Häirintää kaikissa muodoissaan

Journalistin kyselyyn vastanneista noin puolet on kokenut seksuaalista häirintää työpaikallaan. Moni arastelee esimiehelle kertomista. ”Entä jos minulle sanotaan, että kuvittelet vain”?

Journalistin häirintäkysely

Kyselyyn vastasi 360 Suomen Journalistiliiton jäsentä.

Vastaajista noin 290 on naisia, joista toimittajia 230.

Eniten vastauksia tuli sanomalehtien työntekijöiltä, toiseksi eniten radio- ja televisiotoimittajilta.

Kyselyssä ei ollut aikarajausta.

JOURNALISTI
10.11.2017

Manu Marttinen, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Kähmimistä, läpsyttelyä, koskettelua, hissikatseita, vonkaamista, härskejä huomatuksia, yöllisiä viestejä, sanallista ehdottelua, likistelyä, nakukuvien esittelyä.

Kiinniliimautumista, lääppimistä, kourimista, intiimialueen koskettelua, pakkopussailua, klähmimistä.

Olkapäiden hieroskelua, rintojen tuijotusta, seksualisoivia kommentteja, tytöttelyä.

Kaikkea tätä on seksuaalinen häirintä media-alan työpaikoilla.

Journalisti pyysi liiton jäseniä kertomaan työpaikoilla kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Nimettömästi toteutettuun kyselyyn vastasi 360 Journalistiliiton jäsentä, joista lähes puolet kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää työuransa aikana.

Kyselyssä ei ollut aikarajausta, joten kokemukset voivat olla vuosienkin takaa. Vastanneista noin 85 prosenttia oli naisia.

 

Tyypillistä koettua seksuaalisen häirinnän muotoa ei vastauksista käy ilmi. Avointen vastausten perusteella useimmin tekijä on mies, jonka käytöksen naisvastaaja on kokenut häiritseväksi. Tässä esimerkkejä avoimista vastauksista:

”Olin työharjoittelussa paikallistoimituksessa, jossa selvästi vanhempi mies lähenteli. Aina kun jäimme kaksin samaan tilaan, osui hän ’vahingossa’ takamukseeni tai ’horjahti’ päin, jotta sai vartalokosketuksen ja tekosyyn koskettaa rintojani.”

”Esimies tarttui kiinni ja yritti suudella humalapäissään.”

”Entisen työnantajani henkilöstöjuhlissa tuntematon mies tuli sanomaan korvaani, että häntä panettaa.”

”Minulle hän antoi juttukeikalla suoraan sanottuna kikkelinmallisen mikrofonin ja sanoi siinä haastateltavien edessä kovalla äänellä, että ’kokeneena naisena, varmasti arvostat mikrofoninvalintaani’.”

 

Myös naisten miehiin kohdistama häiritsevä käytös työpaikoilla nousi vastauksissa esiin, mutta on selvästi harvinaisempaa.

”Minua yli 10 vuotta vanhempi naispuolinen työkaveri on toistuvasti lähennellyt minua sanallisesti täysin avoimesti. Tätä on tapahtunut jo vuosia ja siitä on tullut työporukan keskuudessa eräänlainen ’hauska vitsi’ ”, miesvastaaja kertoo.

”Eräissä juhlissa työtoveri [nainen] lääppi ja yritti kädestä pitäen raahata sivummalle harrastamaan seksiä”, kertoo mies, joka on joutunut myös miehen häirinnän kohteeksi.

”Nämä tilanteet ovat minulle aika harvinaisia. En ole erityisesti turhautunut tai traumatisoitunut. Tosin mieskollegan lähentelystä jäi muutamaksi päiväksi aika epämiellyttävä olo.”

 

Journalisti kysyi myös, onko häirintää kokenut ilmoittanut tapahtuneesta esimiehelleen. Kysymykseen vastasi 276 henkilöä, joista vain joka viides kertoi ilmoittaneensa tapauksesta esimiehelleen.

Avointen vastausten perusteella yksi syy kertomattomuuteen on epäilys siitä, että esimies ei usko kertojaa.

”Miesesimies suhtautui asiaan setämiesmäisesti, nauraen. Ei ottanut asiaa tosissaan.”

”Esimieheni ei puuttunut häirintään millään lailla. Totesi vain, ettei häiritsijälle kukaan mahda mitään. Tein häirinnästä ilmoituksen myös päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle. Hänenkin viesti oli naurahduksen kera sama kuin esimiehenikin eli ’no can do’.”

”Hävettää. Entä jos minua ei uskota? Entä jos minulle sanotaan, että kuvittelet vain?”

Vastaajat kertovat, että myös osa esimiehistä on käyttäytynyt häiritsevästi.

”Esimies silitti pikkujouluissa selkääni puseron alta.”

”Härskejä huomatuksia kuten, onko kaikki toiminta keskittynyt alapäähän, onko mirri märkä. Erityisen ikävää on kuulla tuommoisia puheita esimiesasemassa olevilta.”

”Kävi kiinni rintoihin ja yritti suudella.”

 

Kyselyssä Journalisti pyysi vastaajia kertomaan myös, jos on itse ollut se, jonka häiritsevään käytökseen työnantaja on joutunut puuttumaan. Kysymykseen vastasi 353 henkilöä, joista vain yksi kertoi olleensa tekijä.

Avoimia vastauksia tähän kysymykseen tuli seitsemän, joista nousi esiin rajankäynti hyvän huumorin ja häiritsevän käyttäytymisen välillä.

”En ole saanut huomautusta, mutta toisinaan olen miettinyt jälkikäteen, missä menee huumorin raja. En halua loukata ketään.”

”Ei ole joutunut puuttumaan. Mutta kyllä yleinen ilmapiiri luo tilanteita, joissa itsekään ei aina käyttäydy asiallisesti.”

 

Laajan keskustelun seksuaalisesta häirinnästä käynnistänyt #metoo-kampanja saa kyselyssä laajasti kiitosta. Avoimia vastauksia tuli sitä koskeneeseen kysymykseen selvästi eniten, lähes 270 kappaletta.

Monessa vastauksessa kiitellään, että tärkeästä asiasta vihdoin keskustellaan, mutta monessa vastauksessa huomautetaan siitä, että kampanja ei ole kyennyt pureutumaan tarkemmin häirinnän eri tasoihin.

”Jotakuta on tuijotettu sopimattomasti tai läpsäisty takapuolelle ja toinen on raiskattu. Kampanja ei erottele tai luokittele näitä. Kampanja on parhaimmillaan toiminut keskustelun avaajana, toivottavasti asiat oikeasti kehittyvät parempaan suuntaan.”

”Miehenä olen järkyttynyt, kuinka yleistä ja arkipäiväistä tämä seksuaalinen porsastelu on. Naiivina kuvittelin, että käpälöintiä ja rasvaisia juttuja esiintyy vain laivaseminaareissa ja firmojen pikkujouluissa.”


Lue lisää

Journalistin häirintäkysely

Kyselyyn vastasi 360 Suomen Journalistiliiton jäsentä.

Vastaajista noin 290 on naisia, joista toimittajia 230.

Eniten vastauksia tuli sanomalehtien työntekijöiltä, toiseksi eniten radio- ja televisiotoimittajilta.

Kyselyssä ei ollut aikarajausta.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta