”Humalainen haastateltava tarttui rintoihini”

Toimittajat kohtaavat seksuaalista häirintää juttukeikoilla. Myös kollegan käytös voi keikoilla muuttua epäasialliseksi, ilmenee Journalistin kyselystä.

Näin kysely tehtiin

Journalisti kysyi Suomen Journalistiliiton jäseniltä kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.

Kysely tehtiin 26.–30.10. Journalistiliiton jäsenkirjeen mukana lähetetyllä kyselylomakkeella.

Kysely on toteutettu siten, että yksittäisiä vastauksia ei voida yhdistää vastaajaan.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Marttinen, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Journalistin tekemään seksuaalista häirintää käsittelevään kyselyyn vastanneista naisista joka kolmas kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää työkeikallaan. Kokemukset vaihtelevat kourimisesta sanalliseen häirintään.

”Olin tekemässä gallupia, jonka yhteydessä humalainen mies yritti tarttua minua haarojen välistä ja rinnoista kiinni. Löin häntä lehtiöllä päähän ja huusin niin lujaa, että kaikki varmasti kadulla kuulivat”, eräs vastaaja kertoo.

Toisessa tapauksessa haastateltava tunki samaan aikaan oviaukkoon, kun toimittaja oli itse menossa sisälle. Samalla haastateltava taputti takapuolelle.

Eräs haastateltava ei suhtautunut haastatteluun vakavasti.

”Hänen kommenttinsa koskivat pelkästään seksiä ja minun ulkonäköäni. Kyse on elokuvaohjaajasta.”

Eräs vastaaja kertoi, että haastateltava kyseli lounaan jälkeen, että panettaako toimittajaa ja kertoi, että ”häntä kovasti panettaisi”.

Miesvastaajista häirintää kertoo kokeneensa työkeikalla joka kuudes vastaaja.

”Ison firman naistiedottaja ehdotti jatkoja kahden kesken ja yksityisnumeroiden vaihtoa.”

”Humalainen vanhempi naispuolinen tiedottaja läpsi minua eli nuorta miestoimittajaa perseelle laivan kannella.”

Eräs mies kertoo tapauksesta, jossa humaltunut miespuolinen esimies kertoi seminaarissa seksuaalisista mieltymyksistään.

”Yhteistä masturbointia oli luvassa, jos vähänkään olisin näyttänyt kiinnostuneelta.

 

Työkeikoilla myös kollegoiden käytös saattaa muuttua epäasialliseksi. Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin useita tapauksia, joissa nainen kertoo mieskollegansa epäasiallisesta käytöksestä työmatkalla tai -keikalla. Eräs nainen kertoo kokeneensa ahdistelua useamman kerran.

”Kuvaaja pysäytti auton ja uhkasi heittää ulos, jos en antaisi hänelle seksiä. Uskoi lopulta, että en anna eikä sen jälkeen ole yrittänyt. Toinen oli varannut meille yhteisen huoneen ja heräsin siihen, että hän oli päälläni – ei ehtinyt sisään. Kolmas on kymmeniä kertoja yrittänyt puhumalla taivutella minut seksiin.”

”Työmatkalla ollut miespuolinen kollega tuli illalla huoneeseeni ja veti housut pois jalasta. Häipyi kyllä käskystäni.”

”Olin 23-vuotias kesätoimittaja ja autossa kuvaajan kanssa. Miespuolinen kuvaaja sanoi, ettei huvittaisi palata takaisin toimitukseen ja keksittäisiinköhän parempaa tekemistä.”

”Seminaarin illanvietossa kollega tarrasi rintoihin kiinni takaapäin, ei uskonut kieltoa ja tarrasi uudestaan.”

 

Toimittajat saavat työnsä takia myös suoria seksuaalissävytteisiä yhteydenottoja ja viestejä yleisöltä. Kyselyyn vastanneista naisista tällaista on kokenut joka viides, miesvastaajista joka kymmenes.

Erityisesti maahanmuuton käsittelystä jutuissa seuraa naisille huorittelu- ja raiskausfantasiaviestejä, mikä on ilmennyt Journalistin painostusta kartoittavista selvityksistä vuosina 2016 ja 2017.

Moni nainen saa myös muuntyyppisiä häirintäviestejä.

”Ajoittain saan viestejä, joissa arvioidaan ulkonäköä ja muun muassa sitä, miten pantavan näköinen olen.”

”Olen saanut nimettömiä puheluita salaisesta numerosta. Heti kun vastaan, alkaa kuulua itsetyydytyksen ääniä. Olen saanut viestejä, joissa kehutaan rintojani, pohditaan mitä minulle voisi tehdä, jos päätyisimme samaan osoitteeseen. Olen myös saanut kuvia sukupuolielimistä ja viimeisimpänä dildosta.”

Eräässä tapauksessa nainen sai häirintäviestejä saman talon eri yksiköstä. Ilmoitus esimiehelle lopetti häirinnän pysyvästi.

”Välitin tiedon viestistä kyseisen henkilön esimiehelle ja ilmoitus johti laajempaan selvitykseen, jossa selvisi, että sama työntekijä oli häirinnyt myös muita naisia ja hänet irtisanottiin.”

 


Lue lisää

Näin kysely tehtiin

Journalisti kysyi Suomen Journalistiliiton jäseniltä kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä.

Kysely tehtiin 26.–30.10. Journalistiliiton jäsenkirjeen mukana lähetetyllä kyselylomakkeella.

Kysely on toteutettu siten, että yksittäisiä vastauksia ei voida yhdistää vastaajaan.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta