa koko jäsenistölle tehdyn kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että liiton toiminta on kaiken kaikkiaan parantunut. Vain kolme prosenttia kokee toiminnan huonontuneen.

70 prosenttia kertoo myös tuntevansa liiton toimintaa nyt vähintään melko hyvin. Vuoden 2011 järjestötutkimuksessa tämä osuus oli 59 prosenttia.

Enemmän kuin kolme vastaajaa neljästä arvioi, että liiton toiminta kokonaisuutena on joko vastannut odotuksia tai ylittänyt ne. Liitolle jaetaan kiitosta esimerkiksi avun saamisesta ongelmatilanteissa, tiedotuksesta, koulutuksista ja Journalistista.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on tyytyväinen uuden tutkimuksen tuloksiin.

”Uskon jäsenten olevan tyytyväisiä ensiksikin siksi, että liiton perustehtävä eli edunvalvontatyö on tehty jo pitkään hyvin. Myös viime vuosina tehty kehitystyö näkyy nyt hyvinä tuloksina”, Aho sanoo.

”Vaikka työpaikoilla on koettu vaikeita vuosia, ihmiset tietävät, että liitto on tehnyt parhaansa. Lisäksi uudet palvelumme kuten Mediakunta ja uravalmennus sekä koulutustarjonnan kehittäminen on otettu hyvin vastaan. On myös hienoa, että opiskelijat ovat tyytyväisimpien jäsenryhmien joukossa.”

Kyselyn tulos on linjassa lokakuun alussa valmistuneen freelancereiden työmarkkinatutkimuksen kanssa. Myös freelancejäsenten tyytyväisyys liittoon on noussut, ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Yhteensä 63 prosenttia freelancekyselyyn vastanneista antoi liitolle vähintään melko hyvän arvosanan etujensa ajamisesta.

 

Liiton tärkeimpinä tehtävinä vastaajat pitävät laki- ja työehtoneuvontaa, jäsenten ansiotason turvaamista, ammattietiikan vaalimista sekä työajoista ja lomista sopimista. Yli kaksi kolmasosaa pitää näitä erittäin tärkeinä.

Jäsenpalveluista ja -eduista jäsenet nostavat laki- ja työsuhdeneuvonnan selvästi yli muiden. Myös pressikortti, vakuutukset ja liiton verkkosivut kuuluvat jäsenille tärkeisiin palveluihin. Mediakunnan perustamista vastaajat pitävät tervetulleena askeleena freelancejäsenten palvelemiseksi.

Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén sanoo, että jäsenten viesti koulutusten tarpeesta on selkeä.

”Meiltä halutaan monipuolista koulutustarjontaa ja valinnanvaraa. Uravalmennus on ollut suosittu palvelu, mutta muullekin koulutukselle on kysyntää.”

 

Koulutuksen monipuolistamista toivoi vastaajista 43 prosenttia. Osuus on huomattavasti suurempi nuorissa ikäryhmissä.

Vajaa kolmannes kaikista vastaajista olisi kiinnostunut mahdollisuudesta käyttää liiton lomahuoneistoa ulkomailla. Viidennes toivoo nykyistä laajempaa oikeudellista neuvontaa, mikä osaltaan kertoo siitä, että lakimiespalveluihin ollaan yleisesti ottaen jo nyt tyytyväisiä.

Simon Huldén sanoo, että jäsenetujen tarjontaa ja käytettävyyttä kehitetään.

”Lanseeraamme sähköisen jäsenkortin, jossa jäsenedut kulkevat kätevästi mukana. Kehittelemme myös uusia jäsenetuja”, hän sanoo.

 

Jäsenistön mukaan Journalistiliittoa parhaiten kuvaava ominaisuus on tarpeellinen. Liitto on jäsenilleen myös asiantunteva ja luotettava. Liitolta kaivataan lisää muun muassa rohkeutta ja räväkkyyttä.

Kriittisesti liittoon suhtautuvia on eritoten niissä jäsenryhmissä, jotka ovat viime vuosina omakohtaisesti kokeneet alan rakennemuutoksen ja yt-neuvottelujen kierteen.

Tyytymättömyyden aiheita ovat muun muassa ansiotason heikentyminen ja jäsenmaksun suuruus. Toisaalta yli 60 prosenttia työsuhteisista jäsenistä on kuitenkin tyytyväisiä viimeksi tehtyyn työehtosopimukseen.

”Varmasti liitto voisi olla rohkeampikin. Räyhäämiseen ei kuitenkaan pidä ryhtyä, sillä sitä on tässä yhteiskunnassa vähän liikaakin”, Hanne Aho sanoo.

”Toisaalta yhteiskunnallinen painoarvomme on liiton kokoon nähden suuri, ja näymme paljon julkisuudessa puolustamassa journalismin tärkeyttä”, Aho sanoo.

EDIT 4.12. 2017: Lue yhteenveto järjestötutkimuksesta täältä.

Syitä kuulua liittoon

”Jäsenyys takaa reilut neuvottelut työnantajan kanssa kaikissa asioissa.”

”Saan juridisissa kysymyksissä aina nopeasti apua.”

”Palkkioasioissa vastaukset löytyvät toimistolta todella nopeasti.”

”Ammatillinen yhteisö ja identiteetti.”

”Samhörighet med kolleger.”

”Koen olevani osa journalistien yhteisöä olemalla liiton jäsen.”

”Alan eettisten kysymysten käsittely, edunvalvonta ja alan koulutus ovat minulle tärkeitä asioita.”

Vastauksia kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta