”Humalainen haastateltava tarttui rintoihini”

Toimittajat kohtaavat seksuaalista häirintää juttukeikoilla. Myös kollegan käytös voi keikoilla muuttua epäasialliseksi, ilmenee Journalistin kyselystä.

Näin kysely tehtiin

Journalisti kysyi Suomen Journalistiliiton jäseniltä kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.

Kysely tehtiin 26.–30.10. Journalistiliiton jäsenkirjeen mukana lähetetyllä kyselylomakkeella.

Kysely on toteutettu siten, että yksittäisiä vastauksia ei voida yhdistää vastaajaan.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Marttinen, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Journalistin tekemään seksuaalista häirintää käsittelevään kyselyyn vastanneista naisista joka kolmas kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää työkeikallaan. Kokemukset vaihtelevat kourimisesta sanalliseen häirintään.

”Olin tekemässä gallupia, jonka yhteydessä humalainen mies yritti tarttua minua haarojen välistä ja rinnoista kiinni. Löin häntä lehtiöllä päähän ja huusin niin lujaa, että kaikki varmasti kadulla kuulivat”, eräs vastaaja kertoo.

Toisessa tapauksessa haastateltava tunki samaan aikaan oviaukkoon, kun toimittaja oli itse menossa sisälle. Samalla haastateltava taputti takapuolelle.

Eräs haastateltava ei suhtautunut haastatteluun vakavasti.

”Hänen kommenttinsa koskivat pelkästään seksiä ja minun ulkonäköäni. Kyse on elokuvaohjaajasta.”

Eräs vastaaja kertoi, että haastateltava kyseli lounaan jälkeen, että panettaako toimittajaa ja kertoi, että ”häntä kovasti panettaisi”.

Miesvastaajista häirintää kertoo kokeneensa työkeikalla joka kuudes vastaaja.

”Ison firman naistiedottaja ehdotti jatkoja kahden kesken ja yksityisnumeroiden vaihtoa.”

”Humalainen vanhempi naispuolinen tiedottaja läpsi minua eli nuorta miestoimittajaa perseelle laivan kannella.”

Eräs mies kertoo tapauksesta, jossa humaltunut miespuolinen esimies kertoi seminaarissa seksuaalisista mieltymyksistään.

”Yhteistä masturbointia oli luvassa, jos vähänkään olisin näyttänyt kiinnostuneelta.

 

Työkeikoilla myös kollegoiden käytös saattaa muuttua epäasialliseksi. Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin useita tapauksia, joissa nainen kertoo mieskollegansa epäasiallisesta käytöksestä työmatkalla tai -keikalla. Eräs nainen kertoo kokeneensa ahdistelua useamman kerran.

”Kuvaaja pysäytti auton ja uhkasi heittää ulos, jos en antaisi hänelle seksiä. Uskoi lopulta, että en anna eikä sen jälkeen ole yrittänyt. Toinen oli varannut meille yhteisen huoneen ja heräsin siihen, että hän oli päälläni – ei ehtinyt sisään. Kolmas on kymmeniä kertoja yrittänyt puhumalla taivutella minut seksiin.”

”Työmatkalla ollut miespuolinen kollega tuli illalla huoneeseeni ja veti housut pois jalasta. Häipyi kyllä käskystäni.”

”Olin 23-vuotias kesätoimittaja ja autossa kuvaajan kanssa. Miespuolinen kuvaaja sanoi, ettei huvittaisi palata takaisin toimitukseen ja keksittäisiinköhän parempaa tekemistä.”

”Seminaarin illanvietossa kollega tarrasi rintoihin kiinni takaapäin, ei uskonut kieltoa ja tarrasi uudestaan.”

 

Toimittajat saavat työnsä takia myös suoria seksuaalissävytteisiä yhteydenottoja ja viestejä yleisöltä. Kyselyyn vastanneista naisista tällaista on kokenut joka viides, miesvastaajista joka kymmenes.

Erityisesti maahanmuuton käsittelystä jutuissa seuraa naisille huorittelu- ja raiskausfantasiaviestejä, mikä on ilmennyt Journalistin painostusta kartoittavista selvityksistä vuosina 2016 ja 2017.

Moni nainen saa myös muuntyyppisiä häirintäviestejä.

”Ajoittain saan viestejä, joissa arvioidaan ulkonäköä ja muun muassa sitä, miten pantavan näköinen olen.”

”Olen saanut nimettömiä puheluita salaisesta numerosta. Heti kun vastaan, alkaa kuulua itsetyydytyksen ääniä. Olen saanut viestejä, joissa kehutaan rintojani, pohditaan mitä minulle voisi tehdä, jos päätyisimme samaan osoitteeseen. Olen myös saanut kuvia sukupuolielimistä ja viimeisimpänä dildosta.”

Eräässä tapauksessa nainen sai häirintäviestejä saman talon eri yksiköstä. Ilmoitus esimiehelle lopetti häirinnän pysyvästi.

”Välitin tiedon viestistä kyseisen henkilön esimiehelle ja ilmoitus johti laajempaan selvitykseen, jossa selvisi, että sama työntekijä oli häirinnyt myös muita naisia ja hänet irtisanottiin.”

 


Lue lisää

Näin kysely tehtiin

Journalisti kysyi Suomen Journalistiliiton jäseniltä kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.

Kysely tehtiin 26.–30.10. Journalistiliiton jäsenkirjeen mukana lähetetyllä kyselylomakkeella.

Kysely on toteutettu siten, että yksittäisiä vastauksia ei voida yhdistää vastaajaan.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta