Uusien kerronnan keinojen ohella on pidettävä silmällä vielä uudempia, Panu Karhunen sanoo. Keväällä mobiilijournalistien konferenssissa MoJoConissa näkyviä teemoja olivat muun muassa VR- ja 360-videot. ”On vaikea sanoa, millaiseen rooliin ne nousevat uutismaailmassa. Mediassa laajemmin niiden rooli tulee olemaan varmasti vahva.”

Innostunut mobiilimies

Panu Karhunen, 35

Vt. toimituspäällikkö Ilta-Sanomissa. Vastaa uutisista, politiikasta, Taloussanomista, Startelista ja ISTV:n sisällöistä.

Aloitti työt Ilta-Sanomissa 2002. Työskennellyt aiemmin muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä ja ISTV:n esimiehenä.

Opiskeli Sanoman toimittajakoulussa 2007–2008 ja Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa 2016–2017.

JOURNALISTI
10.11.2017

Nina Erho, teksti
Kai Sinervo, kuva

Ilta-Sanomien Panu Karhunen on liekeissä journalismin kehittämisestä mutta tietää myös, ettei uusin tekniikka ole patenttiratkaisu joka keikkaan.

”Innostuin mobiilijournalismista muutama vuosi sitten ISTV:n esimiehenä. Uutisvideoiden tekeminen kännykällä kehittyy koko ajan, mutta tutkimusta siitä on vielä vähän. Siksi valitsin aiheeksi sen, kun hain stipendiaatiksi Oxfordin yliopiston Reuters-instituuttiin”, sanoo Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikkö Panu Karhunen.

”Haastattelin tutkimuksessani yhtätoista mobiilijournalistia eri puolilta maailmaa. Esiin nousi heti kokemus, että kännykällä pääsee usein lähemmäs kohdetta, tarinaa ja ihmisiä kuin isommalla tv-kalustolla.

Tein Helsingin Kampissa kenttäkokeen, jossa vertailin kännykällä ja tv-kameralla haastattelemista. Kännykällä kuvaava yksittäinen toimittaja sai enemmän haastatteluja kuin kahden hengen tv-kuvausryhmä. Osa ihmisistä tosin piti isoa kameraa ja tv-kuvausryhmää uskottavampana.

Kännykkä on journalistille todella kätevä työkalu, jolla voi applikaatioiden ja tekniikan kehittyessä tehdä koko ajan enemmän. Silti yhden toimittajan malli ei ole ideaali kaikessa. Olennaista on valita kalusto ja kokoonpano keikan mukaan.

Koko ajan pitää myös miettiä, milloin video ylipäätään on oikea keino kertoa tarina. Parhaiten video toimii, kun aiheeseen liittyy toimintaa, jota näyttää. Välillä perinteiset stillkuvat, teksti tai grafiikka toimivat paremmin kuin video. Olennaista on muistaa, että muodon pitää tukea sisältöä – ei toisin päin.

Aika Oxfordissa sai myös tajuamaan, miten hyvin monet asiat meillä Suomessa ovat. Sipilän ja Ylen selkkaus oli vakava asia, ja lehdistönvapausindeksin laskeminen harmitti, mutta uutiset näki toisin, kun ympärillä oli toimittajia esimerkiksi Gazasta, Venäjältä ja Kuubasta.

Nykyisessä työssäni kehitystyö on keskeinen osa toimenkuvaa. Inspiraatiota siihen antaa toimituksen innokas porukka. Ideoille ei tee koskaan pahaa niiden pallottelu kollegoiden kanssa. Joku taitaa parhaiten juttujen tarjoilun, joku ulkoasun, joku kuvan ja joku itse substanssin. Kun eri osaajat saa toimimaan yhteen, syntyy asioita, joihin kukaan ei pystyisi yksinään.”

Panu Karhunen, 35

Vt. toimituspäällikkö Ilta-Sanomissa. Vastaa uutisista, politiikasta, Taloussanomista, Startelista ja ISTV:n sisällöistä.

Aloitti työt Ilta-Sanomissa 2002. Työskennellyt aiemmin muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä ja ISTV:n esimiehenä.

Opiskeli Sanoman toimittajakoulussa 2007–2008 ja Helsingin Sanomain säätiön stipendillä Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa 2016–2017.

Kalle Pirhosen valinta

Ylessä audience editorina työskentelevä Kalle Pirhonen valitsi esiteltäväksi Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikön Panu Karhusen työn journalismin kehittäjänä:

”Panu Karhunen on malliesimerkki journalistista, joka ei pelkää heittäytyä tai kehittää itseään, mikä on valtava etu myös työnantajalle. Viimeksi Panu oli kehittämässä itseään Oxfordissa ja tuli takaisin intoa täynnä.

Panulla on loputon ideamoottori ja hän ymmärtää journalismia erittäin laaja-alaisesti – sisällöt, muoto, jakelu.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta