Jäsenet: Journalistiliitto oikealla tiellä

Syitä kuulua liittoon

”Jäsenyys takaa reilut neuvottelut työnantajan kanssa kaikissa asioissa.”

”Saan juridisissa kysymyksissä aina nopeasti apua.”

”Palkkioasioissa vastaukset löytyvät toimistolta todella nopeasti.”

”Ammatillinen yhteisö ja identiteetti.”

”Samhörighet med kolleger.”

”Koen olevani osa journalistien yhteisöä olemalla liiton jäsen.”

”Alan eettisten kysymysten käsittely, edunvalvonta ja alan koulutus ovat minulle tärkeitä asioita.”

Vastauksia kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Haapalainen, teksti,
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Jäsenet ovat tyytyväisiä Journalistiliiton toimintaan. Järjestötutkimuksen mukaan liitto hoitaa hyvin perustehtäväänsä, edunvalvontaa. Liitto on myös jäsenelleen tärkeä ammatillinen yhteisö.

Ansiosidonnainen työttömyysturva, pressikortti, apu ongelmatilanteissa ja työehtosopimuksista neuvotteleminen. Nämä neljä palvelua nousevat Journalistiliiton järjestötutkimuksessa tärkeimmiksi liittoon kuulumisen syiksi.

Työsuhteessa työskentelevät ja työttömät jäsenet korostavat erityisesti työttömyysturvan merkitystä, freelancejäsenille ja yrittäjinä työskenteleville taas pressikortti on suurin jäsenyyden motiivi. Vastaajat nostavat esiin myös liittoon kuulumisen tuoman yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen.

 

Lähes puolet syys –lokakuussa koko jäsenistölle tehdyn kyselyn vastaajista on sitä mieltä, että liiton toiminta on kaiken kaikkiaan parantunut. Vain kolme prosenttia kokee toiminnan huonontuneen.

70 prosenttia kertoo myös tuntevansa liiton toimintaa nyt vähintään melko hyvin. Vuoden 2011 järjestötutkimuksessa tämä osuus oli 59 prosenttia.

Enemmän kuin kolme vastaajaa neljästä arvioi, että liiton toiminta kokonaisuutena on joko vastannut odotuksia tai ylittänyt ne. Liitolle jaetaan kiitosta esimerkiksi avun saamisesta ongelmatilanteissa, tiedotuksesta, koulutuksista ja Journalistista.

Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on tyytyväinen uuden tutkimuksen tuloksiin.

”Uskon jäsenten olevan tyytyväisiä ensiksikin siksi, että liiton perustehtävä eli edunvalvontatyö on tehty jo pitkään hyvin. Myös viime vuosina tehty kehitystyö näkyy nyt hyvinä tuloksina”, Aho sanoo.

”Vaikka työpaikoilla on koettu vaikeita vuosia, ihmiset tietävät, että liitto on tehnyt parhaansa. Lisäksi uudet palvelumme kuten Mediakunta ja uravalmennus sekä koulutustarjonnan kehittäminen on otettu hyvin vastaan. On myös hienoa, että opiskelijat ovat tyytyväisimpien jäsenryhmien joukossa.”

Kyselyn tulos on linjassa lokakuun alussa valmistuneen freelancereiden työmarkkinatutkimuksen kanssa. Myös freelancejäsenten tyytyväisyys liittoon on noussut, ensimmäisen kerran tällä vuosikymmenellä. Yhteensä 63 prosenttia freelancekyselyyn vastanneista antoi liitolle vähintään melko hyvän arvosanan etujensa ajamisesta.

 

Liiton tärkeimpinä tehtävinä vastaajat pitävät laki- ja työehtoneuvontaa, jäsenten ansiotason turvaamista, ammattietiikan vaalimista sekä työajoista ja lomista sopimista. Yli kaksi kolmasosaa pitää näitä erittäin tärkeinä.

Jäsenpalveluista ja -eduista jäsenet nostavat laki- ja työsuhdeneuvonnan selvästi yli muiden. Myös pressikortti, vakuutukset ja liiton verkkosivut kuuluvat jäsenille tärkeisiin palveluihin. Mediakunnan perustamista vastaajat pitävät tervetulleena askeleena freelancejäsenten palvelemiseksi.

Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén sanoo, että jäsenten viesti koulutusten tarpeesta on selkeä.

”Meiltä halutaan monipuolista koulutustarjontaa ja valinnanvaraa. Uravalmennus on ollut suosittu palvelu, mutta muullekin koulutukselle on kysyntää.”

 

Koulutuksen monipuolistamista toivoi vastaajista 43 prosenttia. Osuus on huomattavasti suurempi nuorissa ikäryhmissä.

Vajaa kolmannes kaikista vastaajista olisi kiinnostunut mahdollisuudesta käyttää liiton lomahuoneistoa ulkomailla. Viidennes toivoo nykyistä laajempaa oikeudellista neuvontaa, mikä osaltaan kertoo siitä, että lakimiespalveluihin ollaan yleisesti ottaen jo nyt tyytyväisiä.

Simon Huldén sanoo, että jäsenetujen tarjontaa ja käytettävyyttä kehitetään.

”Lanseeraamme sähköisen jäsenkortin, jossa jäsenedut kulkevat kätevästi mukana. Kehittelemme myös uusia jäsenetuja”, hän sanoo.

 

Jäsenistön mukaan Journalistiliittoa parhaiten kuvaava ominaisuus on tarpeellinen. Liitto on jäsenilleen myös asiantunteva ja luotettava. Liitolta kaivataan lisää muun muassa rohkeutta ja räväkkyyttä.

Kriittisesti liittoon suhtautuvia on eritoten niissä jäsenryhmissä, jotka ovat viime vuosina omakohtaisesti kokeneet alan rakennemuutoksen ja yt-neuvottelujen kierteen.

Tyytymättömyyden aiheita ovat muun muassa ansiotason heikentyminen ja jäsenmaksun suuruus. Toisaalta yli 60 prosenttia työsuhteisista jäsenistä on kuitenkin tyytyväisiä viimeksi tehtyyn työehtosopimukseen.

”Varmasti liitto voisi olla rohkeampikin. Räyhäämiseen ei kuitenkaan pidä ryhtyä, sillä sitä on tässä yhteiskunnassa vähän liikaakin”, Hanne Aho sanoo.

”Toisaalta yhteiskunnallinen painoarvomme on liiton kokoon nähden suuri, ja näymme paljon julkisuudessa puolustamassa journalismin tärkeyttä”, Aho sanoo.

EDIT 4.12. 2017: Lue yhteenveto järjestötutkimuksesta täältä.

Syitä kuulua liittoon

”Jäsenyys takaa reilut neuvottelut työnantajan kanssa kaikissa asioissa.”

”Saan juridisissa kysymyksissä aina nopeasti apua.”

”Palkkioasioissa vastaukset löytyvät toimistolta todella nopeasti.”

”Ammatillinen yhteisö ja identiteetti.”

”Samhörighet med kolleger.”

”Koen olevani osa journalistien yhteisöä olemalla liiton jäsen.”

”Alan eettisten kysymysten käsittely, edunvalvonta ja alan koulutus ovat minulle tärkeitä asioita.”

Vastauksia kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät syyt kuulua Journalistiliittoon.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta