Innostunut mobiilimies

Ilta-Sanomien Panu Karhunen on liekeissä journalismin kehittämisestä mutta tietää myös, ettei uusin tekniikka ole patenttiratkaisu joka keikkaan.

Uusien kerronnan keinojen ohella on pidettävä silmällä vielä uudempia, Panu Karhunen sanoo. Keväällä mobiilijournalistien konferenssissa MoJoConissa näkyviä teemoja olivat muun muassa VR- ja 360-videot. ”On vaikea sanoa, millaiseen rooliin ne nousevat uutismaailmassa. Mediassa laajemmin niiden rooli tulee olemaan varmasti vahva.”

Panu Karhunen, 35

Vt. toimituspäällikkö Ilta-Sanomissa. Vastaa uutisista, politiikasta, Taloussanomista, Startelista ja ISTV:n sisällöistä.

Aloitti työt Ilta-Sanomissa 2002. Työskennellyt aiemmin muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä ja ISTV:n esimiehenä.

Opiskeli Sanoman toimittajakoulussa 2007–2008 ja Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa 2016–2017.

JOURNALISTI
10.11.2017

Nina Erho, teksti
Kai Sinervo, kuva

”Innostuin mobiilijournalismista muutama vuosi sitten ISTV:n esimiehenä. Uutisvideoiden tekeminen kännykällä kehittyy koko ajan, mutta tutkimusta siitä on vielä vähän. Siksi valitsin aiheeksi sen, kun hain stipendiaatiksi Oxfordin yliopiston Reuters-instituuttiin”, sanoo Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikkö Panu Karhunen.

”Haastattelin tutkimuksessani yhtätoista mobiilijournalistia eri puolilta maailmaa. Esiin nousi heti kokemus, että kännykällä pääsee usein lähemmäs kohdetta, tarinaa ja ihmisiä kuin isommalla tv-kalustolla.

Tein Helsingin Kampissa kenttäkokeen, jossa vertailin kännykällä ja tv-kameralla haastattelemista. Kännykällä kuvaava yksittäinen toimittaja sai enemmän haastatteluja kuin kahden hengen tv-kuvausryhmä. Osa ihmisistä tosin piti isoa kameraa ja tv-kuvausryhmää uskottavampana.

Kännykkä on journalistille todella kätevä työkalu, jolla voi applikaatioiden ja tekniikan kehittyessä tehdä koko ajan enemmän. Silti yhden toimittajan malli ei ole ideaali kaikessa. Olennaista on valita kalusto ja kokoonpano keikan mukaan.

Koko ajan pitää myös miettiä, milloin video ylipäätään on oikea keino kertoa tarina. Parhaiten video toimii, kun aiheeseen liittyy toimintaa, jota näyttää. Välillä perinteiset stillkuvat, teksti tai grafiikka toimivat paremmin kuin video. Olennaista on muistaa, että muodon pitää tukea sisältöä – ei toisin päin.

Aika Oxfordissa sai myös tajuamaan, miten hyvin monet asiat meillä Suomessa ovat. Sipilän ja Ylen selkkaus oli vakava asia, ja lehdistönvapausindeksin laskeminen harmitti, mutta uutiset näki toisin, kun ympärillä oli toimittajia esimerkiksi Gazasta, Venäjältä ja Kuubasta.

Nykyisessä työssäni kehitystyö on keskeinen osa toimenkuvaa. Inspiraatiota siihen antaa toimituksen innokas porukka. Ideoille ei tee koskaan pahaa niiden pallottelu kollegoiden kanssa. Joku taitaa parhaiten juttujen tarjoilun, joku ulkoasun, joku kuvan ja joku itse substanssin. Kun eri osaajat saa toimimaan yhteen, syntyy asioita, joihin kukaan ei pystyisi yksinään.”

Panu Karhunen, 35

Vt. toimituspäällikkö Ilta-Sanomissa. Vastaa uutisista, politiikasta, Taloussanomista, Startelista ja ISTV:n sisällöistä.

Aloitti työt Ilta-Sanomissa 2002. Työskennellyt aiemmin muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä ja ISTV:n esimiehenä.

Opiskeli Sanoman toimittajakoulussa 2007–2008 ja Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa 2016–2017.

Kalle Pirhosen valinta

Ylessä audience editorina työskentelevä Kalle Pirhonen valitsi esiteltäväksi Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikön Panu Karhusen työn journalismin kehittäjänä:

”Panu Karhunen on malliesimerkki journalistista, joka ei pelkää heittäytyä tai kehittää itseään, mikä on valtava etu myös työnantajalle. Viimeksi Panu oli kehittämässä itseään Oxfordissa ja tuli takaisin intoa täynnä.

Panulla on loputon ideamoottori ja hän ymmärtää journalismia erittäin laaja-alaisesti – sisällöt, muoto, jakelu.”



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta