Innostunut mobiilimies

Ilta-Sanomien Panu Karhunen on liekeissä journalismin kehittämisestä mutta tietää myös, ettei uusin tekniikka ole patenttiratkaisu joka keikkaan.

Uusien kerronnan keinojen ohella on pidettävä silmällä vielä uudempia, Panu Karhunen sanoo. Keväällä mobiilijournalistien konferenssissa MoJoConissa näkyviä teemoja olivat muun muassa VR- ja 360-videot. ”On vaikea sanoa, millaiseen rooliin ne nousevat uutismaailmassa. Mediassa laajemmin niiden rooli tulee olemaan varmasti vahva.”

Panu Karhunen, 35

Vt. toimituspäällikkö Ilta-Sanomissa. Vastaa uutisista, politiikasta, Taloussanomista, Startelista ja ISTV:n sisällöistä.

Aloitti työt Ilta-Sanomissa 2002. Työskennellyt aiemmin muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä ja ISTV:n esimiehenä.

Opiskeli Sanoman toimittajakoulussa 2007–2008 ja Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa 2016–2017.

JOURNALISTI
10.11.2017

Nina Erho, teksti
Kai Sinervo, kuva

”Innostuin mobiilijournalismista muutama vuosi sitten ISTV:n esimiehenä. Uutisvideoiden tekeminen kännykällä kehittyy koko ajan, mutta tutkimusta siitä on vielä vähän. Siksi valitsin aiheeksi sen, kun hain stipendiaatiksi Oxfordin yliopiston Reuters-instituuttiin”, sanoo Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikkö Panu Karhunen.

”Haastattelin tutkimuksessani yhtätoista mobiilijournalistia eri puolilta maailmaa. Esiin nousi heti kokemus, että kännykällä pääsee usein lähemmäs kohdetta, tarinaa ja ihmisiä kuin isommalla tv-kalustolla.

Tein Helsingin Kampissa kenttäkokeen, jossa vertailin kännykällä ja tv-kameralla haastattelemista. Kännykällä kuvaava yksittäinen toimittaja sai enemmän haastatteluja kuin kahden hengen tv-kuvausryhmä. Osa ihmisistä tosin piti isoa kameraa ja tv-kuvausryhmää uskottavampana.

Kännykkä on journalistille todella kätevä työkalu, jolla voi applikaatioiden ja tekniikan kehittyessä tehdä koko ajan enemmän. Silti yhden toimittajan malli ei ole ideaali kaikessa. Olennaista on valita kalusto ja kokoonpano keikan mukaan.

Koko ajan pitää myös miettiä, milloin video ylipäätään on oikea keino kertoa tarina. Parhaiten video toimii, kun aiheeseen liittyy toimintaa, jota näyttää. Välillä perinteiset stillkuvat, teksti tai grafiikka toimivat paremmin kuin video. Olennaista on muistaa, että muodon pitää tukea sisältöä – ei toisin päin.

Aika Oxfordissa sai myös tajuamaan, miten hyvin monet asiat meillä Suomessa ovat. Sipilän ja Ylen selkkaus oli vakava asia, ja lehdistönvapausindeksin laskeminen harmitti, mutta uutiset näki toisin, kun ympärillä oli toimittajia esimerkiksi Gazasta, Venäjältä ja Kuubasta.

Nykyisessä työssäni kehitystyö on keskeinen osa toimenkuvaa. Inspiraatiota siihen antaa toimituksen innokas porukka. Ideoille ei tee koskaan pahaa niiden pallottelu kollegoiden kanssa. Joku taitaa parhaiten juttujen tarjoilun, joku ulkoasun, joku kuvan ja joku itse substanssin. Kun eri osaajat saa toimimaan yhteen, syntyy asioita, joihin kukaan ei pystyisi yksinään.”

Panu Karhunen, 35

Vt. toimituspäällikkö Ilta-Sanomissa. Vastaa uutisista, politiikasta, Taloussanomista, Startelista ja ISTV:n sisällöistä.

Aloitti työt Ilta-Sanomissa 2002. Työskennellyt aiemmin muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä ja ISTV:n esimiehenä.

Opiskeli Sanoman toimittajakoulussa 2007–2008 ja Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa 2016–2017.

Kalle Pirhosen valinta

Ylessä audience editorina työskentelevä Kalle Pirhonen valitsi esiteltäväksi Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikön Panu Karhusen työn journalismin kehittäjänä:

”Panu Karhunen on malliesimerkki journalistista, joka ei pelkää heittäytyä tai kehittää itseään, mikä on valtava etu myös työnantajalle. Viimeksi Panu oli kehittämässä itseään Oxfordissa ja tuli takaisin intoa täynnä.

Panulla on loputon ideamoottori ja hän ymmärtää journalismia erittäin laaja-alaisesti – sisällöt, muoto, jakelu.”



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta