Uusien kerronnan keinojen ohella on pidettävä silmällä vielä uudempia, Panu Karhunen sanoo. Keväällä mobiilijournalistien konferenssissa MoJoConissa näkyviä teemoja olivat muun muassa VR- ja 360-videot. ”On vaikea sanoa, millaiseen rooliin ne nousevat uutismaailmassa. Mediassa laajemmin niiden rooli tulee olemaan varmasti vahva.”

Innostunut mobiilimies

Panu Karhunen, 35

Vt. toimituspäällikkö Ilta-Sanomissa. Vastaa uutisista, politiikasta, Taloussanomista, Startelista ja ISTV:n sisällöistä.

Aloitti työt Ilta-Sanomissa 2002. Työskennellyt aiemmin muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä ja ISTV:n esimiehenä.

Opiskeli Sanoman toimittajakoulussa 2007–2008 ja Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa 2016–2017.

JOURNALISTI
10.11.2017

Nina Erho, teksti
Kai Sinervo, kuva

Ilta-Sanomien Panu Karhunen on liekeissä journalismin kehittämisestä mutta tietää myös, ettei uusin tekniikka ole patenttiratkaisu joka keikkaan.

”Innostuin mobiilijournalismista muutama vuosi sitten ISTV:n esimiehenä. Uutisvideoiden tekeminen kännykällä kehittyy koko ajan, mutta tutkimusta siitä on vielä vähän. Siksi valitsin aiheeksi sen, kun hain stipendiaatiksi Oxfordin yliopiston Reuters-instituuttiin”, sanoo Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikkö Panu Karhunen.

”Haastattelin tutkimuksessani yhtätoista mobiilijournalistia eri puolilta maailmaa. Esiin nousi heti kokemus, että kännykällä pääsee usein lähemmäs kohdetta, tarinaa ja ihmisiä kuin isommalla tv-kalustolla.

Tein Helsingin Kampissa kenttäkokeen, jossa vertailin kännykällä ja tv-kameralla haastattelemista. Kännykällä kuvaava yksittäinen toimittaja sai enemmän haastatteluja kuin kahden hengen tv-kuvausryhmä. Osa ihmisistä tosin piti isoa kameraa ja tv-kuvausryhmää uskottavampana.

Kännykkä on journalistille todella kätevä työkalu, jolla voi applikaatioiden ja tekniikan kehittyessä tehdä koko ajan enemmän. Silti yhden toimittajan malli ei ole ideaali kaikessa. Olennaista on valita kalusto ja kokoonpano keikan mukaan.

Koko ajan pitää myös miettiä, milloin video ylipäätään on oikea keino kertoa tarina. Parhaiten video toimii, kun aiheeseen liittyy toimintaa, jota näyttää. Välillä perinteiset stillkuvat, teksti tai grafiikka toimivat paremmin kuin video. Olennaista on muistaa, että muodon pitää tukea sisältöä – ei toisin päin.

Aika Oxfordissa sai myös tajuamaan, miten hyvin monet asiat meillä Suomessa ovat. Sipilän ja Ylen selkkaus oli vakava asia, ja lehdistönvapausindeksin laskeminen harmitti, mutta uutiset näki toisin, kun ympärillä oli toimittajia esimerkiksi Gazasta, Venäjältä ja Kuubasta.

Nykyisessä työssäni kehitystyö on keskeinen osa toimenkuvaa. Inspiraatiota siihen antaa toimituksen innokas porukka. Ideoille ei tee koskaan pahaa niiden pallottelu kollegoiden kanssa. Joku taitaa parhaiten juttujen tarjoilun, joku ulkoasun, joku kuvan ja joku itse substanssin. Kun eri osaajat saa toimimaan yhteen, syntyy asioita, joihin kukaan ei pystyisi yksinään.”

Panu Karhunen, 35

Vt. toimituspäällikkö Ilta-Sanomissa. Vastaa uutisista, politiikasta, Taloussanomista, Startelista ja ISTV:n sisällöistä.

Aloitti työt Ilta-Sanomissa 2002. Työskennellyt aiemmin muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä ja ISTV:n esimiehenä.

Opiskeli Sanoman toimittajakoulussa 2007–2008 ja Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa 2016–2017.

Kalle Pirhosen valinta

Ylessä audience editorina työskentelevä Kalle Pirhonen valitsi esiteltäväksi Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikön Panu Karhusen työn journalismin kehittäjänä:

”Panu Karhunen on malliesimerkki journalistista, joka ei pelkää heittäytyä tai kehittää itseään, mikä on valtava etu myös työnantajalle. Viimeksi Panu oli kehittämässä itseään Oxfordissa ja tuli takaisin intoa täynnä.

Panulla on loputon ideamoottori ja hän ymmärtää journalismia erittäin laaja-alaisesti – sisällöt, muoto, jakelu.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta