Jäsenet: Journalistiliitto oikealla tiellä

Syitä kuulua liittoon

”Jäsenyys takaa reilut neuvottelut työnantajan kanssa kaikissa asioissa.”

”Saan juridisissa kysymyksissä aina nopeasti apua.”

”Palkkioasioissa vastaukset löytyvät toimistolta todella nopeasti.”

”Ammatillinen yhteisö ja identiteetti.”

”Samhörighet med kolleger.”

”Koen olevani osa journalistien yhteisöä olemalla liiton jäsen.”

”Alan eettisten kysymysten käsittely, edunvalvonta ja alan koulutus ovat minulle tärkeitä asioita.”

Vastauksia kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Haapalainen, teksti,
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Jäsenet ovat tyytyväisiä Journalistiliiton toimintaan. Järjestötutkimuksen mukaan liitto hoitaa hyvin perustehtäväänsä, edunvalvontaa. Liitto on myös jäsenelleen tärkeä ammatillinen yhteisö.

Ansiosidonnainen työttömyysturva, pressikortti, apu ongelmatilanteissa ja työehtosopimuksista neuvotteleminen. Nämä neljä palvelua nousevat Journalistiliiton järjestötutkimuksessa tärkeimmiksi liittoon kuulumisen syiksi.

Työsuhteessa työskentelevät ja työttömät jäsenet korostavat erityisesti työttömyysturvan merkitystä, freelancejäsenille ja yrittäjinä työskenteleville taas pressikortti on suurin jäsenyyden motiivi. Vastaajat nostavat esiin myös liittoon kuulumisen tuoman yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen.

 

Lähes puolet syys –lokakuussa koko jäsenistölle tehdyn kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että liiton toiminta on kaiken kaikkiaan parantunut. Vain kolme prosenttia kokee toiminnan huonontuneen.

70 prosenttia kertoo myös tuntevansa liiton toimintaa nyt vähintään melko hyvin. Vuoden 2011 järjestötutkimuksessa tämä osuus oli 59 prosenttia.

Enemmän kuin kolme vastaajaa neljästä arvioi, että liiton toiminta kokonaisuutena on joko vastannut odotuksia tai ylittänyt ne. Liitolle jaetaan kiitosta esimerkiksi avun saamisesta ongelmatilanteissa, tiedotuksesta, koulutuksista ja Journalistista.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on tyytyväinen uuden tutkimuksen tuloksiin.

”Uskon jäsenten olevan tyytyväisiä ensiksikin siksi, että liiton perustehtävä eli edunvalvontatyö on tehty jo pitkään hyvin. Myös viime vuosina tehty kehitystyö näkyy nyt hyvinä tuloksina”, Aho sanoo.

”Vaikka työpaikoilla on koettu vaikeita vuosia, ihmiset tietävät, että liitto on tehnyt parhaansa. Lisäksi uudet palvelumme kuten Mediakunta ja uravalmennus sekä koulutustarjonnan kehittäminen on otettu hyvin vastaan. On myös hienoa, että opiskelijat ovat tyytyväisimpien jäsenryhmien joukossa.”

Kyselyn tulos on linjassa lokakuun alussa valmistuneen freelancereiden työmarkkinatutkimuksen kanssa. Myös freelancejäsenten tyytyväisyys liittoon on noussut, ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Yhteensä 63 prosenttia freelancekyselyyn vastanneista antoi liitolle vähintään melko hyvän arvosanan etujensa ajamisesta.

 

Liiton tärkeimpinä tehtävinä vastaajat pitävät laki- ja työehtoneuvontaa, jäsenten ansiotason turvaamista, ammattietiikan vaalimista sekä työajoista ja lomista sopimista. Yli kaksi kolmasosaa pitää näitä erittäin tärkeinä.

Jäsenpalveluista ja -eduista jäsenet nostavat laki- ja työsuhdeneuvonnan selvästi yli muiden. Myös pressikortti, vakuutukset ja liiton verkkosivut kuuluvat jäsenille tärkeisiin palveluihin. Mediakunnan perustamista vastaajat pitävät tervetulleena askeleena freelancejäsenten palvelemiseksi.

Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén sanoo, että jäsenten viesti koulutusten tarpeesta on selkeä.

”Meiltä halutaan monipuolista koulutustarjontaa ja valinnanvaraa. Uravalmennus on ollut suosittu palvelu, mutta muullekin koulutukselle on kysyntää.”

 

Koulutuksen monipuolistamista toivoi vastaajista 43 prosenttia. Osuus on huomattavasti suurempi nuorissa ikäryhmissä.

Vajaa kolmannes kaikista vastaajista olisi kiinnostunut mahdollisuudesta käyttää liiton lomahuoneistoa ulkomailla. Viidennes toivoo nykyistä laajempaa oikeudellista neuvontaa, mikä osaltaan kertoo siitä, että lakimiespalveluihin ollaan yleisesti ottaen jo nyt tyytyväisiä.

Simon Huldén sanoo, että jäsenetujen tarjontaa ja käytettävyyttä kehitetään.

”Lanseeraamme sähköisen jäsenkortin, jossa jäsenedut kulkevat kätevästi mukana. Kehittelemme myös uusia jäsenetuja”, hän sanoo.

 

Jäsenistön mukaan Journalistiliittoa parhaiten kuvaava ominaisuus on tarpeellinen. Liitto on jäsenilleen myös asiantunteva ja luotettava. Liitolta kaivataan lisää muun muassa rohkeutta ja räväkkyyttä.

Kriittisesti liittoon suhtautuvia on eritoten niissä jäsenryhmissä, jotka ovat viime vuosina omakohtaisesti kokeneet alan rakennemuutoksen ja yt-neuvottelujen kierteen.

Tyytymättömyyden aiheita ovat muun muassa ansiotason heikentyminen ja jäsenmaksun suuruus. Toisaalta yli 60 prosenttia työsuhteisista jäsenistä on kuitenkin tyytyväisiä viimeksi tehtyyn työehtosopimukseen.

”Varmasti liitto voisi olla rohkeampikin. Räyhäämiseen ei kuitenkaan pidä ryhtyä, sillä sitä on tässä yhteiskunnassa vähän liikaakin”, Hanne Aho sanoo.

”Toisaalta yhteiskunnallinen painoarvomme on liiton kokoon nähden suuri, ja näymme paljon julkisuudessa puolustamassa journalismin tärkeyttä”, Aho sanoo.

EDIT 4.12. 2017: Lue yhteenveto järjestötutkimuksesta täältä.

Syitä kuulua liittoon

”Jäsenyys takaa reilut neuvottelut työnantajan kanssa kaikissa asioissa.”

”Saan juridisissa kysymyksissä aina nopeasti apua.”

”Palkkioasioissa vastaukset löytyvät toimistolta todella nopeasti.”

”Ammatillinen yhteisö ja identiteetti.”

”Samhörighet med kolleger.”

”Koen olevani osa journalistien yhteisöä olemalla liiton jäsen.”

”Alan eettisten kysymysten käsittely, edunvalvonta ja alan koulutus ovat minulle tärkeitä asioita.”

Vastauksia kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta