Jäsenet: Journalistiliitto oikealla tiellä

Syitä kuulua liittoon

”Jäsenyys takaa reilut neuvottelut työnantajan kanssa kaikissa asioissa.”

”Saan juridisissa kysymyksissä aina nopeasti apua.”

”Palkkioasioissa vastaukset löytyvät toimistolta todella nopeasti.”

”Ammatillinen yhteisö ja identiteetti.”

”Samhörighet med kolleger.”

”Koen olevani osa journalistien yhteisöä olemalla liiton jäsen.”

”Alan eettisten kysymysten käsittely, edunvalvonta ja alan koulutus ovat minulle tärkeitä asioita.”

Vastauksia kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Haapalainen, teksti,
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Jäsenet ovat tyytyväisiä Journalistiliiton toimintaan. Järjestötutkimuksen mukaan liitto hoitaa hyvin perustehtäväänsä, edunvalvontaa. Liitto on myös jäsenelleen tärkeä ammatillinen yhteisö.

Ansiosidonnainen työttömyysturva, pressikortti, apu ongelmatilanteissa ja työehtosopimuksista neuvotteleminen. Nämä neljä palvelua nousevat Journalistiliiton järjestötutkimuksessa tärkeimmiksi liittoon kuulumisen syiksi.

Työsuhteessa työskentelevät ja työttömät jäsenet korostavat erityisesti työttömyysturvan merkitystä, freelancejäsenille ja yrittäjinä työskenteleville taas pressikortti on suurin jäsenyyden motiivi. Vastaajat nostavat esiin myös liittoon kuulumisen tuoman yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen.

 

Lähes puolet syys –lokakuussa koko jäsenistölle tehdyn kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että liiton toiminta on kaiken kaikkiaan parantunut. Vain kolme prosenttia kokee toiminnan huonontuneen.

70 prosenttia kertoo myös tuntevansa liiton toimintaa nyt vähintään melko hyvin. Vuoden 2011 järjestötutkimuksessa tämä osuus oli 59 prosenttia.

Enemmän kuin kolme vastaajaa neljästä arvioi, että liiton toiminta kokonaisuutena on joko vastannut odotuksia tai ylittänyt ne. Liitolle jaetaan kiitosta esimerkiksi avun saamisesta ongelmatilanteissa, tiedotuksesta, koulutuksista ja Journalistista.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on tyytyväinen uuden tutkimuksen tuloksiin.

”Uskon jäsenten olevan tyytyväisiä ensiksikin siksi, että liiton perustehtävä eli edunvalvontatyö on tehty jo pitkään hyvin. Myös viime vuosina tehty kehitystyö näkyy nyt hyvinä tuloksina”, Aho sanoo.

”Vaikka työpaikoilla on koettu vaikeita vuosia, ihmiset tietävät, että liitto on tehnyt parhaansa. Lisäksi uudet palvelumme kuten Mediakunta ja uravalmennus sekä koulutustarjonnan kehittäminen on otettu hyvin vastaan. On myös hienoa, että opiskelijat ovat tyytyväisimpien jäsenryhmien joukossa.”

Kyselyn tulos on linjassa lokakuun alussa valmistuneen freelancereiden työmarkkinatutkimuksen kanssa. Myös freelancejäsenten tyytyväisyys liittoon on noussut, ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Yhteensä 63 prosenttia freelancekyselyyn vastanneista antoi liitolle vähintään melko hyvän arvosanan etujensa ajamisesta.

 

Liiton tärkeimpinä tehtävinä vastaajat pitävät laki- ja työehtoneuvontaa, jäsenten ansiotason turvaamista, ammattietiikan vaalimista sekä työajoista ja lomista sopimista. Yli kaksi kolmasosaa pitää näitä erittäin tärkeinä.

Jäsenpalveluista ja -eduista jäsenet nostavat laki- ja työsuhdeneuvonnan selvästi yli muiden. Myös pressikortti, vakuutukset ja liiton verkkosivut kuuluvat jäsenille tärkeisiin palveluihin. Mediakunnan perustamista vastaajat pitävät tervetulleena askeleena freelancejäsenten palvelemiseksi.

Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén sanoo, että jäsenten viesti koulutusten tarpeesta on selkeä.

”Meiltä halutaan monipuolista koulutustarjontaa ja valinnanvaraa. Uravalmennus on ollut suosittu palvelu, mutta muullekin koulutukselle on kysyntää.”

 

Koulutuksen monipuolistamista toivoi vastaajista 43 prosenttia. Osuus on huomattavasti suurempi nuorissa ikäryhmissä.

Vajaa kolmannes kaikista vastaajista olisi kiinnostunut mahdollisuudesta käyttää liiton lomahuoneistoa ulkomailla. Viidennes toivoo nykyistä laajempaa oikeudellista neuvontaa, mikä osaltaan kertoo siitä, että lakimiespalveluihin ollaan yleisesti ottaen jo nyt tyytyväisiä.

Simon Huldén sanoo, että jäsenetujen tarjontaa ja käytettävyyttä kehitetään.

”Lanseeraamme sähköisen jäsenkortin, jossa jäsenedut kulkevat kätevästi mukana. Kehittelemme myös uusia jäsenetuja”, hän sanoo.

 

Jäsenistön mukaan Journalistiliittoa parhaiten kuvaava ominaisuus on tarpeellinen. Liitto on jäsenilleen myös asiantunteva ja luotettava. Liitolta kaivataan lisää muun muassa rohkeutta ja räväkkyyttä.

Kriittisesti liittoon suhtautuvia on eritoten niissä jäsenryhmissä, jotka ovat viime vuosina omakohtaisesti kokeneet alan rakennemuutoksen ja yt-neuvottelujen kierteen.

Tyytymättömyyden aiheita ovat muun muassa ansiotason heikentyminen ja jäsenmaksun suuruus. Toisaalta yli 60 prosenttia työsuhteisista jäsenistä on kuitenkin tyytyväisiä viimeksi tehtyyn työehtosopimukseen.

”Varmasti liitto voisi olla rohkeampikin. Räyhäämiseen ei kuitenkaan pidä ryhtyä, sillä sitä on tässä yhteiskunnassa vähän liikaakin”, Hanne Aho sanoo.

”Toisaalta yhteiskunnallinen painoarvomme on liiton kokoon nähden suuri, ja näymme paljon julkisuudessa puolustamassa journalismin tärkeyttä”, Aho sanoo.

EDIT 4.12. 2017: Lue yhteenveto järjestötutkimuksesta täältä.

Syitä kuulua liittoon

”Jäsenyys takaa reilut neuvottelut työnantajan kanssa kaikissa asioissa.”

”Saan juridisissa kysymyksissä aina nopeasti apua.”

”Palkkioasioissa vastaukset löytyvät toimistolta todella nopeasti.”

”Ammatillinen yhteisö ja identiteetti.”

”Samhörighet med kolleger.”

”Koen olevani osa journalistien yhteisöä olemalla liiton jäsen.”

”Alan eettisten kysymysten käsittely, edunvalvonta ja alan koulutus ovat minulle tärkeitä asioita.”

Vastauksia kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon.



2 2020
Arkisto

Lakkoilisitko freelancerin oikeuksien puolesta?

”Jos lakkoon päädyttäisiin, työsuhteiset pyytäisivät freelancereilta solidaarisuutta. Freet eivät hyötyisi lakosta suoraan, mutta auttaisivat työsuhteisia kollegoja. Työsuhteinen – lakkoilisitko sinä freelancereiden oikeuksien puolesta”, kysyy Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Kotimaisella mediakentällä käy kauppa

Mediayhtiöt ovat käyneet 2010-luvulla ahkerasti kauppaa. Helmikuussa Sanoma ilmoitti ostavansa Alman jäljellä olevat maakunta- ja paikallislehdet.

Olet vähän eettisempi kuin muut keskimäärin, Eero Hyvönen

Julkisen sanan neuvoston uusi puheenjohtaja on kannustava esimies, jolla oli ennen paljon mielipiteitä. Nyt hänellä on vain faktoja.

Markkinatalous tai solidaarisuus eivät ole luonnonlakeja, vaan valintoja

”Kaikkein ideologisin on aina väite, että kyse on faktoista eikä ideologiasta. Ihmisyhteisöjen tavat eivät ole mitään luonnonlakeja”, kirjoittaa Jussi Ahlroth

Finlandssvensk buskvegetation

Mediehusen i Svenskfinland har två alternativ, skiver Dan Lolax – vara relevanta eller tyna bort.

Ennemmin lähden lenkille kuin sahaan omaa jalkaani poikki

Lauri Rotkon saama työtarjous kertoo ajasta, jossa yhä useampi varsinkin lehdistölle työskentelevä free juoksee itseään hengiltä. ”Kurjistuminen on edennyt asteittain viimeiset viisitoista vuotta”, Rotko kirjoittaa kolumnissaan.

Medlemmarnas klara budskap avgörande i förhandlingarna

Finlands Journalistförbund stod på sig i sina krav om att semestrarna ska bibehållas och konkurrenskraftstimmarna (kiky-timmarna) ska slopas.

Toimittaja ei aina ole taivutuksen airut

Suosituksista tulee helposti museotavaraa, jos ne eivät lainkaan mukaudu kielenkäyttäjien todellisuuteen.

Mutta katsopas tuota hauvaa

Ensimmäisenä Pekka Virolaisen mieleen tullut small talk -lause ei välttämättä ollut paras.

Kiitos tuli, rahaa ei – sitten juristi puuttui peliin

”Journalistiliiton freelancereista vastaavan juristin toimenkuvaan kuuluu monenlaisiin kysymyksiin vastaaminen. Suurin osa niistä liittyy kuitenkin rahaan”, kirjoittaa Hannu Hallamaa.

Tv-kerronnan kehittäminen oli uran punainen lanka

Kuolleita: Toimittaja-ohjaaja Riika Nikkarinen 17. 11. 1969 Hyvinkää – 25. 1. 2020 Helsinki

Visade vägen till Pressklubben

Döda: Journalist Sture Magnus Gadd 04. 08. 1945 Helsingfors – 30. 01. 2020 Helsingfors

Yksi jakelukerta päivässä kelpaisi monelle

Mediataloja närästävät Postin jatkuvat hinnankorotukset.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta