Häirintää kaikissa muodoissaan

Journalistin kyselyyn vastanneista noin puolet on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan. Moni arastelee esimiehelle kertomista. ”Entä jos minulle sanotaan, että kuvittelet vain”?

Journalistin häirintäkysely

Kyselyyn vastasi 360 Suomen Journalistiliiton jäsentä.

Vastaajista noin 290 on naisia, joista toimittajia 230.

Eniten vastauksia tuli sanomalehtien työntekijöiltä, toiseksi eniten radio- ja televisiotoimittajilta.

Kyselyssä ei ollut aikarajausta.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Marttinen, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Kähmimistä, läpsyttelyä, koskettelua, hissikatseita, vonkaamista, härskejä huomatuksia, yöllisiä viestejä, sanallista ehdottelua, likistelyä, nakukuvien esittelyä.

Kiinniliimautumista, lääppimistä, kourimista, intiimialueen koskettelua, pakkopussailua, klähmimistä.

Olkapäiden hieroskelua, rintojen tuijotusta, seksualisoivia kommentteja, tytöttelyä.

Kaikkea tätä on seksuaalinen häirintä media-alan työpaikoilla.

Journalisti pyysi liiton jäseniä kertomaan työpaikoilla kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Nimettömästi toteutettuun kyselyyn vastasi 360 Journalistiliiton jäsentä, joista lähes puolet kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää työuransa aikana.

Kyselyssä ei ollut aikarajausta, joten kokemukset voivat olla vuosienkin takaa. Vastanneista noin 85 prosenttia oli naisia.

 

Tyypillistä koettua seksuaalisen häirinnän muotoa ei vastauksista käy ilmi. Avointen vastausten perusteella useimmin tekijä on mies, jonka käytöksen naisvastaaja on kokenut häiritseväksi. Tässä esimerkkejä avoimista vastauksista:

”Olin työharjoittelussa paikallistoimituksessa, jossa selvästi vanhempi mies lähenteli. Aina kun jäimme kaksin samaan tilaan, osui hän ’vahingossa’ takamukseeni tai ’horjahti’ päin, jotta sai vartalokosketuksen ja tekosyyn koskettaa rintojani.”

”Esimies tarttui kiinni ja yritti suudella humalapäissään.”

”Entisen työnantajani henkilöstöjuhlissa tuntematon mies tuli sanomaan korvaani, että häntä panettaa.”

”Minulle hän antoi juttukeikalla suoraan sanottuna kikkelinmallisen mikrofonin ja sanoi siinä haastateltavien edessä kovalla äänellä, että ’kokeneena naisena, varmasti arvostat mikrofoninvalintaani’.”

 

Myös naisten miehiin kohdistama häiritsevä käytös työpaikoilla nousi vastauksissa esiin, mutta on selvästi harvinaisempaa.

”Minua yli 10 vuotta vanhempi naispuolinen työkaveri on toistuvasti lähennellyt minua sanallisesti täysin avoimesti. Tätä on tapahtunut jo vuosia ja siitä on tullut työporukan keskuudessa eräänlainen ’hauska vitsi’ ”, miesvastaaja kertoo.

”Eräissä juhlissa työtoveri [nainen] lääppi ja yritti kädestä pitäen raahata sivummalle harrastamaan seksiä”, kertoo mies, joka on joutunut myös miehen häirinnän kohteeksi.

”Nämä tilanteet ovat minulle aika harvinaisia. En ole erityisesti turhautunut tai traumatisoitunut. Tosin mieskollegan lähentelystä jäi muutamaksi päiväksi aika epämiellyttävä olo.”

 

Journalisti kysyi myös, onko häirintää kokenut ilmoittanut tapahtuneesta esimiehelleen. Kysymykseen vastasi 276 henkilöä, joista vain joka viides kertoi ilmoittaneensa tapauksesta esimiehelleen.

Avointen vastausten perusteella yksi syy kertomattomuuteen on epäilys siitä, että esimies ei usko kertojaa.

”Miesesimies suhtautui asiaan setämiesmäisesti, nauraen. Ei ottanut asiaa tosissaan.”

”Esimieheni ei puuttunut häirintään millään lailla. Totesi vain, ettei häiritsijälle kukaan mahda mitään. Tein häirinnästä ilmoituksen myös päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle. Hänenkin viesti oli naurahduksen kera sama kuin esimiehenikin eli ’no can do’.”

”Hävettää. Entä jos minua ei uskota? Entä jos minulle sanotaan, että kuvittelet vain?”

Vastaajat kertovat, että myös osa esimiehistä on käyttäytynyt häiritsevästi.

”Esimies silitti pikkujouluissa selkääni puseron alta.”

”Härskejä huomatuksia kuten, onko kaikki toiminta keskittynyt alapäähän, onko mirri märkä. Erityisen ikävää on kuulla tuommoisia puheita esimiesasemassa olevilta.”

”Kävi kiinni rintoihin ja yritti suudella.”

 

Kyselyssä Journalisti pyysi vastaajia kertomaan myös, jos on itse ollut se, jonka häiritsevään käytökseen työnantaja on joutunut puuttumaan. Kysymykseen vastasi 353 henkilöä, joista vain yksi kertoi olleensa tekijä.

Avoimia vastauksia tähän kysymykseen tuli seitsemän, joista nousi esiin rajankäynti hyvän huumorin ja häiritsevän käyttäytymisen välillä.

”En ole saanut huomautusta, mutta toisinaan olen miettinyt jälkikäteen, missä menee huumorin raja. En halua loukata ketään.”

”Ei ole joutunut puuttumaan. Mutta kyllä yleinen ilmapiiri luo tilanteita, joissa itsekään ei aina käyttäydy asiallisesti.”

 

Laajan keskustelun seksuaalisesta häirinnästä käynnistänyt #metoo-kampanja saa kyselyssä laajasti kiitosta. Avoimia vastauksia tuli sitä koskeneeseen kysymykseen selvästi eniten, lähes 270 kappaletta.

Monessa vastauksessa kiitellään, että tärkeästä asiasta vihdoin keskustellaan, mutta monessa vastauksessa huomautetaan siitä, että kampanja ei ole kyennyt pureutumaan tarkemmin häirinnän eri tasoihin.

”Jotakuta on tuijotettu sopimattomasti tai läpsäisty takapuolelle ja toinen on raiskattu. Kampanja ei erottele tai luokittele näitä. Kampanja on parhaimmillaan toiminut keskustelun avaajana, toivottavasti asiat oikeasti kehittyvät parempaan suuntaan.”

”Miehenä olen järkyttynyt, kuinka yleistä ja arkipäiväistä tämä seksuaalinen porsastelu on. Naiivina kuvittelin, että käpälöintiä ja rasvaisia juttuja esiintyy vain laivaseminaareissa ja firmojen pikkujouluissa.”


Lue lisää

Journalistin häirintäkysely

Kyselyyn vastasi 360 Suomen Journalistiliiton jäsentä.

Vastaajista noin 290 on naisia, joista toimittajia 230.

Eniten vastauksia tuli sanomalehtien työntekijöiltä, toiseksi eniten radio- ja televisiotoimittajilta.

Kyselyssä ei ollut aikarajausta.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta