”Humalainen haastateltava tarttui rintoihini”

Toimittajat kohtaavat seksuaalista häirintää juttukeikoilla. Myös kollegan käytös voi keikoilla muuttua epäasialliseksi, ilmenee Journalistin kyselystä.
JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Marttinen, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Journalistin tekemään seksuaalista häirintää käsittelevään kyselyyn vastanneista naisista joka kolmas kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää työkeikallaan. Kokemukset vaihtelevat kourimisesta sanalliseen häirintään.

”Olin tekemässä gallupia, jonka yhteydessä humalainen mies yritti tarttua minua haarojen välistä ja rinnoista kiinni. Löin häntä lehtiöllä päähän ja huusin niin lujaa, että kaikki varmasti kadulla kuulivat”, eräs vastaaja kertoo.

Toisessa tapauksessa haastateltava tunki samaan aikaan oviaukkoon, kun toimittaja oli itse menossa sisälle. Samalla haastateltava taputti takapuolelle.

Eräs haastateltava ei suhtautunut haastatteluun vakavasti.

”Hänen kommenttinsa koskivat pelkästään seksiä ja minun ulkonäköäni. Kyse on elokuvaohjaajasta.”

Eräs vastaaja kertoi, että haastateltava kyseli lounaan jälkeen, että panettaako toimittajaa ja kertoi, että ”häntä kovasti panettaisi”.

Miesvastaajista häirintää kertoo kokeneensa työkeikalla joka kuudes vastaaja.

”Ison firman naistiedottaja ehdotti jatkoja kahden kesken ja yksityisnumeroiden vaihtoa.”

”Humalainen vanhempi naispuolinen tiedottaja läpsi minua eli nuorta miestoimittajaa perseelle laivan kannella.”

Eräs mies kertoo tapauksesta, jossa humaltunut miespuolinen esimies kertoi seminaarissa seksuaalisista mieltymyksistään.

”Yhteistä masturbointia oli luvassa, jos vähänkään olisin näyttänyt kiinnostuneelta.

 

Työkeikoilla myös kollegoiden käytös saattaa muuttua epäasialliseksi. Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin useita tapauksia, joissa nainen kertoo mieskollegansa epäasiallisesta käytöksestä työmatkalla tai -keikalla. Eräs nainen kertoo kokeneensa ahdistelua useamman kerran.

”Kuvaaja pysäytti auton ja uhkasi heittää ulos, jos en antaisi hänelle seksiä. Uskoi lopulta, että en anna eikä sen jälkeen ole yrittänyt. Toinen oli varannut meille yhteisen huoneen ja heräsin siihen, että hän oli päälläni – ei ehtinyt sisään. Kolmas on kymmeniä kertoja yrittänyt puhumalla taivutella minut seksiin.”

”Työmatkalla ollut miespuolinen kollega tuli illalla huoneeseeni ja veti housut pois jalasta. Häipyi kyllä käskystäni.”

”Olin 23-vuotias kesätoimittaja ja autossa kuvaajan kanssa. Miespuolinen kuvaaja sanoi, ettei huvittaisi palata takaisin toimitukseen ja keksittäisiinköhän parempaa tekemistä.”

”Seminaarin illanvietossa kollega tarrasi rintoihin kiinni takaapäin, ei uskonut kieltoa ja tarrasi uudestaan.”

 

Toimittajat saavat työnsä takia myös suoria seksuaalissävytteisiä yhteydenottoja ja viestejä yleisöltä. Kyselyyn vastanneista naisista tällaista on kokenut joka viides, miesvastaajista joka kymmenes.

Erityisesti maahanmuuton käsittelystä jutuissa seuraa naisille huorittelu- ja raiskausfantasiaviestejä, mikä on ilmennyt Journalistin painostusta kartoittavista selvityksistä vuosina 2016 ja 2017.

Moni nainen saa myös muuntyyppisiä häirintäviestejä.

”Ajoittain saan viestejä, joissa arvioidaan ulkonäköä ja muun muassa sitä, miten pantavan näköinen olen.”

”Olen saanut nimettömiä puheluita salaisesta numerosta. Heti kun vastaan, alkaa kuulua itsetyydytyksen ääniä. Olen saanut viestejä, joissa kehutaan rintojani, pohditaan mitä minulle voisi tehdä, jos päätyisimme samaan osoitteeseen. Olen myös saanut kuvia sukupuolielimistä ja viimeisimpänä dildosta.”

Eräässä tapauksessa nainen sai häirintäviestejä saman talon eri yksiköstä. Ilmoitus esimiehelle lopetti häirinnän pysyvästi.

”Välitin tiedon viestistä kyseisen henkilön esimiehelle ja ilmoitus johti laajempaan selvitykseen, jossa selvisi, että sama työntekijä oli häirinnyt myös muita naisia ja hänet irtisanottiin.”

 


Lue lisää

Näin kysely tehtiin

Journalisti kysyi Suomen Journalistiliiton jäseniltä kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.

Kysely tehtiin 26.–30.10. Journalistiliiton jäsenkirjeen mukana lähetetyllä kyselylomakkeella.

Kysely on toteutettu siten, että yksittäisiä vastauksia ei voida yhdistää vastaajaan.

Näin kysely tehtiin

Journalisti kysyi Suomen Journalistiliiton jäseniltä kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.

Kysely tehtiin 26.–30.10. Journalistiliiton jäsenkirjeen mukana lähetetyllä kyselylomakkeella.

Kysely on toteutettu siten, että yksittäisiä vastauksia ei voida yhdistää vastaajaan.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta